Piirtoheitin

Raimo Parikka

Internetin kehittymisen nykyvaihetta on viime syksystä alkaen kuvattu termillä Web 2.0. Aluksi se oli esillä vain suppeamman asianharrastajajoukon parissa, mutta tänä keväänä termi on esiintynyt aivan yleisesti myös päivälehdistössä. Yksinkertaisimmillaan sillä viitataan olemassa oleviin tai lähitulevaisuudessa syntyviin ”älykkäisiin” ja vuorovaikutteisiin web-sivuihin ja erityisesti erilaisiin web-pohjaisiin palveluihin, joiden on arveltu radikaalisti muuttavan Internetin nykyistä toimintaa. Jotkut ovat valmiita pitämään uutta vaihetta jopa revoluutiona. Web 2.0 on saanut seurakseen useita muita 2.0 loppuisia termejä. Opetuksen ja koulutuksen puolella on E-Learning 2.0, liike-elämässä puolestaan Enterprise 2.0. Tässä kirjoituksessa käsittelen E-Learning 2.0 liittyviä käsityksiä ja ehdotuksia erityisesti siltä osin kuin ne liittyvät oppimisympäristöjen tulevaisuuteen. Teksti on samalla puheenvuoro Helsingin yliopiston uuden oppimisalustan valinnasta käytävään keskusteluun.

Markkinajohtajan visio

Verkko-oppimisympäristöjen globaali markkinajohtaja Blackboard esitteli maaliskuun alussa vuotuisilla käyttäjäpäivillään uuden strategisen aloitteensa: e-Learning 2.0 Vision (Blackboard lehdistötiedote): ”Kuten Web 2.0 tukee muutosta tavoissa joilla ihmiset ovat tekemisessä keskenään verkon välityksellä, e-Learning 2.0 edustaa muutosta siinä miten Internet voi parantaa koulutusta. Blackboard on valmis työskentelemään asiakkaittensa kanssa auttaakseen heitä muokkaamaan ja nopeuttamaan tätä muutosta.” Aloite on rakennettu neljälle pilarille, joiden toteutuminen yhtiön näkemyksen mukaan edellyttää asiakkaiden aktiivista mukanaoloa kehittelytyössä. Tiivistetysti ne pitävät sisällään seuraavanlaisia seikkoja

• Laajentuva alusta (Extending the platform) pitää sisällään entistä enemmän räätälöitävyyttä, mahdollisuuden henkilökohtaisen oppimisympäristön kehittelyyn ja lisää interaktiivisia digitoituja resursseja. Blackboard lupaa lähivuosina toteuttaa Global Learning Objects Catalogue -palvelun, jonka puitteissa yhtiön tuotteiden käyttäjät ympäri maailman voivat julkaista ja hakea oppimiseen liittyviä resursseja.
• Sosiaalisten verkostojen tuki (Facilitate Social Networking). Myös tähän liittyy uusi web-pohjainen palvelu, Scholar.com opiskelijoiden ja asiantuntijoiden välisten ja tieteenalojen rajat ylittävien yhteyksien ja yhteistoiminnan luomiseksi ja ylläpitämiseksi
• Elinikäisen oppimisen mahdollistamisen (Enable Lifelong Learning) tavoitteena on oppimismatka peruskoulusta yliopiston kauttatyöpaikoille. Käytännössä kyse on e-portfolio –ajattelun tuomisesta mukaan Blackboardin työkalupakkiin työnimellä "e-Portfolios-for-life", sekin web-pohjaisena palveluna. ”Palvelu sallii Blackboardin käyttäjien lähettää portfolionsa keskussivustolle (to a central site) pitkäaikaiseen käyttöön (for long-term use)”. Paljon ei siis tarvitse enää lisätä ajallista ulottuvuutta kun meillä on Blackboard ”kehdosta hautaan”. Puuttuu vain digitaalinen äitiysneuvolakortti ja perunkirjoituksen laatimisohjelma. Kiinnostavaa on kyllä nähdä millainen tulee olemaan lisenssipolitiikka joka mahdollistaa ”pitkäaikaisen”, jopa elämänmittaisen käytön.
• Verkostoituvan oppimisympäristön luominen (Create Network Learning Environments). Tämäkin kohta tunnistaa tarpeen siirtyä tavanomaista kurssiympäristöä laajempaan oppimisympäristökonseptiin. Uudella palvelulla ei tosin ole vielä edes työnimeä, vain idea "yhteistoiminnallisesta datatavaratalopalvelusta (data warehouse service), joka mahdollistaa sen että asiakkaat voivat anonyymisti jaella tarvittavaa dataa ja parhaiden käytäntöjen tuntemusta.”

Aloitteen lehdistötiedotteesta ei käy ilmi minkälaista laajempaa kumppanuusrakennetta Blackboardilla suunnitellaan. Jo aiemmin on kuitenkin esitetty mm. tiivistä yhteistyötä erilaisten Open source -pohjaisten ratkaisujen kanssa. Yhtiön toisen keskeisen oppimisympäristötuotteen WebCT:n vastaavassa Euroopan käyttäjien konferenssissa Edinburghissa jokin aika sitten esiteltiin live-demo yhteistoiminnasta WebCT:n ja avoimeen lähdekoodiin perustuvan henkilökohtaisen oppimisympäristön toteuttamista kehittelevän Elggin välillä. WEbCT:n powerlink-toiminnon koodi ja Elggin osuus yhteistoiminnasta ovat valmistajan mukaan ilmaisia, mutta toisaalta kyseisen koodin laatijayhtiö Aperto elearning solutions kehottaa nettisivuillaan niitä jotka ovat halukkaita hyödyntämään WebCT-Elgg integraatiota ottamaan yhteyttä yritykseen. Koodin latausmahdollisuutta sivulla ei ole, ainoastaan integraation ylläpitoon liittyvien palveluiden hintoja. Toiminnallisesti integraatio näyttäisi tällä hetkellä mahdollistavan Elggin käytön WebCT:n kautta, mutta ei vielä esimerkiksi datan siirtämistä järjestelmien välillä.

Aloite ja jo toteutetut tai toteutumassa olevat yhteistyökuviot kertovat siitä millaisia paineita nykyisin kohdistuu perinteisiin kurssinhallintajärjestelmiin ns. Social Software -ohjelmistojen /(esim blogit, wikit, IM yms) taholta. Puhumattakaan haasteista jonka avoimen lähdekoodin -ohjelmistot tai erilaiset avointa saatavuutta tarkoittavat ehdotukset kuten Open Access, OpenArchiv, tai Open Content niiden (suljetulle) toimintaperiaatteelle esittävät.

Sovellutusten/järjestelmien välinen yhteistyö

näyttäisi muutenkin olevan päivän sana ja huomisen tavoite. Yllämainitun Elggin uutissivulta on 7.3.2006 luettavissa että tekeillä on myös Elggin ja Moodlen välinen integrointi. Viimeisin tieto asiasta on 28.5 päivätty uutinen, jonka mukaan Elggin uusi päivitys versioon 0.6 pitää sisällään "Elggin osuuden Elgg-Moodle integraatiosta". Hyvällä tuotteella on kysyntää. Elgg on tällä hetkellä ehkä eniten kiinnostusta verkko-opetuksen kehittelijöiden keskuudessa herättänyt henkilökohtaisen oppimisympäristön (Personal Learning Environment, PLE) rakentamisprojekti, vaikka se onkin edelleen tukevasti beta vaiheessaan. Uutisen mukaan ”uusi koodi on tällä hetkellä testattavana” ja uusia pilottejakin otetaan mukaan.

Meneillään on siis selkeä kilpailu: kuka ehtii ensin ja kenen kanssa. Open Source Portfolio Iniative (OSPI), joka on USA:n mittavin avoimeen lähdekoodiin perustuva ePortfolio hanke ja uutta yliopistojen tarpeisiin suunniteltua oppimisympäristöä kehittelevä Sakai projekti ilmoittivat äskettäin yhteistyöstä (Byfield). Jo viime syksynä Sakai hanke sai kumppanikseen australialaista alkuperää olevan LAMS -ohjelmiston, jota uutinen aikoinaan kutsui termillä ”maailman johtava avoimeen lähdekoodiin perustuva opetuksen/oppimisen suunnittelujärjestelmä (Learning Design System) ”.

Kasvua tai vahvuutta haetaan jo valmiista tai pitkälle kehitetyistä tuotteista, jotka integroidaan omiin tuotteisiin sopiviksi tai ainakin niin että tietojen liikkuminen eri ohjelmistojen välillä varmistetaan ja tehdään käyttäjien kannalta helpoksi. Eri ohjelmistojen yhteiskäyttö ja oppimisympäristöjen joustava rakentelu useista erilaisista osista näyttäisi juuri tällä hetkellä olevan suuntaus johon kaikki keskeiset oppimisympäristöjen (Cource Management System, CMS tai Learning Management System, LMS) kehittäjät pyrkivät, jotta päästäisiin eroon uusissa oloissa liian ahtaaksi osoittautuneesta kurssisidonnaisesta oppimisympäristöajattelusta.

Kanadalainen verkko-opetuksen tutkija ja kehittelijä George Siemens esitti jokin aika sitten blogissaan kovaa kritiikkiä suljettuja alueita kohtaan:

"Yksinkertaistaen: pyrimme yhä sitomaan sosialisaation ja sisällön yksittäisiin työkaluihin. Itse olisin sitä mieltä että yksittäisen työkalun pitäisi olla paikka missä voi käydä dialogia ja oppia. Sen sijaan minkä tahansa minulle merkityksellinen sisällön tai keskustelun pitäisi löytyä (be housed) minun omasta ”tilastani”. Keskeisin omaan tai muiden tiloihin, liittyvä seikka (a head space issue) alkaa olla siinä kuinka monta uutta työkalua tai toimintatapaa (approaches) haluamme oppia? Tai oletamme opiskelijoidemme oppivan? Tiedän että tämä kuulostaa hieman hämärältä (cryptic), mutta olen vakuuttunut että sosiaaliset ja sisällölliset oppimismallimme eivät ole kovin ajantasaisia (are completely off-base). Niistä tulee sellaisia kun integroimme teknologian oppimiseen ja elämäämme. Suljettu ympäristö on murrettava (The silo needs to break)” (Siemens 2006)

Kritiikillään Siemens ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi kurssialue voisi olla osanottajien halujen tai tarpeiden mukaisella tavalla suojattu ulkopuolisilta katseilta, vaan sitä että itse ympäristöjen pitäisi pystyä kommunikoimaan keskenään ja että mahdollisen suojauksen pitäisi vain ja ainoastaan ympäristön käyttäjien toimesta. Kommentti osuu oikeastaan suoraan Blackboardin/WebCT ja osittain myös niiden avoimeen lähdekoodiin pohjaavien kilpailijoiden kasvustrategian ytimeen: Mammuteilla on uskottavuusongelma. Kaiken ahtaminen yhden suljetun kuoren sisälle ei ole selvästikään se suunta johon yliopistoissa ollaan verkostoituvan tutkimuksen ja opetuksen alueella hakeutumassa. Open Content (viimeisin uutinen tältä alueelta on 10.3.2006 julkaistu Englannin avoimen yliopiston Open Content Iniative), Open Access, Open Archiv tai Common Licence ja vastaavat toiminnot edustavat selkeästi toisenlaista ajattelua ainakin tieteen piirissä. Oppimisympäristöjen kilpailussa tulevat menestymään ne järjestelmät jotka ovat avoimia yhteistyön, yhdistelyn, räätälöityvyyden ja myös sisältöjen suhteen. Kahteen viimeksi mainittuun haasteeseen kaupallisilla tarjoajilla kuten Blackboard/WebCT näyttäisi olevan vaikeuksia vastata. - Uskottava räätälöitävyys edellyttää koodin muokkaamisen mahdollisuutta käyttäjän toimesta niin omiin kuin myös globaalin yliopistollisen koulutuksen tarpeisiin.

Tavoitteena oppimisen ekosysteemi

Niall Sclater, Englannin Avoimen yliopiston virtuaalisen oppimisympäristöohjelman johtaja kuvasi äskettäin heidän oppimisalustavalintaansa, Moodlea ”virtualisen oppimisympäristömme ydin osaksi (core component)”ja jatkoi:

"Sitoutumalla täysin Moodlen avoimen lähdekoodin yhteisöön me olemme yhdistäneet omat resurssimme muiden ympäri maailmaa toimivien kehittäjien kanssa ohjelman kohentamiseksi. Lisäämme siihen uusia työkaluja ja ominaisuuksia ja parannamme saavutettavuutta, toimintakykyä ja skaalautuvuutta (accessibility, robustness and scalability). Vaikka jatkammekin kaupallisten ohjelmistojen hyödyntämistä, niin katsomme avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien (ja niiden kehittelyyn liittyvän osaamisen) olevan lisääntyvässä määrin välttämättömiä osia (component) yleisessä järjestelmä arkkitehtuurissamme.” (Adkins)

Sitaatin avainsanoja ovat halutun ympäristön “ydin” ja ”osa / komponentti”. Avoimen yliopiston kohdalla Moodlen oppimisalusta on keskeinen osa, hyvin sopiva palanen uudenlaisessa laaja-alaisesti ymmärretyssä oppimisympäristössä, joka niin ajatuksellisesti kuin toiminnallisestikin on jotain enemmän kuin perinteinen kurssinhallintajärjestelmä. Patrick F. Carey (johtaja, Americas Higher Education Industry, IBM Business Consulting Services) totesi lokakuussa 2005 Learning Circuits verkkolehden haastattelussa haluavansa “kuvata Sakaita enemmän ekosysteemiksi kuin sovellutukseksi”. Hän viittaa tällä luonnehdinnalla siihen tapaan jolla Sakai projekti aikoo toteuttaa yhteistyötä muiden sovellutusten kanssa, jolloin sovellutusten yhteistoiminnasta muodostuu uudenlainen ympäristö, oppimisen ekosysteemi. Epäilemättä kyse on visiosta ja Carey myös puolustaa tässä ”omaa hevostaan”: IBM liittyi viime vuonna hankkeen taustavoimiin. Itse ajatusta ei kuitenkaan kannata tällä perusteella väheksyä.

Kiinnostava esimerkki: Suny Learning Network 2.0

New Yorkin valtion yliopiston (SUNY) uuden oppimisympäristön (Suny Learning Network 2.0) valintaprosessi tarjoaa kiinnostavan esimerkin käyttäjäpuolen uudenlaisista lähtökohdista. Valmistelu käynnistettiin runsas vuosi sitten ja se on edelleen käynnissä. Hankkeen eri vaiheet on nettisivuilla huolellisesti dokumentoitu, joten se on hyvin seurattavissa. Jopa annetut lausunnot ovat nähtävillä Tehty alustava ratkaisu perustuu kombinaatio ajatteluun, koska mikään yksittäinen sovellutus (evaluoitavina oli 7 ympäristöä) ei täyttänyt vaatimuksia. Raportin mukaan

"Perusteellisten selvitysten jälkeen on päädytty siihen että paras yliopiston tarpeet täyttävä ratkaisu on useamman ympäristön yhdistelmä (component strategy), ei mikään yksittäinen olemassa oleva LMS sovellutus. Toimintakykyinen (powerful) yhdistelmä integroi useita huolellisesti valittuja Open Source pohjaisia ja teknologisesti hyvin yhteensopivia hankkeita. Näin aikaansaatu kokonaisuus on paljon enemmän kuin vain yksittäisten osiensa summa.” (Suny Learning Network s. 5)

Tässäkin sitaatissa epäilemättä puhutaan enemmän arviosta, tai tulevaisuuden odotuksista kuin jo saadusta kokemuksesta. Kokemus liittyy olemassa olevien alustojen toimintaan tai toimivuuden ongelmiin. Yhdistelmästrategian toimivuuteen voidaan tietysti liittää vain arviointeja, mutta toisaalta tulevaisuudestahan siinä onkin kysymys. Jo hankkeen nimessä oleva 2.0 sinänsä viittaa selkeästi webin/netin uuteen kehitysvaiheeseen. Samoin nimessä oleva Learning Network viittaa verkostoitumisen, yhden tai useamman ytimen ympärille tapahtuvan integroinnin ja uudenlaisen verkostoitumisen merkitystä korostavan oppimiskäsityksen, konnektivismin tulevaan tarpeeseen. Konnektivismi on kanadalaisen George Siemensin kehittelemä digitaalisen ajan oppimiskäsitys (Siemens 2004).

Viime lokakuussa esiteltiin työryhmän alustava valintaehdotus, josta pyydettiin oppimisympäristöohjelmistojen valmistajien , tulevien käyttäjien ja muiden kiinnostuneiden tahojen lausunnot. Niistä laajin on Sakai projektin pääarkkitehdin Charles Severancen pitkä ja perusteellinen teksti. Huomattavaa on että SUNYn viime syksyinen alustava valintaehdotus ei kohdistunut Sakaihin, eikä myöskään Moodleen. Severance ei tyydy pelkästään kommentoimaan tehtyä valintaa, vaan tekee kokonaan uuden yksityiskohtaisen ehdotuksen siitä miten Suny Learning Network 2.0:sta noin kolmen vuoden kuluessa voitaisiin edetä Suny Learning Network 2.x:ään. Lopputulemana olevaa kuviota kannattaa katsoa hieman tarkemmin:

Mukaan otettujen ohjelmistojen nimet eivät ole tässä kaikkein olennaisin asia, vaan itse yhdistelyn idea. Tosin kokoonpano sellaisenaankin on kiinnostava ja kuvastelee osaltaan Open Source yhteisön sisäistä valmiutta yhteistyöhön yli sovellutusrajojen. Kriittinen tarkastelija voisi nähdä tässä myös taktisen oivalluksen kammeta Sakai takaisin kisaan yhdistämällä se muihin avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Joka tapauksessa kirjoittaja pyrkii yhdistämään ”luovien teknologioiden” parhaita puolia ytimenään Sakai (oppimisen hallinnointi) ja Moodle (innovatiivinen kehitystyö) uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Ideana on siten rusinoiden noukkiminen pullasta; otetaan parhaat palat eikä parasta saatavilla olevaa ”valmista” tuotetta hyvine ja huonoine puolineen. Keskeistä on eri osien yhteentoimivuus (interoperability) ja tietoyksiköiden siirrettävyys (portability) sovellutusten kesken. Juuri näitä seikkoja myös George Siemens painotti edellä olleessa sitaatissa pohtiessaan uuden sukupolven oppimisympäristöjen avainominaisuuksia.

Ei ole vaikea huomata miten samankaltaisia Charles Severancen ja Englannin avoimen yliopiston edellä esitellyt kaavailut ovat. Molemmissa ytimen tai ytimien ympärille on tarkoitus kombinoida yliopistollisen koulutuksen tarpeita hyvin vastaava uudenlainen kokonaisuus.

PLE - henkilökohtainen oppimisympäristö

Tärkeä ulottuvuus Severancen kuviossa on myös vasemman yläreunan Personal Learning Environment (PLE), henkilökohtainen oppimisympäristö. Sen merkitys kasvaa koko ajan ja myös sovellutuksia alkaa olla tarjolla (esim Elgg ja PleX. Instituutioiden tulevaisuuden oppimisymisympäristön pitää/pitäisi sisältyä hyvin toimiva kytkentä henkilökohtaiseen oppimisympäristöön tai ainakin vahva optio sellaisesta. Tämän ehdon välttämättömyyden näyttävät alan keskeiset toimijat kyllä hyvin laajasti tunnustavan, niin kaupallisella (WebCT-Elgg) kuin avoimen lähdekoodin (Moodle-Elgg, Sakai-OSPI) puolella.

Henkilökohtaisen oppimisympäristön merkitys korostuu kun asioita ajatellaan opiskelijan ja oppimisen eikä instituution näkökulmasta. Elinikäinen oppiminen ei voi teknologisessa mielessä perustua vaihtuvien kurssinhallintajärjestelmien tai instituutiosidonnaisten oppimisalustojen varaan. Siihen tarvitaan opiskelijan omassa hallinnassa oleva ratkaisu tai sovellutus tai pikemminkin ratkaisuja tai sovellutuksia. Oppiminen (ja sen digitaalinen dokumentointi) laajassa mielessä ja pysyvänä toimintona sivuaa instituutioiden tarjontaa vain ajoittain. Tietyssä elämänvaiheessa kuten yliopisto-opiskelussa kytkentä voi olla hyvinkin vahva ja hallitseva. Tällöinkin tapahtuu muuta oppimista harrastusten tai työssäoppimisen alueella, jolloin henkilökohtainen ympäristö voisi toimia siltana formaalisen ja nonformaalisen oppimisen välillä ja tuoda myös uudenlaista osaamista ja tietoa kurssien ja seminaarien käyttöön. Elggin Personal Learning Landscape –mallinnus havainnollistaa hyvin tätä ajattelua:

Samalla se kuvaa oivallisella tavalla ns nettisukupolven nykyistä digitaalista ja liki päivittäistä toimintaympäristöä. Tähän liittyvän osaamisen merkitys tulee jatkossa entisestään korostumaan ja se voi(si) toimia resurssina myös yliopisto-opetuksen organisoinnissa. Henkilökohtaisiin ympäristöihin tuodaan ja sieltä viedään dataa tulevaisuudessa kuten jo nykyisin musiikkia, videoita tai pelejä netissä, jolloin niistä tai niiden kaltaisista järjestelmistä (social network ohjelmistot) voi muodostua vertaisverkkojen solmuja. Instituutioiden kurssinhallintajärjestelmät tai oppimisalustat voidaan kytkeä mukaan, mutta ne ovat vain pieni osa kokonaisuutta. Jos kurssinhallintajärjestelmät (CMS) tai oppimisalustat (LMS) ovat täysin suljettuja, ne myös leikkautuvat henkilökohtaisen ympäristön ulkopuolelle, mikä on omiaan heikentämään formaalisen oppimisen kytkeytymistä oppijan muuhun toimintaan/oppimiseen ja päinvastoin.

Jonkinlaisena ongelmana voi pitää sitä että henkilökohtaisia oppimisympäristö sovellutuksia on olemassa vasta alfa tai betaversioina. Tosin tämä tilanne voi olla hyvinkin pysyvä asiaintila. Tutkija Marko Turpeinen (HIIT) arvioi 18.5.2006 pidetyssä Yhteisöllinen media ja WEB 2.0 workshopissa että erilaisten yhteisöllisten ohjelmistojen (social software) ominaispiirre on jatkuva vähittäinen muuntuminen ja pysyvä kehittelynalaisuus (betavaihe?), vaikka niiden toimivuus olisikin korkeata luokkaa. Esimerkiksi Ellg näyttäisi olevan varsin suosittu ja laajassa käytössä ”betavaiheestaan” huolimatta. Jere Majava viittasi tätä tekstiä kommentoidessaan siihen että monien kehittelijöiden mielestä ”jatkuva kehitystila on webbisovellusten normaali olotila”.

Henkilökohtainen ympäristö voidaan epäilemättä rakentaa toisellakin tapaa kuin ”elgg-keskeiseksi”. Itse asiassa Elgg –mallikin on joustava, useamman työkalun ja palvelun yhdistelmä, ei kiinteä yksittäinen järjestelmä. Jeremy Hiebert onkin kehitellyt kiinnostavalla tavalla omaa Personal Learning Environment malliaan. Sen ytimen muodostavat ”omassa hallinnassa olevat oppimistyökalut” (Self-Directed Learning Tools). kuten ”ELGG, e-portfoliot, aggregatorit, blogit, wikit, sähköposti/IM, kirjanmerkkien/kuvien jakelu, verkkoyhteisöt, projektien hallinta, to-do listat”. Tarpeen mukaan; kaikki yhdessä tai vain muutama kerrallaan. Samankaltaista keskustelua olemme käyneet valtiotieteellisen tiedekunnan verkko-opetuksen tiimissä tänä keväänä blogien kehittämisestä henkilökohtaisen (netti)tiedon hallintaympäristönä. Tällöin blogissa hyödynnettäisiin sen omien ominaisuuksien lisäksi esim uutisvirtojen (RSS feeds lukijaohjelmia ja sosiaalisia kirjanmerkkejä, kuten del.icio.us –palvelua. Tässä yhteydessä voidaan tietysti esittää avoin kysymys siitä, missä määrin opetusta järjestävän instituution, kuten yliopiston pitäisi huolehtia henkilökohtaisten ympäristöjen käytön tukemisesta tai hyödyntämisestä tai jopa niiden ylläpidosta ja aktiivisesta kehittämisestä ja tarjonnasta. Pitäisikö meillä kenties olla oma sosiaalinen verkosto –ohjelma, joka yhdistää opiskelun / opiskelijat ja alumnitoiminnan. Monia tällaisia palveluja on jo käytössäkin, esimerkiksi Bebo.com monissa anglo-amerikkalaisessa yliopistoissa.

Helppokäyttöisyyden vaatimus

Henkilökohtaiseen ympäristöön liitettyjen erilaisten työkalujen - joihin Hiebertkin viittaa - käytön yleistyminen selittyy paljolti niiden helppokäyttöisyydellä. Kanadalainen oppimisen tutkija, professori Terry Anderson kirjoitti äskettäin blogissaan:

"Kuten olen jo pitkään ennustanut niin ajanjakso, jolloin laadukkaiden verkkokurssien tuottamiseen, jakelemiseen ja tukemiseen tarvitaan ammattilaisten armeija, on nopeasti loppumassa.” (Anderson)

Uudet ohjelmat ja verkon yli käytettävät palvelut alkavat jo olla siinä määrin helppoja omaksua, että eri puolilla maailmaa on nähtävissä miten käyttäjät ”äänestävät jaloillaan” ja omaksuvat instituutioiden politiikasta riippumattomia uusia käytäntöjä elleivät instituutiot pysy mukana kehityksessä. Tämä on eräällä tavalla ”kohtalon kysymys”. Elääkseen sulautuvan tai täyden verkko-opetuksen pitää tulla toimeen lähes omillaan ilman ”ammattilaisten armeijan” jatkuvaa tukea. Käyttäjien kannalta katsoen pitäisi päästä tilanteeseen joka olennaisella tavalla muistuttaa nykyistä sähköpostin tai vaikkapa Instant Messenger (”Mese”) ohjelmien käyttöä. Viimeksi mainituilla on Suomessakin jo yli miljoona säännöllistä käyttäjää. Voi hyvin väittää että osa kurssiympäristön rakentamisesta, millä tarkoitan lähinnä tarjolla olevien ohjelmien ja palvelujen kombinointia, voidaan huoletta antaa kurssin osanottajien tehtäväksi. Voimme luottaa nettisukupolven valmiuteen hyödyntää muualla opittuja taitoja ja tottumuksia myös yliopisto-opiskelussa. Tietysti edellyttäen että heille se mahdollisuus suodaan. Tällöin instituutioiden toimesta järjestetty tuki kohdentuisi ensisijaisesti välittömään käyttöopastukseen ja käyttökokemusten sekä pedagogisten oivallusten ja ideoiden jalostamiseen ja levittämiseen.

Helppokäyttöisyys vaade voidaan eittämättä liittää myös varsinaisiin kurssinhallintajärjestelmiin ja oppimisympäristöihin. Mara Hancock (varajohtaja, Educational Technology Services at University of California, Berkeley) käsityksen mukaan

"Avoimen lähdekoodin alustat kuten Sakai ja Moodle mahdollistavat innovatiivisten työkalujen integroinnin ja auttavat madaltamaan yleistä käyttäjäkynnystä ja vähentämään instituutioiden kustannuksia (help to alleviate the overall ease-of-use barriers for the end users and support costs for the institution.).” (Adkins)

Sulautuvan opetuksen tarve

Oppimisympäristöillä on (Helsingin) yliopistossa pääasiallisesti kaksi toisistaan eroaa käyttötarkoitusta tai –aluetta: sulautuva opetus (eli perinteisen ja verkkoa hyödyntävän opetuksen yhdistäminen saman opetusjakson puitteissa) ja kokonaan verkossa toteutuva opetus. Kaksi kysymystä voidaan esittää: Mikä on ensisijainen tarve lähimpinä vuosina ja tukeeko jokin ympäristö toisia paremmin jompaakumpaa käyttöaluetta? Ensimmäiseen kysymykseen on suhteellisen turvallista esittää arvio, jonka mukaan ensisijainen käyttötarve liittyy sulautuvaan opetukseen. Toiseen vastaaminen on jo paljon vaikeampaa.

BSCW -oppimisympäristö on selvinnyt valtiotieteellisessä tiedekunnassa saadun kokemuksen perusteella hyvin sulautuvan opetuksen tarpeista. WebCT:tä olemme sen sijaan voittopuolisesti suositelleet käytettäväksi täyden verkko-opetuksen kursseilla. Jako ei kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteinen tai ehdoton. Olennaista kuitenkin on se että sulautuvan opetuksen kirjo on varsin laaja ja että sen toteuttamisessa tarvitaan joustavia ratkaisuja. Esimerkiksi valtiotieteellisen tiedekunnan omaa kehittelytyötä edustavien Lokariin (blogijärjestelmä) ja Lukkariin (uutisvirtojen lukija) perustuvat ratkaisut ovat olleet hyvin toimivia ja levinneet myös muiden tiedekuntien käyttöön. Kokemus siten tukee erilaisten yhdistelmien tarvetta ja merkitystä.

Työelämäorientaation näkökulma

Talvella 2006 ilmestyneessä raportissa "The Next Wave in Productivity Tools - How Web Office Technology can be used to turn Knowledge Workers into Innovation Creators" keskeisen huomion kohteena ovat tietotyöläisen muuttuva työympäristö yrityksissä ja toimistoissa. Palvelujen ja/tai työkalujen lista on aika pitkä:

• Web pohjainen yrityksen sähköposti
• Yrityskohtaiset blogit
• Yrityskohtaiset wikit
• Sosiaalisten verkostojen ylläpitotyökalu
• Web 2.0 projektin hallinta
• Äänestys ja tagityökalut
• Yrityskohtainen podcasting (äänitiedostojen jakelu)
• Web pohjaiset integroidut uutisvirtojen lukijat
• Blogeihin ja wikeihin sijoitettavien vuorovaikutteisten työkalujen yhdistelyalusta (Widget / Badging Platform)
• Yrityskohtainen hakukone
• Instant Messenger (Mese) pohjainen läsnäolo informaatio
• Integroitu IP –puhelujärjestelmä (nettipuhelut)

Kysymys kuuluu: pitäisikö meidän ennakoivasti opettaa nykyisille opiskelijoille ja tuleville tietotyöläisille jotain tällaista? Ja olisiko tämä nimenomaan se silta tai orientaatio työelämään jota kaivataan: yhteinen/samankaltainen, samoista aineksista koottu toimintaympäristö. Tässä olisi tarjolla vahva työelämäorientaatio, joka ei edellytä mitään ammattisuuntautuneisuutta opetuksen järjestelyissä tai minkäänlaisia erityisiä sisällöllisiä muutosvaatimuksia tutkintovaatimuksiin. Ajattelu ottaa täysimääräisesti huomioon myös elinikäisen oppimisen metataitojen kehittymisen. Ja, mitä ei sovi väheksyä, nettisukupolven tavan oppia.

Raportin luettelossa ei mainita kurssinhallinta (CMS) tai oppimisympäristö (LMS) –tyyppisiä ohjelmia. Tämä houkuttelee hieman provokatorisen väitteen esittämiseen: Koulutusta tarjoavilla instituutioilla nykyisin käytössä olevien kurssinhallinta ja/tai oppimisympäristöillä tyyppisillä järjestelmillä ei ole kovin suurta paikkaa työelämässä tai elinikäisen oppimisenkaan piirissä, jolloin keskittymällä pelkästään niihin luomme opiskelijoille ympäristön jolla ei ole vastinetta heidän myöhemmässä elämässään. Tämä on seikka joka nousi esiin jo aiemmin tässä kirjoituksessa Elggin tai Jeremy Hiebertin elinkäisen oppimisen ja henkilökohtaisten oppimisympäristöjen mallien yhteydessä.

Lopuksi vielä yksi tutkimusyliopistoon läheisesti liittyvä näkökulma:

Verkkopohjainen tutkimusympäristö – Virtual Research Environment, VRE

Helsingin yliopiston uudessa opetuksen kehittämisohjelmassa on mainittu tavoite "tutkimus- ja oppimisympäristöstä". Yhdistelmä lienee tuiki harvinainen saman ohjelmiston puitteissa. Oikeastaan ainoa havaitsemani ohjelmistosovellutus, jonka yhteydessä sellaisesta on ollut edes puhetta on Sakai. Neljä englantilaista yliopistoa, Lancaster, Daresbury, Oxford ja Portsmouth ovat runsaan vuoden ajan kehitelleet Sakaihin virtuaalista tutkimusympäristöä (Sakai VRE Demonstrator) ja sen vaatimia työkaluja. Sen lisäksi Cambridgen yliopisto on tuottamassa erityistä kasvatustieteellisen tutkimuksen (Sakai VRE for Educational Research) osiota. Mitään julkisesti testattavaa versiota kummastakaan hankkeesta ei vielä ole valmiina. Sakai –ympäristöön integroituneiden hankkeiden lisäksi Englannissa on menossa muutamia muita valtion rahoittamia tieteenalakohtaisia tutkimusympäristöhankkeita, jotka nekin ovat melko äskettäin käynnistettyjä.

Voidaan esittää yleinen kysymys onko yliopiston käytössä olevalla oppimisalustalla ja tutkimusyliopistolla jokin erityinen suhde, joka tulisi ottaa huomioon oppimisalustan valinnassa. Jos ja kun on niin että opettajat tutkivat ja tutkijat opettavat, niin voisi ajatella että on olemassa helpon siirtymän ongelma, myös tarve, siirryttäessä toiminnosta toiseen. Helpointa kenties olisi jos siirtymää ympäristöstä toiseen ei tarvittaisi lainkaan vaan olisi mahdollista toimia yhden ja saman ympäristön puitteissa ja paljolti samoja tuttuja työkaluja tai toimintoja käyttäen. Voisi tietysti väittää myös, että verkkopohjainen tutkimusympäristö on jo arvo sinänsä tutkimusyliopistolle ja tutkijoille tarpeellinen väline oman jatkuvasti kansainvälistyvän toimintaympäristön kehittämisessä. Vastaukset näihin kysymyksiin ja väitteisiin ovat eittämättä konkreettisia ja sidoksissa tulevaan tarjontaan virtuaalisten tutkimusympäristön kehittelytyön osalta.

WEB 2.0 yhteensopiva yliopisto

E-Learning 2.0 tulee vaikuttamaan monella tapaa siihen miten yliopistotasoista verkko-opetusta tullaan lähitulevaisuudessa järjestämään. Tämä näyttäisi olevan myös kaikkien varteenotettavien oppimisympäristövalmistajien lähtökohtana niin kaupallisella kuin avoimen lähdekoodin puolella. Keskeiset erot voivat syntyä kombinoitavuuden, käyttäjien tarpeisiin mukautuvuuden ja avoimuuden kohdalla. Odotushorisontti pitäisi kuitenkin rakentaa laajemmalle perustalle. E-Learning 2.0 sinällään on liian kapea alue tutkimusyliopistolle. Laajempi visio voisi olla Web 2.0 yhteensopiva yliopisto mikä tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan kehityksen uuden vaiheen täysimääräistä hyödyntämistä tutkimuksessa, opetuksessa ja sähköisessä asioinnissa.

Lähteet:

Adkins Sam S. Wake-Up Call: Open Source LMS Learning Circuits, lokakuu 2005 http://www.learningcircuits.org/2005/oct2005/adkins.htm

Anderson Terry, Teaching a Distance education course using educational social software, blogimerkintä 2.1.2006 http://terrya.edublogs.org/2006/01/02/teaching-a-distance-education-course-using-educational-social-software/ (15.3.2006)

Anderson Terry, PLE’s versus LMS: Are PLEs ready for Prime time?, blogimerkintä 9.1.2006 http://terrya.edublogs.org/2006/01/09/ples-versus-lms-are-ples-ready-for-prime-time/ (15.5.2006)

Anderson Terry, E-learning Entry level costs down to $0.00 blogimerkintä 1.4.2006 http://terrya.edublogs.org/2006/04/01/e-learning-entry-level-costs-down-to-000/ (15.5.2006)

Blackboard Unveils Blackboard Beyond Initiative. Four Bold Inaugural Projects Will Advance e-Learning 2.0 Vision http://www.blackboard.com/company/press/release.aspx?id=823603 (1.4.2006)

Byfield Bruce Review: The Open Source Portfolio Initiative NewsForge February 08, 2006 http://internet.newsforge.com/internet/06/02/01/1527252.shtml?tid=13 (30.3.2006)

Downes Stephen, E-learning 2.0, Learning Circuits, 17.10.2005 http://elearnmag.org/subpage.cfm?section=articles&article=29-1

Elgg, Moodle and integration - an update , blogimerkintä March 07, 2006 http://elgg.net/news/weblog/?elgguser=t7f31fqii7vuk5ongv8fi4pvg1 (30.3.2006)

Hiebert Jeremy, Personal Learning Environment Model, blogi merkintä 17.2.2006. http://headspacej.blogspot.com/2006/02/personal-learning-environment-model.html (15.5.2006)

McAfee Andrew, The Trends Underlying Enterprise 2.0, blogimerkintä 24.3.2006 http://blog.hbs.edu/faculty/amcafee/index.php/faculty_amcafee_v3/the_three_trends_underlying_enterprise_20/

The Next Wave in Productivity Tools - How Web Office Technology can be used to turn Knowledge Workers into Innovation Creators http://www.innovationcreators.com/Web%20Office%20White%20Paper%20-%20Rod%20Boothby.pdf (15.3.2006)

Open Content Iniative, Open University UK, http://oci.open.ac.uk/pressrelease.html (30.3.2006)

Sakai and LAMS integration released, 2005-Oct-25 http://sakaiproject.org/index.php?option=com_content&task=view&id=301&Itemid=547

Charles Severance, Response to SUNY’s Request for Comment on SLN2.0 http://le.suny.edu/sln/rpc/rsp/rpc_sakai.pdf (1.4.2006)

Siemens George, Connectivism: A Learning Theory for the Digital Age 12.12.2004 http://www.elearnspace.org/Articles/connectivism.htm

Siemens George, Content and conversation silos, blogimerkintä 16.3.2006, http://www.elearnspace.org/blog/archives/002394.html

Suny Learning Network - Technology Strategy Report Request for Public comment October 24, 2005 http://le.suny.edu/sln/rpc/sln2tsr.pdf (1.4.2006)