Sosiologian laitos

Sosiologian jatko-opetus

Opinto-oikeuden hakeminen jatkotutkintoa varten

Opinto-oikeutta haetaan tiedekunnan opinto-oppaan ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Haku on kahdesti vuodessa siten, että hakuajat päättyvät 15.11. ja 15.5. Hakemukset toimitetaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Hakulomakkeita saa sosiologian laitoksen kansliasta ja valtiotieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta.

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa edeltävän tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman. Muussa tiedekunnassa tai korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet liittävät hakemukseen tutkimussuunnitelman lisäksi todistusjäljennöksen siitä tutkinnosta, jonka perusteella jatko-opinto-oikeutta haetaan. Muussa aineessa kuin sosiologiassa maisteritutkinnon suorittaneilta jatko-opinto-oikeuden hakijoilta voidaan edellyttää täydentäviä sosiologian opintoja. Päätöksen täydentävistä opinnoista tekee jatkokoulutustoimikunta samassa yhteydessä, kun se käsittelee opinto-oikeushakemusta. Hakijan tulee tällaisessa tapauksessa liittää hakemukseensa alustava suunnitelma täydentävistä opinnoista. Suunnitelma tehdään yhteistyössä laitoksen professorin kanssa.

Sosiologian laitoksella lausunnon hakemuksista antaa jatkokoulutustoimikunta, johon kuuluvat laitoksella istuvat professorit sekä sihteerinä amanuenssi. Sosiologian jatko-opiskelijoiksi hyväksytään yleensä vain hakijat, jotka ovat saaneet pro gradu -tutkielmasta vähintään arvosanan magna cum laude approbatur tai sivuaineen tutkielmasta vähintään arvosanan 3. Jatko-opiskelijaksi voidaan kuitenkin hyväksyä pro gradu -tutkielmastaan alemman arvosanan saanut hakija, jos jatkokoulutustoimikunta katsoo, että hakijalla on esitetyn tutkimussuunnitelman ja muiden ansioiden perusteella hyvät edellytykset menestyksellisiin jatko-opintoihin.

Ohjeita jatkotutkintoa suorittaville, ohjaajille ja seminaarien vetäjille

Väitöskirja ja lisensiaatintutkielma
Tiedekunnan marraskuussa 2007 hyväksymän määritelmän mukaan väitöskirja on joko aikaisemmin julkaisematon monografia tai artikkeliväitöskirja. Jälkimmäisestä sanotaan, että sen on sisällettävä uutta tieteellistä tietoa, ja suurin osa siihen sisältyvistä artikkeleista on oltava julkaistuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä. Artikkelien määrää tai julkaisumuotoa ei mainita. Sosiologian laitoksella väitöskirjan artikkeleiden määrä on vaihdellut kolmesta seitsemään. Väitöskirjan artikkeleiksi hyväksytään pääsääntöisesti ulkomaisissa ja kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja kirjoissa julkaistuja artikkeleita.

Tiedekunta on laatimassa kriteereitä väitöskirjojen arvostelemiseksi. Asteikko tulee olemaan entinen, eli approbaturista laudaturiin. Kriteerit määrittelevät, mitä seikkoja otetaan huomioon arvosanaa määrättäessä.

Tiedekunnassa voi suorittaa myös valtiotieteiden lisensiaatin tutkinnon. Erona tohtorintutkintoon verrattuna on sosiologian laitoksella vain se, että lisensiaatintutkielman vaativuustaso on alhaisempi kuin väitöskirjan.

Ohjaus
Tiedekunta on antanut ohjauksesta yleisperiaatteen (tiedekunnan verkkosivut). Jokaiselle uudelle väitöskirjan tekijälle määrätään ohjaaja opinto-oikeutta myönnettäessä. Muusta ohjauksesta on aina sovittava ohjaajan kanssa. Mikäli ohjaajaa ei syystä tai toisesta ole tai ohjaajaa on vaihdettava, asian hoitaa sosiologian laitoksen jatkokoulutustoimikunta. Ohjaukseen liittyvissä ristiriitatilanteissa väitöskirjan tekijä ja ohjaaja voivat kääntyä laitoksen johtajan puoleen.

Ohjaajan vastuut on määritelty tiedekunnan yleisohjeessa. Ohjaajana toimiminen on esteenä työn arvosteluun osallistumiselle.  Tiedekunta toteaa tämän määrätessään työlle esitarkastajat ja vastaväittäjän.

Sosiologian laitoksella ohjaajan ja laitoksen professorin edellytetään ottavan kantaa siihen, milloin työ on valmis tiedekuntaan jätettäväksi. Tämä ei siis ole yksin väittelijän itsensä päätettävissä.

Seminaarikäytännöt
Laitoksella toimii viisi jatkokoulutusseminaaria, joiden työtavat poikkeavat toisistaan jonkin verran, mutta niiden vaatima kokonaistyömäärä on suunnilleen yhtä suuri. Seminaarien erilaisten työtapojen ja aikataulujen johdosta jokainen seminaari määrittelee itse mitä ”aktiivinen osallistuminen” tarkoittaa. Seminaarityöskentelystä saatavat opintopisteet on selostettu tutkintovaatimuksissa. Jos seminaarin ohjelmaan mahtuu, samana lukukautena voi esittää useamman paperin, joista jokaisesta saa 2 op. Seminaarityöskentelyyn kuuluu kunkin seminaarin järjestämät avoimet luennot sekä tilaisuudet, joissa käsitellään yleisiä teoreettisia kysymyksiä ja tutkijan taitoja.

Läsnäoloilmoitus ja jatko-opintojen seuruu
Osallistuakseen jatkotutkintoa suorittaville tarkoitettuun opetukseen (esim. seminaarit) on opiskelijan ilmoittauduttava läsnä olevaksi. Läsnäoloilmoitus tarvitaan myös opintosuoritusten rekisteröimiseksi. Jatko-opintojen suorittamista seurataan konsistorin päätöksen mukaisesti. Jatko-opiskelijat, jotka ovat saaneet jatko-opinto-oikeutensa seitsemän vuotta aikaisemmin, poimitaan vuosittain rekisteristä tammikuussa ja heille lähetetään seuruuta koskeva kirje tammi-helmikuussa. Jotta poimitut opiskelijat voisivat ilmoittautua läsnä oleviksi seuraavana lukuvuonna, heidän pitää toimittaa tiedekuntaan hyväksyttävä opintosuunnitelmansa.

Esitarkastajista ja vastaväittäjästä päättäminen
Tiedekunta määrää tarkastettavaksi jätetylle työlle vähintään kaksi esitarkastajaa, jotka valitaan ensisijassa tiedekunnan ulkopuolisista asiantuntijoista. Esitarkastajat eivät voi antaa ehdollista lausuntoa, mutta heidän huomautuksiaan voi viimeistelyssä ottaa huomioon.

Sosiologian laitoksella laitoksen johtaja tekee tiedekuntaneuvostolle ehdotuksen esitarkastajista, vastaväittäjästä ja arvosanalautakunnan lisäjäsenestä kuultuaan ohjaajaa tai sen seminaarin johtajaa, johon väittelijä on määrätty. Laitoksen johtaja ottaa yhteyttä ehdokkaisiin.
Väittelijän ei pidä ottaa yhteyttä mahdollisiin esitarkastajiin tai vastaväittäjään ennen kuin heidät on määrätty tehtäviinsä.

Kun väittelylupa on myönnetty ja vastaväittäjä ja kustos on määrätty, väittelijä sopii heidän kanssaan väitöspäivästä. Jos mahdollista, myös esitarkastajat ja ylimääräinen arvosanalautakunnan jäsen ovat väitöstilaisuudessa läsnä. Muita ohjeita on tiedekunnan väittelijän oppaassa.

Väitöskirjan ja muiden jatko-opintojen arvostelu
Vastaväittäjä ehdottaa väitöskirjan arvosanaa tiedekuntaneuvostolle lausuntonsa yhteydessä kuultuaan sitä ennen arvosanalautakuntaa. Arvosanalautakuntaan kuuluvat vastaväittäjän lisäksi kustos (pj), esitarkastajat sekä tiedekunnan määräämä lisäjäsen. Kustos antaa raportin arvosanalautakunnan kokoontumisesta tiedekuntaneuvostolle.

Muut jatko-opinnot arvioidaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Arvostelu perustuu osasuorituksista saatuihin arvosanoihin. Kokonaisuuden arvioinnin suorittaa jatkokoulutuksesta vastaava professori.

Laitoksen jatkokoulutusseminaarien esittely

Sosiologian laitoksella toimii yksi sosiaalitieteiden valtakunnalliseen jatkokoulutusohjelmaan (SOVAKO) kuuluvan, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipsykologian laitosten kanssa yhteisen tutkijankoulun seminaari ja neljä laitoksen omaa seminaaria, joista yksi on yhteinen yhteiskuntapolitiikan laitoksen kanssa.
Väestö, terveys ja elinolot -ohjelma (VTE-ohjelma) on tarkoitettu jatko-opiskelijoille, jotka erikoistuvat väestön terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ja hyödyntävät laajoja rekisteri-, kysely- ja haastatteluaineistoja. Ohjelman yhdyshenkilö laitoksella on professori Pekka Martikainen.. Ohjelmassa painotetaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja soveltavaa tutkimusotetta. Seminaari kokoontuu klo 16-18 noin joka toinen maanantai sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa, Unioninkatu 35, 3. krs. Ks. lisätietoja VTE-ohjelmasta.
Muiden SOVAKOn koulujen (Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen tutkijakoulu, Kielen, toiminnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkijakoulu, Vallan ja hallinnan kulttuurien tutkimuksen tutkijakoulu) aihepiireistä väitöskirjaa tekevät työskentelevät ns. keskiviikko-, torstai- ja perjantaiseminaareissa sekä professori Risto Alapuron johtamassa seminaarissa.
Keskiviikkoseminaaria johtaa professori Pekka Sulkunen. Seminaari kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskiviikkona klo 9.15-14 sosiologian laitoksella. Torstaiseminaaria (torstaisin 16-18 sosiologian laitoksen ryhmätyöhuone) johtavat professori Turo-Kimmo Lehtonen. Perjantaiseminaaria johtavat professori Risto Eräsaari ja dosentti, yliopistonlehtori Arto Noro. Seminaari kokoontuu perjantaisin klo 15-17 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa. Professori Risto Alapuron johtama seminaari kokoontuu torstaisin klo 16-18 sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa.
Sosiologian laitos on mukana myös Tieteen ja teknologian valtakunnallisessa tutkijakoulussa (Titeko), joka on luonteeltaan monitieteinen. Titekoa johtaa professori Marja Häyrinen-Alestalo
sosiologian laitokselta. Häneltä saa tietoa tutkijakoulun teemoista, toiminnasta ja valintaperusteista. Lisätietoja löytyy Titekon kotisivuilta.
Sosiologian jatko-opiskelijat voivat kuulua myös muihin tutkijankoulutusohjelmiin. Näitä toimii mm. perhetutkimuksen ja kansanterveystieteen (DPPH) piirissä. Näiden koulujen, samoin kuin
SOVAKOn koulujen seminaareissa pidetyistä esityksistä saa jatko-opintopisteitä, mutta vaatimusten kohdassa 3.1 mainittu jatkokoulutusseminaari suoritetaan kuitenkin sosiologian laitoksen järjestämässä seminaarissa.

Jatkotutkintovaatimukset

1. Jatkotutkinnot

Ensisijainen jatkotutkinto on valtiotieteen tohtori (sosiologia).

Valtiotieteen tohtorilta, jonka pääaine on sosiologia, edellytetään

maisterin tutkintoa, jossa pääaineena on sosiologia tai johon kuuluu mais­terinopinnot sosiologiassa. Poikkeustapauksissa puuttuvia maisterinopin­toja voi korvata täydentävillä opinnoilla, joiden laajuudesta päättää laitok­sen jatkokoulutustoimikunta kussakin tapauksessa erikseen.

väitöskirja

jatko-opintoja 60 op

Toissijainen jatkotutkinto on valtiotieteen lisensiaatti (sosiologia). Valtiotieteen lisensiaatin tutkinto eroaa tohtorin tutkinnosta siten, että opinnäytetyö (lisensiaa­tintutkielma) on laajuudeltaan väitöskirjaa suppeampi.

Jatko-opintojen tulee perustua hyväksyttyyn opintosuunnitelmaan, joka laadi­taan jatko-opintohakemuksen yhteydessä. Jatkokoulutusseminaarin johtaja seu­raa opintojen etenemistä vuosittaisten opintosuunnitelmien (HOPS) avulla.

2. Väitöskirja ja lisensiaatintutkielma

2.1. Väitöskirja

2.2. Lisensiaatintutkielma

3. Jatko-opinnot 60 op

3.1. Pakollinen osallistuminen johonkin laitoksen järjestämistä jatkokoulutusseminaareista.
Niiltä lukukausilta, jolloin osallistumiseen liittyy aikaisemmin esittämättömän tutkimussuunnitelman, väitöskirjan luvun tai artikkelikäsikirjoituksen esittäminen, saa 3 op, muilta lukukausilta 1 op, jos on osallistunut aktiivisesti seminaareihin. Seminaariin kuuluu myös osallistuminen laitoksen jatkokoulutusseminaarien yhteisiin tilaisuuksiin sekä laitoksen tai tiedekunnan järjestämiin, kaikille yhteisiin jatkokoultustilaisuuksiin, joissa käsitellään mm. tutkimussuunitelman ja artikkelin kirjoittamista, rahoituksen hankkimista ja tutkimusetiikkaa. Esitelmistä laitoksella toimivien tutkimusprojektien seminaareissa saa seminaarin johtajan harkinnan mukaan enintään 5 op. (16 op)

3.2. Sosiologian laitoksen hyväksymiä maisteri- tai jatkokoulutusopintoja, kuten kotimaisia tai kansainvälisiä tutkijakursseja tai -seminaareja sekä tutkijakoulujen kursseja (laajuudesta riippuen 2-4 op).Tällaisiksi opinnoiksi kelpaavat myös yksittäiset vierailuluennot, joiden lukeminen hyväksi tapahtuu luentopassilla (ohjeet erikseen). (14 op)

3.3. Jatkokoulutusopinnoiksi hyväksytään myös osallistuminen esitelmällä kansainväliseen tai kotimaiseen tieteelliseen konferenssiin (2 op), muut kuin opinnäytetetyöhön liittyvät tieteelliset julkaisut (4 op) sekä jatkokoulutustentti (6 op). Suositellaan osallistumista vähintään yhteen kansainväliseen konfrenssiin. (6 op)

3.4. Muita jatko-opintoja ovat muussa oppiaineessa kuin sosiologiassa suoritetut kurssit, jotka tukevat väitöskirjan tekoa. Tällaisiksi kelpuutetaan ensisijaisesti yliopistoissa suoritetut maisteri- tai jatkokoulutusopinnot yhteiskuntatieteissä, humanistisissa tieteissä ja käyttäytymistieteissä, mutta myös alemman tasoisia kursseja voidaan hyväksyä, jos ne tukevat väitöskirjan tekoa. (24 op)

Kohtien 3.1. - 3.4. rekisteröimisestä ja hyväksymisestä vastaavat jatkokoulutuseminaarien johtajat puuolivuosittain.

Jatko-opetussuunnitelma ja opintojen rekisteröiminen

Jatko-opintojen alkuvaiheessa laaditaan opintosuunnitelma, jonka hyväksyy oman oppiaineen professori. Jatko-opintosuoritukset rekisteröidään jokaisen lukukauden lopussa. Jatkokoulutusseminaarien vetäjät arvioivat kohdista 3.1 - 3.4 saatavat opintoviikot. Kokonaismerkinnän ja arvosanan antaa professori Pekka Sulkunen.

Tutkijankoulutusohjelmat

Sosiologian laitoksella toimii yksi sosiaalitieteiden valtakunnalliseen jatkokoulutusohjelmaan (SOVAKO) kuuluvan, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipsykologian laitosten kanssa yhteisen tutkijankoulun seminaari ja kolme laitoksen omaa seminaaria, joista yksi on yhteinen hteiskuntapolitiikan laitoksen kanssa. Osa-aikaisesti lisensiaatintyötä tai väitöskirjaa tekeville tarkoitettu seminaari on lopettanut toimintansa. Siihen osallistuneet voivat suoritustensa osalta ottaa yhteyttä professori Anssi Peräkylään.

Väestö, terveys ja elinolot -ohjelma (VTE-ohjelma) on tarkoitettu jatko-opiskelijoille, jotka erikoistuvat väestön terveys- ja hyvinvointitutkimukseen ja hyödyntävät laajoja rekisteri-, kysely- ja haastatteluaineistoja. Ohjelman yhdyshenkilö laitoksella on professori Pekka Martikainen.. Ohjelmassa painotetaan kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja soveltavaa tutkimusotetta. Ks. lisätietoja VTE-ohjelmasta.

Muiden SOVAKOn koulujen (Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen tutkijakoulu, Kielen, toiminnan ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkijakoulu, Vallan ja hallinnan kulttuurien tutkimuksen tutkijakoulu) aihepiireistä väitöskirjaa tekevät työskentelevät ns. keskiviikko-, torstai- ja perjantaiseminaareissa.

Keskiviikkoseminaaria johtaa professori Pekka Sulkunen, torstaiseminaaria johtaa professori Turo-Kimmo Lehtonen ja perjantaiseminaaria professori Risto Eräsaari ja dosentti Arto Noro.

Sosiologian laitos on mukana myös Tieteen ja teknologian valtakunnallisessa tutkijakoulussa (Titeko), joka on luonteeltaan monitieteinen. Titekoa johtaa professori Marja Häyrinen-Alestalo
sosiologian laitokselta. Häneltä saa tietoa tutkijakoulun teemoista, toiminnasta ja valintaperusteista. Lisätietoja löytyy Titekon kotisivuilta.

Sosiologian jatko-opiskelijat voivat kuulua myös muihin tutkijankoulutusohjelmiin. Näitä toimii mm. perhetutkimuksen ja kansanterveystieteen (DPPH) piirissä. Näiden koulujen, samoin kuin
SOVAKOn koulujen seminaareissa pidetyistä esityksistä saa jatko- opintopisteitä, mutta vaatimusten kohdassa 4 mainittu jatkokoulutusseminaari suoritetaan kuitenkin sosiologian laitoksen järjestämässä seminaarissa.

Jatkokoulutusseminaarit

- Väestö, terveys, elinolot - tutkijakoulun seminaari kokoontuu klo 16-18 noin joka toinen maanantai sosiologian laitoksen seminaarihuoneessa, Unioninkatu 35, 3. krs.
- Keskiviikkoseminaari kokoontuu noin kerran kuukaudessa klo 9.15-14 sosiologian laitoksella.
- Torstaiseminaari kokoontuu klo 16-18 sosiologian laitoksella.
- Perjantaiseminaari kokoontuu klo 15-17 yhteiskuntapolitiikan laitoksen seminaarisalissa.