Sosiologian laitos

Sosiologia tieteenä

Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat.

Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

Opintojen tavoitteet

Tavoitteena on, että sosiologit valmistuvat asiantuntijoiksi, jotka pystyvät itsenäisesti hankkimaan ja erittelemään tietoa yhteiskunnan ilmiöistä sekä muokkaamaan ja käyttämään sitä hyväksi eri tehtävissä. Siksi on perehdyttävä käsitteisiin ja teorioihin; niiden avulla voi jäsentää yhteiskunnallisia ilmiöitä ja esittää niistä perusteltuja tulkintoja. Myös tutkimusmenetelmät on hallittava, jotta on mahdollista hankkia ja muokata empiiristä tietoa ja tehdä siitä johtopäätöksiä. Tavallisimmin tieto on peräisin haastattelu- ja kyselylomakkeista, rekistereistä, asiakirjoista ja muista kirjallisista lähteistä sekä tilastoista, tai se on saatu havainnoimalla ja teemahaastattelujen avulla. Aineiston erittelyssä käytetään erilaisia tilastollisia ja laadullisia menetelmiä. Opinnoissa ja sosiologin tehtävissä menestymiseksi on tarpeen paitsi kiinnostus yhteiskuntaan ja sen ongelmiin myös itsenäinen ajattelu ja työskentely sekä äidinkielen hyvä hallinta ja muu kielitaito. Matemaattiset valmiudet ovat tärkeitä etenkin väestötieteilijöille, mutta niistä on hyötyä myös sosiologian yleisellä linjalla.

Useimmat sosiologit toimivat suunnittelu-, hallinto- ja tilastointitehtävissä, opettajina aikuiskoulutuksessa sekä toimittajina ja muussa tiedotustyössä. Monet ovat tutkijoina tai päätöksenteon asiantuntijoina.

Linjavaihtoehdot

Kandidaatinopinnot ovat kaikille sosiologian opiskelijoille yhteisiä. Maisterinopinnoissa opiskelija valitsee sosiologian yleisen tai väestötieteen linjan.

Kandidaatinopinnot painottavat ainetta laaja-alaisena yhteiskuntatieteenä. Keskeisiä ovat yhteiskunnan rakennetta sekä sosiaalista toimintaa koskeva teoria ja tutkimus. Opintojen myöhäisemmässä vaiheessa kukin opiskelija perehtyy tarkemmin myös ainakin kahteen tutkimusalaan kuten perhesosiologiaan tai työelämän sosiologiaan. Väestötieteen linjalle aikovien on mahdollista halutessaan tässä vaiheessa valita tutkimusalat niin, että ne tukevat myöhempää väestötieteeseen erikoistumista.

Väestötieteen linjan erityisenä tavoitteena on antaa valmiudet sellaisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, jotka edellyttävät väestöllisten ilmiöiden (esim. väestönkasvu, syntyvyys, kuolevuus ja muuttoliike) tuntemusta ja kykyä niiden analysoimiseen. Väestötieteen asiantuntemus ja tilastollisten menetelmien hallitseminen ovat tärkeitä mm. koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaaliturvaa, työvoimahallintoa ja yhdyskuntasuunnittelua koskevassa tutkimuksessa ja suunnittelussa. Kehitysmaiden väestöongelmien ratkaisemiseen tähtäävä kehitysyhteistyö tarjoaa myös tehtäviä väestötieteen asiantuntijoille. Väestötiedettä ei opeteta yhtä laajasti muissa Suomen yliopistoissa.

Väestötieteessä voidaan suorittaa myös erillinen perusopintojen opintokokonaisuus. Se voidaan sisällyttää sivuaineena sosiologian yleisen linjan tai muiden koulutusohjelmien opintoihin.