Etusivu    Esittely    Henkilöstö    Opiskelu    Julkaisut    Tutkimus

Uskali Mäki: Marginalismin perintö ja homo oeconomicus

Oheismateriaali

Lähdekirjallisuus

Jaffé, William (1976/1983) "Menger, Jevons and Walras de-homogenized" in William Jaffé¹s Essays on Walras, edited by Donald Walker. Cambridge University Press 1983.

Machlup, Fritz (1970/1978) "Homo oeconomicus and his classmates", in his Methodology of Economics and Other Social Sciences. Academic Press 1978.

Muuta kirjallisuutta

Black, R.D., Coats, A.W., and Goodwin, D.W. Craufurd, editors (1973) The Marginal Revolution. Interpretation and Evaluation. Duke University Press.

Heinonen, Visa (1996) "Austrian flavor on the periphery: First reactions to the marginalist neoclassical economics in Finland", Research in the History of Economic Thought and Methodology, 14, 171-192.

Maas, Harro "Mechanical rationality: Jevons and the making of economic man", Studies in the History and Philosophy of Science, 30, 587-619.

Machlup, Fritz (1967/1978) "Theories of the firm: Marginalist, behavioral, managerial", in his Methodology of Economics and Other Social Sciences. Academic Press 1978.

Mäki, Uskali (1996) "Scientific realism and some peculiarities of economics", in Boston Studies in the Philosophy of Science,169. Dordrecht: Kluwer 1996, 425-445.

Mäki, Uskali (1997) "Universals and the Methodenstreit: A reexamination of Carl Menger's conception of economics as an exact science", Studies in History and Philosophy of Science, 28, 475-495.

Pettit, Philip (2001) "The virtual reality of homo economicus", in The Economic World View. Studies in the Ontology of Economics, edited by Uskali Mäki. Cambridge University Press 2001.

Stigler, George J. (1950/1965) "The development of utility theory", in his Essays in the History of Economics. University of Chicago Press 1965.

Luento

Marginalistinen kumous?

Kuuntele

• marginalismi-teeman suhteen ei ole tapahtunut paljoakaan 1960-70-lukujen jälkeen; toki paljon tutkimusta tehty tämänkin jälkeen, mutta kokonaisilmiö (marginalistinen kumous) hahmottui jo tulloin
• luennon aluksi marginalistisesta kumouksesta ja sen jälkeen homo oeconomicuksesta marginalismin kannalta; homo economicus nykyään kovan tutkimuksen kohteena
• marginalistisesta kumouksesta puhuttaessa asia hyvä varustaa käsitys kysymysmerkillä: mikä on kumouksen identiteetti?
• oppikirjaversio asiasta se, että vuosien 1871 ja 1874 tapahtui jotain merkittävää: ilmestyi kolme teosta eri maissa (Englanti, Itävalta, Sveitsi), jotka kaikki näyttivät sisältävän saman rajahyödyn perusidean
• ideat kehittyvät aina eri vaiheiden kautta: ne keksitään, joku jalostaa niitä, julkistetaan jossain vaiheessa ja mahdollisesti hyväksytään kollektiivisesti
• Jevons (1862, 1871), Menger (1871), Walras (1874); voitaisiin puhua "multiple discoverysta"
• helppo kuitenkin löytää edeltäjiä: Lloyd (1834), Longfield (1834), Dupuit (1844), Gossen (1854)
• kesti kymmeniä vuosia 1870-luvun jälkeen ennen kuin rajahyödyn idea löysi tiensä oppikirjamateriaaliksi
• esimerkki ideoiden leviämisen hitaudesta: marginal utily -termi ei esiinny 1870-luvulla vielä lainkaan - esiintyy vasta 1888 ja itse marninalismi-termi vasta 1914 (vakiintuu 1940-luvulla)

Marginalismin identiteetti

Kuuntele

• jos tuijotetaan pelkkää marginalismi-sanaa, se liitetään rajasuureiden käyttöön; Jevons, Menger ym. eivät keksineet rajasuureita, sillä idea löytyy mm. Ricardolta
• marginalismi liitetty vaikka mihin; usein viittaa rajahyötyteoriaan
• lavea käsitys asiasta: kokonaisteoreettinen rakennelma, johon integroitu mm. rajahyötyteoria
• tällöin kyseessä klassisen ja uusklassisen talousteorian raja: klassinen teoria tutkii resurssien tuotantoa ja jakaantumista - uusklassinen teoria annettujen resurssien allokointia annettuihin tarkoituksiin
• tieteen sisäinen ja ulkoinen näkökulma tieteen muutoksiin
• rajahyötyteoria ei seurannut mitenkään loogisesti aiemmista talousteorian kysymyksenasetteluista
• tieteen sisäinen sosiaalinen tekijä: yhteiskuntatieteet yliopistoituivat ja taloustieteen identiteetti erillisenä yhteiskuntatieteenä vakiintui
• kansainvälistyminen myös tärkeä tekijä (Jevons, Menger ja Walras olivat yhteydessä toisiinsa)
• tieteen ulkoiset sosiaaliset tekijät: marxismin ja fabianismin nouseminen - marginalismi poliittisena tekijänä
• Nikolai Buharinin teesi: rajahyötyteoria koroillaan elävän joutilaan luokan talousteoria

Homo economicus

Kuuntele

• Mill vaikutti Jevonsin, Mengerin ja Walrasin ajatteluun
• sitaatti Milliltä poliittisen taloustieteen ihmiskäsityksestä:

Political economy "does not treat of the whole man's nature as modified by the social state, nor of the whole conduct of man in society. It is concerned with him solely as a being who desires to possess wealth, and who is capable of judging of the comparative efficacy of means for obtaining that end. It predicts only such of the phenomena of the social state as take place in consequence of the pursuit of wealth. It makes entire abstraction of every other human passion or motive; except those which may be regarded as perpetually antagonizing principles to the desire of wealth, namely, aversion to labour, and desire of the present enjoyment of costly indulgences. These it takes, to a certain extent, into its calculations, because these do not merely, like other desires, occasionally conflict with the pursuit of wealth, but accompany it always as a drag, or impediment, and are therefore inseparably mixed up in the consideration of it." (Mill 1844, 137-138)

"Not that any political economist was ever so absurd as to suppose that mankind are really so constituted, but because this is the mode in which science must necessarily proceed. When an effect depends upon a concurrence of causes, those causes must be studies one at a time, and their laws separately investigated, if we wish, through the causes, to obtain the power of either predicting or controlling the effect; since the law of the effect is compounded of the laws of all the causes which determine it." (Mill 1844, 139)

• taloustiede tarkastelee ihmistä sellaisena olentona, joka haluaa omistaa varallisuutta ja joka kykenee arvioimaan eri keinoja varallisuuden hankkimiseksi
• taloustiede ottaa huomioon vastatendenssit: työn välttäminen ja positiivinen aikapreferenssi (tämän hetken nautinnon preferointi)
• mallina käsityksessa vektorilaskenta ja newtonilainen fysiikka; voimat vetävät eri suuntiin, kuvataan näitä vektoreilla ja lasketaan resultantti
• Millin selitysmalli kausaalinen
• sitaatteja Jevonsilta:

W. Stanley Jevons, The Theory of Political Economy, 1871 "Pleasure and pain are undoubtedly the ultimate objects of the calculus of economics. To satisfy our wants to the utmost with the least effort - to procure the greatest amount of what is desirable at the expense of the least that is undesirable - in other words, to maximize pleasure, is the problem of economics." (Jevons, 1871/1970, 101)

"By a commodity we shall understand any object, substance, action or service, which can afford pleasure or ward off pain. ... and employ the term utility to denote the abstract quality whereby an object serves our purposes, and becomes entitled to rank as a commodity. Whatever can produce pleasure or prevent pain may possess utility." (Jevons 1871/1970, 101)

"By utility is meant that property in any object, whereby it tends to produce benefit, advantage, pleasure, good, or happiness (all this, in the present case, comes to the same thing), or (what comes again to the same thing) to prevent the happenings of mischief, pain, evil, or unhappiness to the party whose interest is considered." (Bentham, Introduction to the Principles of Morals and Legislation, p. 3) "This perfectly expresses the meaning of the word in economics, provided that the will or inclination of the person immediately concerned is taken as the sole criterion, for the time, of what is or is not useful." (Jevons 1871/1970)

• mielihyvän maksimointi taloustieteen ongelma; määrittelee hyödykkeenkin mielihyvän ja -pahan avulla
• utiliteettia vaikea kääntää hyödyn avulla

"Economics must be founded upon a full an accurate investigation of the conditions of utility; and, to understand this element, we must necessarily examine the wants and desires of man. ... But it is surely obvious that economics does rest upon the laws of human enjoyment; and that, if those laws are developed by no other science, they must be developed by economists." (Jevons 1871/1970, 102)

• taloustiede täytyy siis perustaa utiliteettien tarkalle tutkimukselle; Jevonsin lähtökohdat benthamilaiset
• ihminen pyrkii välttämään mielipahaa ja suorittaa tietyt kalkyloinnit differentiaalikalkyylilla; Millin näkemys ihmismielestä mekaaninen

Menger

Kuuntele

• Mengerin hyödykkeen analyysi, jota voidaan verrata Aristoteleen käsitykseen neljästä syystä:

Carl Menger, Grundsätze der Volkswirtschaftslehre (1871): "If a thing is to become a good, or in other words, if it is to acquire goods-character, all four of the following prerequisites must be simultaneously present: 1. A human need. 2. Such properties as render the thing capable of being brought into a causal connection with the satisfaction of this need. 3. Human knowledge of this causal connection. 4. Command of the thing sufficient to direct it to the satisfaction of the need."

Aristotle (Physics, II.3.): A. Material cause: "that out of which a thing comes to be and which is present as a constituent in the product". B. Formal cause: "the form or pattern, i.e., the formula of what it is to be the thing in question". C. Effective cause: "that from which comes the immediate origin of the movement or rest". D. Final cause: "the end or aim".

"Only when all four of these prerequisites are present simultaneously can a thing become a good. When even one of them is absent, a thing cannot acquire goods-character, and a thing already possessing goods-character would lose it at once if but one of the four prerequisites ceased to be present." (Menger 1871/1976, 52)

• ero Jevonsiin: Menger puhuu tarpeista eikä haluista
• Mengerin käsitejaottelu:

Nützlichkeiten "Things that can be placed in causal connection with the satisfaction of human needs we term useful things [Nützlichkeiten]." (1871/1976, 52) Güter "If, however, we both recognize this causal connection, and have the power actually to direct the useful things to the satisfaction of our needs, we call them goods [Güter]." (1871/1976, 52) Imaginary goods "Such things... as derive their goods-character merely from properties they are imagined to possess or from needs merely imagined by men may appropriately be called imaginary goods." (1871/1976, 53)

Menger's examples of these two kinds of imaginary goods: "Among things of the first class are most cosmetics, all charms, the majority of medicines administered to the sick peoples of early civilizations and by primitives even today, divining rods, love potions, etc. for all these things are incapable of actually satisfying the needs they are supposed to serve. Among things in the second class are medicines for diseases that do not actually exist, the implements, statues, buildings, etc., used by pagan people for the worship of idols, instruments of torture, and the like." (1871/1976, 53)

• Mengerin käsitys imaginäärisistä hyödykkeistä ei sovi Buharinin näkemykseen marginalismista joutilaan luokan teoriana
• Mengerin näkemykset valistushenkisiä:

In an Enlightenment spirit, Menger views the historical development as having a certain direction: "As a people attains higher levels of civilization, and as men penetrate more deeply into the true constitution of things and of their own nature, the number of true goods becomes constantly larger, and as can easily be understood, the number of imaginary goods becomes progressively smaller." (1871/1976, 53)

Reality of homo economicus: "Indeed, this weighing of the relative importance of needs... this choosing between needs that are to remain unsatisfied and needs that are, in accordance with the available means, to attain satisfaction, and determining the degree to which the latter are to be satisfied is the very part of the economic activity of men that fills their minds more than any other, that has the most far-reaching influence on their economic efforts, and that is exercised almost continually by every economizing individual." (Menger 1871 / 1976, 128)

• Mengerin näkemykset homo economicuksestä aika lailla milliläisiä (ks. yllä)
• Menger kuuluisa "Methodenstreitista", jonka kävi ennen kaikkea Smollerin kanssa
• katsoi jatkavansa historiallisen koulukunnan perinnettä, mutta kääntyi sitä vastaan metateoreettisella tasolla
• Weberin kanssa arvovapauskiista 1900-luvun alussa; Weberin ideaalityyppi velkaa Mengerin eksaktille tyypille
• Walrasin kokonaisteoriassa rajahyötyteoria alistettu kysyntä ja tarjonta -analyysille eli sillä ei ole itsenäistä roolia, kuten Jevonsilla

Kiistat homo oeconomicuksesta

Kuuntele

• jevonsilaisessa linjassa benthamilainen tausta kävi rasitteeksi, koska psykologia ei allekirjoittanut vastaavia näkemyksiä ihmisten motiiveista; taloustietelijät julistivatkin tieteensä autonomiseksi suhteessa psykologiaan
• varhaisessa rajahyötyteoriassa mentaalisten tilojen ajateltiin edeltävän aktuaalista käyttäytymistä; suhde kääntyi 1900-luvun mittaan niin, että rationaalisuudesta tuli valintojen ominaisuus
• mentaali puoli ts. puhdistettiin taloustieteestä
• seuraavaksi aiheista onko homo economicusta olemassa ja ovatko homo economicusta koskevat oletukset tosia (homo economicus tästä eteenpäin HE)
• kysymys siitä, miten asiaa voidaan tutkia; tutkittu empiirisesti kyselyin että kokeellisesti
• 1930-luvulla kyselytutkimuksia aiheesta, ovatko yritysjohtajat HO:ia; melkein kaikki sanoivat, etteivät he suorita oletettuja kalkylointeja
• Richard Lester suoritti 1940-luvulla samanlaisen tutkimuksen rajakustannusteorian ja palkan määrityksen osalta; empiiriset tulokset eivät tukeneet oletuksia HO:sta
• aiheesta marginalistinen kiista
• Machlup puolusti marginalistista taloustiedettä jaottelemalla erityyppisiä selityskysymyksiä:

Machlup 1967 Four types of explanatory question: [1] What will be the prices of cotton textiles? [2] What prices will the X Corporation charge? [3] How will the prices of cotton textiles be affected by an increase in wage rates? [4] How will the X Corporation change its prices when the wage rates are increased?

• Machlupin mukaan marginalismin kriitikot eivät olleet ymmärtäneet marginalismille tyypillisiä selityskysymyksiä
• ainoastaan kohta 3 on sellainen kysymys, jonka marginalismi asettaa
• marginalismi ei anna vastauksia partikulaareihin kysymyksiin; sen vastaukset ovat aina myös ehdollisia ennusteita
• sovellusehdot marginalistiselle teorialle:

"The simple formula based on profit maximization is suitable where [1] large groups of firms are involved and nothing has to be predicted about particular firms, [2] the effects of a specified change in conditions upon prices, inputs, and outputs are to be explained or predicted rather than the values of these magnitudes before or after the change, and nothing has to be said about the "total situation" or general developments, and [3] only qualitative answers, that is, answers about directions of change, are sought rather than precise numerical results."

• ideaa kehitelty niin, että maksimointikäyttäytyminen ominaista vain ankaran kilpailun oloissa ja koskien lähinnä yrityksiä (ei siis kuluttajia)

Homo economicuksen empiirinen testaaminen ja economic mind

Kuuntele

• Santa Fen instituutin tutkimus HE:n empiirisestä esiintyvyydestä eri puolilla maailmaa

Sante Fe and the hunt for homo economicus "Are the deviations from the canonical model evidence of universal patterns of behavior, or do the individual's economic and social environments shape behavior? If the latter, which economic and social conditions are involved? Is reciprocal behavior better explained statistically by individuals' attributes such as their sex, age, or relative wealth, or by the attributes of the group to which the individuals belong? Are there cultures that approximate the canonical account of self-regarding behavior?"

The ultimatum game

• A simple bargaining game with paired subjects
• A divisible pie, usually an amount of money (in this study a day or two's wages)
• Proposer: offers a proportion of the pie (0-100%)
• Responder: accepts or rejects the offer
• If accepted, the players get their proposed shares; if rejected, neither gets anything
• The game ends and is not repeated

• mikäli ihmiset olisivat HE:ia, tarjoaja tarjoaisi hieman nollan ylittävää summaa - näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä tarjous on keskimäärin 40-50 prosentin tienoilla

1. Evidence from none of the societies is consistent with the canonical model. 2. The differences between the groups studied are much starker that has been reported in earlier cross-cultural studies, and the canonical model fails in a broader variety of ways than has been discovered earlier. 3. The differences in behavior are to a large extent explained by society-level differences in market integration and cooperation 4. The differences in behavior either within or across groups are not explained by individual-level economic and demographic variables such as sex, age, or relative wealth. 5. Behavior in experiments is in line with patterns of economic interaction in the everyday lives of these societies.

• tutkimuksen kulttuurien välisiä erojen selitetty kahdella seikalla:

• mitä enemmän markkinavaihtoa, sitä enemmän ihmiset joutuvat tekemisiin tuntemattomien kanssa
• Philip Pettitin jaottelu ja argumentti:

Economic mind - self-regarding desires Common mind - fairness, reciprocity, other-regarding desires Explanans Actual reality as efficacious cause / Virtual reality as standby cause Explanandum Emergence and persistence / Resilience, robustness

Market sphere

• Economic mind actually real

• Common mind actually real

• Explanandum: actual emergence and temporal persistence of patterns
• Economic mind virtually real & causally relevant standby cause
• Is triggered as alarm bells ring
• Explanandum: resilience of patterns, their modal persistence under a variety of contingencies

• Pettitiä voidaan kritisoidaa siitä, että hän olettaa liian itsestäänselvästi, että markkinoilla economic mind on kauttaaltaan aktuaalinen ja reaalinen

Kysymyksiä

Kuuntele

• marginalismin keksimistä perusteltiin sillä, että marginalismi antoi arvoteoriassa uudenlaisen näkemyksen; toinen asia keskittyminen yksilöön (aiemmin keskitytty luokkiin)
• juu näin on, mutta toinen asia se, missä määrin tietoisia pontimia
• Amatsonin intiaanit olivat kaupankäyntipelissä tarjouksissaan kaikkein kitsaimpia
• virtuaalinen ja aktuaalinen ja suhde Aristoteleeseen?
• virtuaalinen aktualisoitavissa eli potentiaalista