Sosiologian laitos

Laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma 2004-2006

Helsingin yliopiston sosiologian laitos on maan suurin ja monipuolisin tieteenalaa edustava koulutus- ja tutkimusyksikkö. Laitoksessa on kaksi oppiainetta: sosiologia ja sosiaaliantropologia. Sosiaaliantropologia irtaantui sosiologian linjavaihtoehdosta erilliseksi oppiaineeksi syyslukukaudesta 2000 alkaen ja sillä on ollut siitä lähtien myös oma kymmenen opiskelijan vuosittainen sisäänottokiintiönsä sosiologian kiintiön ollessa 40 uutta opiskelijaa. Kun yleisen valintakokeen lisäksi otetaan huomioon myös muut opiskelijaksi pääsyn väylät, laitoksessa aloittavien opiskelijoiden kokonaismäärä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 67 vuodessa (ks. liite 1). Suoritettujen maisterintutkintojen määrä on ollut samanaikaisesti keskimäärin 34. Suoritettujen jatkotutkintojen määrä on ollut perustutkintoihin verrattuna suuri, 1998-2002 keskimäärin 11 tutkintoa vuodessa (ks. liite 2).

Sosiologian laitoksessa on tällä hetkellä kaikkiaan 15 opetusvirkaa. Professuureja on kahdeksan, näistä kaksi viisivuotisia määräaikaisia virkoja. Yliopistonlehtoreita on viisi ja assistentuureja on kaksi. Vuoden 2004 alusta alkaen toinen assistentuureista, väestötieteen assistentinvirka, lakkautetaan ja tilalle perustetaan saman alan yliopistonlehtorin virka. Lisäksi opetusvirkojen määrä lisääntyy vuoden 2004 alussa kolmella kulttuuriantropologian virkojen siirtyessä valtiotieteelliseen tiedekuntaan (ks. jäljempänä).

Laitoksen hallinnossa on neljä (vuoden 2004 alusta alkaen viisi) virkaa. Henkilöstöön kuuluu lisäksi kuutisenkymmentä työsopimussuhteista tai apurahalla toimivaa henkilöä. Näistä valtaosa työskentelee tutkimustehtävissä. Henkilöstö painottuukin huomattavan suuressa määrin tutkijantoimiin, verrataan laitosta sitten muihin valtiotieteellisen tiedekunnan laitoksiin tai maan muiden yliopistojen sosiologian laitoksiin.

Sosiologian oppiaineessa ovat yleisen sosiologian sekä väestötieteen linjavaihtoehdot. Perus- ja menetelmäopinnot ovat molemmilla linjoilla pitkälti samat, mutta väestötieteen linjalla koulutetaan erityisesti ymmärtämään ja tutkimaan väestöilmiöitä ja niiden dynamiikkaa. Yleisen sosiologian linjan opiskelijat voivat myös valita väestötieteen sivuaineeksi.

Sosiaaliantropologia on jo vuosia toiminut kiinteässä opetusyhteistyössä humanistiseen tiedekuntaan kuuluvan kulttuuriantropologian kanssa. Yhteistyö on luonut Helsingin yliopistoon maan johtavan antropologisen opetus- ja tutkimusyksikön. Tavoitteena on antaa kaikilla tasoilla antropologian ydinalueisiin perustuvaa vankkaa tieteellistä koulutusta Valtiotieteellisen ja humanistisen tiedekunnan käymien neuvottelujen tuloksena on sovittu, että oppiaineet yhdistyvät vuoden 2004 alusta alkaen muodostaen tällöin sosiaali- ja kulttuuriantropologian oppiaineen. Uusi oppiaine lähestyy tutkimuskohdettaan yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta ja se sijoitetaankin hallinnollisesti valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja siellä sosiologian laitokseen. Helsingin yliopiston konsistori on tehnyt tätä koskevan päätöksen kokouksessaan 20.8.2003.

Laitoksen tehtävä

Suomessa vallalla olevan yliopistokäsityksen mukaisesti sosiologiankin laitoksen tehtävinä ovat tutkimus ja sille perustuva opetus. Tutkimuksen ja opetuksen yhteys otetaan laitoksen toiminnassa huomioon korostamalla opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuuksia toimia kummallakin yliopistojen toiminnan ydinalueella. Kahden perustehtävänsä lisäksi yliopistoille on viime aikoina painokkaammin korostettu niiden velvollisuutta olla aiempaa aktiivisemmin vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa eli pian lakiinkin kirjattavaa yliopistojen ns. yhteiskunnallista tehtävää.

Sosiologian laitoksen molempien oppiaineiden koulutuksellisissa tavoitteissa korostuu tieteellisyys ja tieteellisen ajattelun opettaminen opiskelijoille kaikilla tutkintotasoilla. Sosiologian tavoitteena on kouluttaa yhteiskuntatieteellisiä osaajia, jotka kykenevät analysoimaan yhteiskuntaa sosiologisesti (väestötieteen linjalla erityisesti väestötieteen näkökulmasta). Tästä syystä koulutuksessa on kaikilla tutkintotasoilla niin teoreettista, menetelmällistä kuin tiedollisen substanssin kartuttamiseen liittyvää opetusta.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologia pyrkii ymmärtämään yhteiskunnan rakenteita ja inhimillisen toiminnan logiikkaa tutkijan oman kulttuurin ulkopuolella tapahtuman tutkimuksen pohjalta. Antropologinen tutkimus auttaa meitä ymmärtämään pienten kansojen, kansallisvaltioiden ja ylikansallisten verkostojen ja diasporien asemaa globalisoituvassa maailmassa, eikä se ole sidoksissa länsimaisiin käsityksiin kehityksestä ja modernisaatiosta. Globalisaatio ei merkitse vain maailman taloudellista ja poliittista yhdentymistä, vaan se tuottaa myös uudenlaisia vastakohtaisuuksia ja kulttuurieroja. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian vertaileva näkökulma yhteiskuntiin ja kulttuureihin auttaa meitä analysoimaan näiden erojen paikallisia ja maailmanlaajuisia vaikutuksia.

Jatkokoulutuksella on merkittävä rooli laitoksen antamassa koulutuksessa. Tämä on luonteva seuraus koulutuksen tieteellisyydestä. Laitos aikoo olla maan keskeinen jatkokouluttaja niin sosiologiassa kuin sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa ja tuottaa näin yhteiskuntatieteen alueelle ammattitutkijoita.

Yliopistot ja niiden ainelaitokset ovat yhteiskuntatieteissä maan johtavia tutkimusyhteisöjä, vaikka maassa on useita myös yhteiskuntatieteen alueella toimivia sektoritutkimuslaitoksia. Sosiologian laitoksen toiminnassa tutkimuksella on jo perinteisesti ollut keskeinen asema, ja laitoksen henkilökunnasta tutkimushenkilöstö muodostaa tälläkin hetkellä suuren enemmistön. Laitos haluaa vastaisuudessakin tarjota hyvät mahdollisuudet niin opettajien kuin senioritutkijoiden tutkimusryhmien työskentelylle tarjoamalla niin materiaaliset mahdollisuudet kuin edistää innostavien tutkimusympäristöjen muodostumista laitokselle. Lisäksi laitos tarjoaa tutkimusryhmien jäsenten lisäksi mahdollisuudet myös nuoremmille tutkijoille päästä laitoksen piiriin ja samalla edesauttaa uusien tutkimusalueiden syntyä ja kasvua.

Laitos on kaikessa toiminnassaan sitoutunut tasa-arvon edistämiseen sekä kaikenlaisen yhteiskunnallisen syrjinnän vastaiseen toimintaan.

Laitoksen toiminnan tärkeimmät kehittämiskohteet

• edistetään innostavien opetus- ja tutkimusympäristöjen muodostumista rohkaisemalla niin pedagogista kuin tieteellistä keskustelukulttuuria laitoksen sisällä
• vakiinnutetaan ja otetaan käyttöön ne peruskoulutuksen uudistukset sosiologiassa, jotka vuosien 2000-03 Tuella ja taidolla -kehittämishankkeen arvioinnin perusteella näyttävät merkittävästi parantavan opetuksen laatua
• kehitetään sosiologian jatkokoulutusta ja jatko-opintojen rakenteellista toimivuutta, osin yhteistyössä yhteiskuntapolitiikan laitoksen kanssa
• sosiaali- ja kulttuuriantropologian kurssimuotoisen jatkokoulutusohjelman kehittämistä jatketaan
• sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa vahvistetaan tutkimuksen ja koulutuksen yhteyttä kaikilla opintojen tasoilla.
• kehitetään opetusviroissa olevien työaikajärjestelyjä tutkimukseen käytettävän ajan lisäämiseksi
• kehitetään tietoverkon käyttöä opetuksen apuvälineenä ja opetukseen osallistuvan henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikkaosaamista
• aktivoidutaan tarjolla olevan hankerahoituksen paremmiksi hyödyntäjiksi niin koulutuksen kuin tutkimuksen osana
• parannetaan opiskelijoille annettavaa tietoa laitoksen tarjoamien tutkintojen hyödyntämismahdollisuuksista työelämässä ja työelämän vaatimuksista, erityisesti kehittämällä alumnitoimintaa

Peruskoulutus

Laitoksen nykyisissä tutkintovaatimuksissa on jo otettu huomioon, että kandidaatintutkinnosta on tulossa perusopintojen ensimmäinen kaikkien opiskelijoiden suorittama tutkinto. Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun tämän käytännön virallistava uusi tutkintoasetus astuu voimaan suunnittelukauden aikana, on selkiytettävä kunkin tutkinnon tavoitteet ja tehtävä näitä vastaavat muutokset oppiaineiden tutkintovaatimuksiin.

Opetusympäristöä kehitetään vuorovaikutteiseksi yhteisöksi, johon opetusviroissa olevan henkilöstön lisäksi kuuluvat myös tutkimustehtävissä toimivat alan edustajat. Edellytykset tälle ovat nyt olemassa myös antropologiassa, koska alalta väitelleiden, jatkotutkimusta tekevien antropologien määrä on tuntuvasti kasvanut.

Laitoksella on vuosina 2000-2003 toiminut Tuella ja taidolla -opetuksen kehittämisprojekti, jonka yhteydessä on selvitetty sosiologian perustutkinto-opintojen etenemistä ja sen esteitä sekä kokeiltu ja kehitetty uusia opetus- ja kurssimuotoja. Hankkeen kuluessa saatu tieto on jo sovellettu muun muassa tutkintovaatimuksia uudistettaessa. Lisäksi on voitu todeta, että pienryhmäopetuksen lisääminen on ollut tarpeellinen uudistus. Hankkeen kaikki kokeilut ja tulokset kuitenkin arvioidaan vuoden 2003 kuluessa ja tämän arvioinnin tuloksena vakiinnutetaan ja otetaan käyttöön ne uudistukset, jotka merkittävästi näyttävät parantavan opetuksen laatua, edistävän oppimista ja opintojen sujuvaa etenemistä sekä edesauttavan opiskelijoiden valmistumista.

Sosiologian laitoksessa huomiota on kiinnitetty siihen, että maisterintutkinnon suorittaminen kestää edelleen hieman pitempään kuin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoilla keskimäärin. Tämä johtunee merkittävältä osiltaan sellaisista ulkopuolisista seikoista, joihin laitos ei pysty vaikuttamaan (erityisesti opiskelijoiden työssäkäynnin yleisyys), mutta tulevalla suunnittelukaudella on varmistettava, ettei opinnoissa ole laitoksen käytänteistä johtuvia opintojen etenemistä hidastavia tekijöitä. Jo aiemmin on kiinnitetty huomiota riittävään opintojen ohjaukseen, mutta ohjausta on jo lisätty käytettävissä olevien opetusresurssien puitteissa. Jos kuitenkin muita hidastavia tekijöitä kyetään tunnistamaan, on toimittava niiden poistamiseksi.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian yhdistyessä v. 2004 alussa vakiinnutetaan oppiaineiden yhteistyössä kehittämä kurssimuotoinen opetusohjelma. Opintovaatimusten pitkälle edenneen harmonisoinnin ohella kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että antropologian opiskelijat ovat alusta lähtien tietoisia ohjelman sisällöstä ja integroituvat sen osaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille on järjestetty erityinen orientaatiojakso ja tehostettu tutorointi. Opiskelijatapaamisten ja vertaistutoroinnin avulla opinto-ohjaus on varmistettu opintojen kaikissa vaiheissa. Orientaatiojakson ja vertaistutoroinnin on aiemmin rahoittanut humanistinen tiedekunta, ja suunnittelukaudella järjestelmän jatko pyritään takamaan myös valtiotieteellisessä tiedekunnan yhteydessä.

Vuosina 2001-2003 sosiaali- ja kulttuuriantropologian opettajilla on muiden tutkimus- ja opetustehtäviensä lisäksi ollut ohjauksessaan keskimäärin 10-12 pro gradu -tutkielmaa. Tämän työmäärän tasaamiseksi antropologiassa pyritäänkin siihen, että kaikilla opetushenkilökunnan jäsenillä olisi riittävä pätevyys ohjaustyöhön. Siksi pyritään siihen, että valtiotieteelliseen tiedekuntaan v. 2004 alusta siirtyvä kulttuuriantropologian yliassistentin virka muutetaan yliopistonlehtorin viraksi.

Selvitetään suunnittelukaudella tarve ja mahdollisuudet perustaa sosiologian laitokselle oikeussosiologian yliopistonlehtorin virka. Viranhaltijan tehtäviin kuuluisi oikeussosiologian sivuaineopetuksen antaminen oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.

Sosiologian opettajilla opintojen ohjaukseen käytetyn ajan lisääntyminen on vähentänyt tutkimukseen käytettävää aikaa entisestään. Suunnittelukaudella on kehitettävä opettajien työaikajärjestelyjä tutkimukseen käytettävissä olevan ajan lisäämiseksi.

Tuella ja taidolla -hankkeen yhteydessä on säännönmukaisesti järjestetty opetuksen kehittämiseen liittyviä opiskelijoiden ja opettajien keskustelutilaisuuksia kuten myös opettajien omia kehittämisseminaareja. Näitä keskustelutilaisuuksia jatketaan myös tulevalla suunnittelukaudella, ja lisäksi on muutenkin edesautettava luontevan keskustelukulttuurin syntymistä laitokseen kuuluvien ryhmien välillä.

Tietoverkon käytöstä on tulossa yhä merkittävämpi osa opetusta. Tähän on kiinnitetty erityistä huomiota myös Helsingin yliopistossa, jossa vuonna 2003 valmistui laaja tieto- ja viestintästrategia. Tietoverkon käyttöä kehitetään opetuksen apuvälineenä myös sosiologiassa ja sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa. Tämän edellytyksenä on, että jokaisella opetukseen osallistuvalla henkilökunnan jäsenellä on ainakin perustiedot tieto- ja viestintätekniikasta. Opettajia rohkaistaan suunnittelukaudella tarvittavien perustaitojen hankkimiseen ja taitojensa kehittämiseen.

Sosiologia on ollut aikaisemmin valtiotieteellisen tiedekunnan suosituin sivuaine. Oppiaine on kuitenkin viime vuosina menettänyt tätä asemaansa. Luonnollisena syynä on, että aiempaa enemmän opetusresursseja on kohdistettu laitoksen pääaineopiskelijoihin. Tulevalla suunnittelukaudella etsitään keinoja lisätä myös sivuaineopiskelijoille suunnattua luento- ja kurssitarjontaa.

Vaikka huomattava osa sosiologian laitoksesta valmistuneista opiskelijoista siirtyy jatko-opintoihin ja toimii työelämässä tutkimustehtävissä, sosiologeja sijoittuu hyvin erilaisille aloille ja erilaisiin työtehtäviin. Jotta opiskelijoille (kuten myös laitoksen opettajille) syntyisi selkeämpi kuva työelämän odotuksista ja vaatimuksista, opiskelijoille annetaan nykyistä enemmän tietoa laitoksen tarjoamien tutkintojen hyödyntämismahdollisuuksista. Tämä tehdään pyytämällä eri aloille sijoittuneita laitoksen alumneja kertomaan omista kokemuksistaan sosiologeina työelämässä.

Sosiologian laitos asettaa oppiaineittain seuraavat perustutkintotavoitteet vuosille 2004-2006:

Valtiotieteiden kandidaatin tutkinnot

Valtiotieteiden maisterin tutkinnot

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian yhdistymisen myötä antropologian valintakokeessa otettavien opiskelijoiden määrä lisääntyy 10:stä 20:een. 1.1.2004 lähtien antropologiassa suoritetut perusopintotutkinnot tulevat osaksi valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintomääriä, vaikka tutkinnon olisikin myöntänyt humanistinen tiedekunta.

Tutkimus ja jatkokoulutus

Tutkimus ja jatkokoulutus ovat olleet hyvin merkittävä osa laitoksen toimintaa niin valtiotieteellisen tiedekunnan muihin laitoksiin kuin muiden yliopistojen sosiologian oppiaineeseen verrattuna. Tutkimus ja jatkokoulutus ovat erinomaisesti tukeneet toisiaan, sillä suuri osa jatkokoulutettavista on voinut tehdä opinnäytettään osana tutkimushankkeelle tehtävää työtä ja toisaalta hankkeille on ollut tarjolla motivoituneita tutkijoita. Laitos pyrkii omalla toiminnallaan edistämään tämän asiantilan säilymistä pitämällä huolta, että tutkimushankkeille on olemassa toimintaedellytykset niin tilojen kuin välineistön osalta. Laitos pyrkii varmistamaan lisää tutkijatiloja vuoden 2004 alusta lähtien, jotta nykyiseen tila-ahtauteen saadaan helpotusta.

Laitos pyrkii tukemaan spontaanisti muodostuneita, tiettyihin teemoihin keskittyneitä vakiintuneita tutkimusryhmiä ja on aktiivinen esimerkiksi määräaikaisten pooliprofessuurien hakemisessa (onnistuneina esimerkkeinä kaupunkitutkimukseen keskittyvä väestötieteen sekä perhesosiologian määräaikaiset professuurit), Laitoksella tehtävää tutkimusta ei kuitenkaan sidota erityisiin painopisteisiin eikä laitokselle laadita erityisiä tutkimusohjelmia. Laitos tarjoaa myös nuoremmille tutkijoille mahdollisuuden päästä laitoksen piiriin ja näin samalla edesauttaa uusien tutkimusalueiden syntyä ja kasvua.

Yliopistot ja sen laitokset joutuvat rahoittamaan entistä suuremman osan toiminnastaan hankerahoituksella. Laitos selvittää suunnittelukaudella, miten se voi omaksua entistä aktiivisemman roolin hankerahoituksen hyödyntämiseksi laitoksella tehtävässä tutkimuksessa ja ryhtyy asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Laitos edistää innostavien tutkimusympäristöjen syntymistä edesauttamalla tieteellisen keskustelukulttuurin kehittymistä laitoksella. Laitos rohkaisee tutkimusryhmiä aktiivisemmin tiedottamaan tutkimuksestaan laitoksen verkkosivuilla. Samalla myös laitoksen opiskelijat ja ulkopuoliset verkkosivujen käyttäjät saisivat huomattavasti paremman ja monipuolisemman kuvan laitoksella tehtävästä tutkimuksesta nykytilanteeseen verrattuna. Laitos edesauttaa laitoksella tehtävän tutkimuksen integroimista myös perustutkinto-opetukseen.

Suunnittelukaudella tehostetaan ja selkeytetään sosiologian jatkokoulutusta kahden lähialueen oppiaineen, sosiologia ja sosiaalipolitiikka, suunnitelmallisella yhteistyöllä. Vaikka sosiologian ja sosiaalipolitiikan laitokset ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä jatkokoulutuksessa, läheskään kaikkia mahdollisuuksia laitosten jatkokoulutuksen ja -jatkokoulutusresurssien käytön järkeistämiseksi ei ole hyödynnetty. Myöskään jatko-opiskelijoiden näkökulmasta tilanne ei ole tyydyttävä, osin jo siksi, että laitosten opintovaatimusten sisältö ei kaikilta osin ole yhtenäinen. Lisäksi opetuksen yleisyys merkitsee, että suuresta jatko-opiskelijoiden joukosta erottuville erityisryhmille ei ole kyetty järjestämään juuri niille soveltuvaa räätälöityä opetusta. Näistä syistä tutkitaan, miten kummankin laitoksen jatkokoulutus saataisiin jäsennetyksi niin, että laitosten voimavaroja voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti sekä yhteiseen opetukseen että joustavasti eri osaryhmille räätälöityihin erityiskursseihin tai muuhun erityiseen opetukseen. Lisäksi kehitetään ohjausjärjestelyjen joustavampi järjestely siten, että laitosten opettajien menetelmällinen ja sisällöllinen asiantuntemus tulee tehokkaammin hyödynnettyä.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa kurssimuotoisen koulutusohjelman kehittämisen painopiste v. 2004-2006 on jatko-opinnoissa. Jatko-opintojen tavoitteena on vankka tutkimuksellinen ammattitaito ja kyky ymmärtää oman tutkimusaiheen yhteyksiä laajempaan antropologiseen keskusteluun ja tutkimusteoriaan. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä Valtiotieteellisen tiedekunnan hyväksymää jatko-opinto-ohjelmaa ja ulottamalla se kaikkiin sosiaali- ja kulttuuriantropologian tohtoriopiskelijoihin. Ohjelman puitteissa lisätään eri aiheita tutkivien jatko-opiskelijoiden vuorovaikutusta antropologian jatkokoulutusseminaarissa ja lukupiireissä sekä järjestämällä jatkokoulutuspäiviä ja kurssimuotoista opetusta, joissa eri aiheita tutkivat jatko-opiskelijat saavat virikkeitä sekä toisiltaan että muilta alan tutkijoilta ja opettajilta. Kaiken kaikkiaan kurssimuotoisen jatkokoulutuksen lähtökohtana on opetuksen ja tutkimuksen yhteys.

Antropologinen tutkimus perustuu normaalisti etnografiseen aineistoon, jonka hankkiminen edellyttää pitkäaikaista kenttätutkimusta. Kenttätutkimuksen menestyksellinen suorittaminen edellyttää riittävän kielitaidon hankkimista ja vertailevan etnografisen aineksen tuntemusta. Jatkokoulutuksessa pyritään siihen, että jokainen opiskelija valmistautuu riittävän hyvin kenttätyömatkaansa, ja ohjelmaan sisältyy siitä syystä noin vuoden jakso, jonka aikana opiskelija tutustuu väitöskirjansa aihetta ja kohdealuetta koskevaan etnografiseen kirjallisuuteen ja täydentää kenttätyön edellyttämää kielitaitoa. Tämä työskentely muodostaa osan ohjelman kurssimuotoisista opinnoista.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatko-opinnoissa on opetus ja tutkimus pyritty yhdistämään siten, että jatko-opiskelijat voivat tehdä väitöskirjatutkimustaan tutkimusprojektien yhteydessä. Jatko-opinnot on rakennettu siten, että jatkotutkinnon suorittaminen on mahdollista neljässä vuodessa. Tehostettu jatkokoulutus on ollut tuloksellista ja väitöskirjoja on valmistunut vuoden 1992 jälkeen n. 25. Väitöskirjojen julkaisua varten sosiaali- ja kulttuuriantropologialla on laitoksen kustantama julkaisusarja Research Reports in Anthropology.

Laitos (tai sen opiskelijoita) osallistuu seuraaviin tutkijakouluihin:

• Sosiaalitieteiden valtakunnallinen tutkijakoulu (SOVAKO), johon kuuluvista ohjelmista seuraavat kolme toimivat sosiologian laitoksella:
• väestö- terveys- ja elinolot (VTE)
• sosiaaliset toimijat ja muutokset
• European Social Research Training Programme on Alcohol and Drugs (ESTRAD)
• Tieteen ja teknologian tutkimuksen tutkijakoulu
• Sukupuolijärjestelmä-tutkijakoulu
• Antropologisten ja etnologisten tieteiden tutkijakoulu
• Kaupunkitutkimuksen tutkijakoulu
• KASVA-tutkijakoulu

Laitoksella toimii poikkeuksellisen suuri määrä määräaikaisella rahoituksella olevaa tutkimushenkilöstöä. Sosiologian laitos haluaa kiinnittää tiedekunnan ja yliopiston huomion siihen, miten haavoittuvainen tämän henkilöstön työsuhteen jatkuminen rahoituskaudesta toiseen on. Ellei tutkimusryhmä tai yksittäinen tutkija pysty rahoituskauden loppuun mennessä varmistamaan uutta yliopiston tutkimusvaroista tai ulkopuolisista varoista tulevaa rahoitusta, työsuhde katkeaa, vaikka edellytykset tutkimustyön menestykselliselle jatkumiselle olisivat olemassa. Yliopiston tulisikin harkita puskurirahaston perustamista rahoituskatkoksesta kärsiville tutkijoille, jotta nämä pystyisivät kilpailukykyisesti hakemaan uutta tutkimusrahoitusta. Tällainen järjestely parantaisi entisestään yliopiston kilpailuasemia tilanteessa, jossa yliopisto oman strategiansa osana pyrkii nostamaan ulkopuolisen rahoituksen osuutta kokonaisrahoituksestaan.

Sosiologian laitos asettaa oppiaineittain seuraavat jatkotutkintotavoitteet vuosille 2004-2006:

Taulukko 1. Valtiotieteiden tohtorin tutkinnot

Laitos suosittaa suoraan tohtorin tutkintoon tähtääviä jatko-opintoja. Lisensiaatintutkintoja suoritetaan pienessä määrin vielä toistaiseksi, mutta tutkinto toimii lähinnä työelämässä olevien ammatillista pätevöitymistä palvelevana tutkintona.

Kansainvälistyminen

Tutkimus ja useimmat laitoksen tutkimushankkeet ovat jo luonnostaan kansainvälisiä ja verkostuneita ja niin opettajilla kuin tutkijoilla on kiinteitä yhteyksiä sekä eri puolille Eurooppaa että muihin maanosiin. Yhteydet ovat lisäksi usein tieteidenvälisiä. Hankerahoituksen turvin laitoksen henkilöstö osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin konferensseihin esittäen niissä tutkimustuloksiaan. Laitos tukee etenkin opetusviroissa olevien konferenssiosallistumisia käytettävissä olevien varojen puitteissa.

Antropologian tutkimus on jo perusluonteeltaan kansainvälistä. Sosiaali- ja kulttuuriantropologialla on siksi kiinteätä yhteistyötä ulkomaisten tutkijoitten ja laitosten kanssa. Näiden yhteistyösuhteitten turvin jatko-opiskelijoille on tarjoutunut mahdollisuus ulkomaisiin opintoihin kustannuksitta. Tutkimusyhteistyötä on tehty lukuisten ulkomaisten yliopistojen kanssa ja useimpien näiden yliopistojen opettajat ovat myös toimineet väitöskirjojen ohjaajina.

Merkittävä osa laitoksen perustutkinto-opiskelijoista (noin kolmannes) viettää opintojensa kuluessa jonkin aikaa opiskelijavaihdossa. Laitoksen on kuitenkin edistettävä jatkokoulutuksessa olevien työskentelyä ulkomaisissa tutkimusryhmissä lisäämällä tiedotusta rahoitusmahdollisuuksista, esimerkiksi Marie Curie -rahoituksesta. Lisäksi tähän saakka hyvin vähäistä opettajavaihtoa on lisättävä siinä määrin kuin se omien melko vähäisten opettajaresurssien puitteissa on mahdollista.

Laitoksella on pienehkö määrä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita ja heidän lisäkseen laitoksella vierailee melkoinen määrä ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Sosiologiassa selkeä ongelma on ollut hyvin vähäinen vierailla kielillä, erityisesti englanninkielellä annettava opetus. Laitoksen omilla resursseilla tätä opetusta on vaikeata merkittävästi lisätä, mutta laitoksen tulee tehostaa yhteistyötä muiden laitosten kanssa opetustarjonnan lisäämiseksi. Laitoksen on myös kyettävä integroimaan ulkomaisten opettaja- ja tutkijavieraiden pitämät luennot ja esitelmät paremmin sosiologian opetukseen niin perus- kuin jatkotutkintotasolla.

Kansainvälisyys on osa sosiaali- ja kulttuuriantropologian pyrkimystä opetus- ja tutkimusympäristön integroimiseen. Siinä tarkoituksessa jatkokoulutuspäiville kutsutaan myös ulkomaisia luennoitsijoita, ja niiden suunnittelussa käytetään hyväksi laitoksen tutkijoiden ja tutkimusprojektien yhteistyösuhteita muiden maiden antropologeihin.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian jatkokoulutusseminaari on kokonaan englanninkielinen, ja aineen opetukseen kuuluu säännöllisesti englanninkielisiä kursseja. Oppiaineella on siksi hyvät edellytykset tarjota opetusta ulkomaisille opiskelijoille.

Yhteiskunnalliset tehtävät

Yliopistolakiin odotettavissa oleva muutos velvoittaa yliopistot toimimaan aktiivisemmin ns. kolmannen tehtävän osalta eli pyrkimyksen parempaan vuorovaikutukseen muun yhteiskunnan kanssa ja tutkimustulostensa vaikuttavuuden edistämiseen. Laitos katsoo, että tämän yhteiskunnallisen tehtävän hoitamisen edellytyksenä on tuottaa tutkimuksen kautta korkeatasoista sosiologista ja antropologista tietoa. Tällainen tieto on yhteiskunnallisesti tärkeätä. Laitos ottaa mainitun yliopistojen kolmannen tehtävän toiminnassaan vakavasti.

Sosiologinen tieto on tärkeätä asettaa yhteiskunnan käyttöön tarjoamalla asiantuntemusta ja ylläpitämällä yhteyksiä myös yliopistolaitoksen ulkopuolelle. Tämä toiminta lisää sosiologian näkyvyyttä yhteiskunnassa yleensä, ja myös niiden lukiolaisten joukossa, jotka miettivät opiskelupaikan valintaa. Näkyvyyden lisääntyminen koituu myös laitoksesta valmistuvien opiskelijoiden hyödyksi, koska työnantajien kuva sosiologiasta ja sosiologisen tiedon hyödyllisyydestä tarkentuu.

Yhteyksiä ja suoranaista yhteistyötä on jo aikaisemmin harjoitettu aktiivisesti (mm. kaupunkitutkimuksen osalta Helsingin kaupungin kanssa sekä sektoritutkimuslaitosten kanssa). Yhteistyötä jatketaan myös suunnittelukaudella 2004-2006.

Antropologisen opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on antaa vertailevaan tutkimukseen perustuvat edellytykset kriittiselle ajattelulle, jota tarvitaan globaalin maailman erityisten ongelmien analysoinnissa. Kulttuurierot huomioivia ja eurosentrismiä välttäviä näkökulmia tarvitaan niin politiikan, talouden kuin yhteisöllisen elämän alueilla. Antropologian merkittävin yhteiskunnallinen tehtävä onkin kouluttaa kulttuurieroja ymmärtäviä asiantuntijoita yhteiskunnan eri tehtäviin. Antropologisen koulutuksen saaneita asiantuntijoita työskentelee tällä hetkellä monien kansainvälisten organisaatioiden ja järjestöjen palveluksessa. Lisäksi antropologeja toimii yritysmaailman palveluksessa kouluttamassa henkilöstöä kansainvälisiin tehtäviin.