Sosiologian laitos

Mitä on sosiaali- ja kulttuuriantropologia

Ihmiskunta ja globaali järjestelmä koostuvat eroista. Antropologian tehtävänä on näiden erojen systemaattinen, vertaileva tutkimus. Siitä syystä antropologian tavoitteena on tuntea niin monia inhimillisen elämän muotoja kuin mahdollista. Antropologinen tutkimus perustuu usein pitkäaikaiseen kenttätyöhön vieraassa kulttuurisessa ympäristössä, ja sen seurauksena on syvällinen kulttuurialuetta koskeva asiantuntemus. Perehtyminen toisenlaisiin inhimillisen elämän muotoihin on tuottanut antropologiaan kulttuurirelativistisen näkemyksen, jonka mukaan ihmisten toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä on aina tarkasteltava suhteessa niitä muovaaviin kulttuurisiin tekijöihin. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetuksen perimmäisenä tavoitteena on kyky tarkastella niin mikrotason sosiaalista elämää kuin globaalin järjestelmän ilmiöitä vertailevasta yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, jossa jatkuvasti ylitetään tutkijan aikaisemman kokemuspiirin rajat.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian opetus koostuu kursseista, joista osa käsittelee keskeisiä antropologisia tutkimusaiheita, toiset taas tiettyihin etnografiseen alueeseen liittyviä keskusteluja. Antropologian vaatimuksiin kuuluu myös tutkimusmenetelmien hallinta ja laajasti vertaileva yhteiskuntatieteellinen näkökulma, joka on hyödyllinen monilla työelämän aloilla.

Antropologeja on perinteisesti sijoittunut kehitysmaissa toimivien kansainvälisten järjestöjen palvelukseen sekä ulkoministeriön ja muiden viranomaisten asiantuntijatehtäviin. Myös tämän hetken globalisoituva elinkeinoelämä tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita ja henkilökuntaa, jolla on antropologian tarjoamat valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistyminen tarjoaa antropologeille uusia työkenttiä siirtolais- ja pakolaisasioita käsittelevien viranomaisten palveluksessa.