Etusivu Esittely Henkilöstö Opiskelu Julkaisut Tutkimus

Risto Eräsaari: Historiallinen koulukunta (8.11.)

Talous ja yhteiskuntateoria -luentosarja

Taustamateriaalia

Yuichi Shionoya (toim.): The German Historical School. The historical and ethical arrproach to economics. London: Routledge 2001.

David Greenaway, Michael Bleaney, Ian Stewart (toim.): Companion to Contemporary Economic Thought. London: Routledge 1991.

J.J. Krabbe: Historicism and Organicism in Economics: The Evolution of Thought. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers 1996.

Risto Eräsaari & Keijo Rahkonen (toim.): Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan. Yrjä-Koskisesta Heikki Warikseen. Helsinki: Gaudeamus 2001.

Hakusana Historical economics teoksessa Encyclopedia of Social Sciences. New York: Free Press 1968.

Luento

Teoriahistoriallinen kartta

Kuuntele

Kaavio: Teoriahistoriallinen kartta

Shionoyan kirja paras lähde; Japanin yliopistomalli organisoitiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa saksalaisen mallin mukaisesti, jolloin Japanin yliopistoihin tuli saksalainen taloustiede, joka on ollut toiseen maailmansotaan asti historiallista taloustiedettä (tosin rinnakkain neoklassisen taloustieteen kanssa)
historiallisessa koulukunnassa kyseessä noin 1840-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan ulottunut kansallinen ja romanttinen taloudellisen ajattelun muoto; ennen kaikkea Saksassa, mutta löytyy myös Englannista, Ranskasta ja Pohjoismaista
kontekstina hyvin kehittymättömät olot, valtiollisesti hajanainen maa, ei modernia taloutta tai kansantaloutta
tämä taloustiede saanutkin kansallisiin reformeihin liittyviä kansallisia tehtäviä
historialliselle taloustieteelle ominaista: evolutionistinen näkemys talouden kehityksestä, erikoinen ajatus edistyksestä sekä erikoinen kiinnittyminen työhön, instituutioihin ja etiikkaan
kutsuttu myös institutionaaliseksi ja eettiseksi taloustieteeksi
historiallisen taloustieteen edustajista suurin osa oli mandariineja eli oppineita, jotka toimivat neuvonantajina politiikalle ja valtiolle
Friedrich List ja Edward Müller edeltäjiä; myös kameralismi, jossa kyse ruhtinaskunnan tilinpitotieteestä
selvä yhteys klassiseen poliittiseen taloustieteeseen (Adam Smith. Davis Ricardo), jota lukivat Hegelin kautta, jolta omaksuttiin instrumentaalinen näkemys työstä (työ vieraantuneena olemuksena)
Manchesterin koulukunta pejoratiivinen haukkumanimi, jolla viitataan 1800-luvun englantilaiseen radikaaliliberaaliin vapaakauppaliikkeeseen; historiallinen taloustiede erityisen poleemisessa suhteessa
historiallisen taloustieteen identiteetti muodostunut poleemisten suhteiden kautta
historiallinen taloustiede (etenkin Schmoller) kiisteli marginalismin rajahyötyteoriaa vastaan (Menger): marginalismi ajatteli utiliteeteilla ja hinnoilla siinä, missä historiallinen taloustiede ajatteli arvoilla ja instituutioilla
kiistaa marginalismin kanssa kutsutaan nimellä Methodenstreit eli metodikiista
Max Weberin kanssa ns. arvovapauskiista, jossa oli kyse siitä, pitääkö tarkastelun olla normatiivista vai objektiivista ja faktapohjaista
Weberin essee Roscher und Knies
historiallisen taloustieteen vaikutukset: Veblenistä lähtevä institutionalismi, sosiaaliekonomiikka ja sosiaalipoliittinen traditio

Historiallisen koulun polvet ja Hegelin vaikutus

Kuuntele

Allardtin vanha puheenvuoro: taloustieteen erkaneminen yhteiskuntatieteistä Smithin jälkeen
kuitenkin taloudellisen ajattelun muotoja, jossa pohdittu yhteiskunnallisia teemoja
historiallisen koulukunnan kolme polvea:
1)vanhin polvi: Roscher ja Knies; erittäin teoreettista ja käsitteellistä; joutuivat maanpakoon
2)nuorempi polvi: Ludvig Schmoller, Adolf wagner, Brentano (1870-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan); tämä tunnetaan historiallisena koulukuntana
3)nuorin koulukunta: Werner Sombart; prososialisteja
Ranskassa ja Englannissakin historiallinen koulukunta, mikä kuitenkin lähinnä taloushistoriaa
Hegelin Smith-luennan pointit:
1)erittäin laaja käytännön käsite
2)pitkälle menevä etiikka (mitä on tarve, työ, nautinto; miten aktiviteetti tulee vieraantuneena esineenä)
3)yhteys saksalaiseen idealismiin
4)herran ja rengin välinen dominanssisuhde (rengin kautta välittynyt esineellinen suhde asioihin, joille renki ei voi mitään; manufaktuurien perustaminen synnyttää luokan, joka elää köyhyydessä, mikä taas aiheuttaa luokkaristiriitoja)
5)sosiaalisen todellisuuden integroiminen (Hegelin Oikeusfilosofia)
6)erikoinen tapa miettiä kapitalismia (kuinka syntyy sokea totaliteetti, joka toimii omien sisäisten lakiensa mukaisesti)
7)tapa ajatella rahaa (vilkasliikkeinen, ulkoistava jne.)

Roscher ja Knies

Kuuntele

taloudellisen kehityksen vaiheet ja tapa nähdä talouden instituutiot
historiallisen taloustieteen metodi induktiivinen, luokitteleva metodi; tapa lukea, jäsentää jne.
Roscher ja Knies loivat metodisen perustan
Roscherin keskeinen idea: taloudellisen käyttäytymisen ja toiminnan lainalaisuudet ovat riippuvaisia historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja institutionaalisesta kontekstista
taloudellisten lainalaisuuksien tulkitseminen välttämättä tieteiden välistä; tarkasteltava samaan aikaan historioitsijan (laatii yhteenvedon taloudellisista yksityiskohdista), sosiologin (tutkii instituutioita) ja ekonomistin silmin (ekonomisti historioitsijan ja sosiologin yhdistelmä)
Kniesin keskeinen idea: tapa, jolla poliittisen taloustieteen on oltava normatiivista; taloustiede ottaa kohteekseen sekä yksilöiden elämänyhteisön että siihen perustuvan kansakunnan
Kniesillä tarkastelu ei ole ainoastaan kontekstuaalista vaan myös moraalista ja eettistä
orientoituminen konkreettisten taloudellisten tapahtumien ja ongelmien mukaan (esim. köyhyys)
tarkastelutapaa voidaan käyttää luonnon, työn ja pääoman tarkasteluun; voidaan myös kehittää taloudellisen kehityksen vaiheteoria (Schmoller)
työhön erityinen huomio; työn ongelmista tulee työväenkysymys, joka historialliselle koululle historiallinen kysymys, joka johtaa reformitoimiin (ei poliittinen kysymys, joka johtaisi kapitalismin kritiikkiin)
Verein für Sozialpolitik (perustettu 1873), jossa historiallisen koulun edustajat toimivat
Schmoller koulukunnan ehdoton keulahahmo

Schmoller

Kuuntele

Schmoller korostaa vieläkin voimakkaammin taloustieteen normatiivisuutta; sen täytyy tuottaa työvälineitä politiikalle ja liikemiehille
Verein valtava yritys tasapainottaa yhteiskuntaa; kutsuttiin kateederisosialisteiksi vaikka mandariinit parempi nimitys
Adolf Wagner oli ns. valtiososialisti; Brentano taas ammattiyhdistyspainotteinen kapitalismin reformoimisessa
Schmollerin keskeinen idea: taloutta analysoitava analogioiden ja metaforien kautta; analogiat ihmisruumiiseen ja luontoon ja voidaankin puhua organistisesta taloustieteestä
ruumiin sairaudet metaforana yhteiskunnan suhteen
pitäytyi tarkastelussa psykologisissa motiiveissa
motiivit eivät ole valintoja vaan ne nousevat tavasta, traditiosta, etiikasta ja moraalista
tässä Hegelin vaikutus: tavan ja tradition sijasta voitaisiinkin puhua siveellisyydestä (Sittlichkeit), jolloin koulukuntaa voitaisiin nimittää siveelliseksi koulukunnaksi
nykykäsittein ilmaistuna kyse yhteiskunnan integraation ongelman ratkaisemisesta
tavasta ja traditiosta lähteminen tekee tarkastelusta konservatiivista
deskriptiivistä, induktiivista ja eettistä taloustiedettä
Schmollerin kiistoissa Mengerin ja Weberin kanssa keskeisellä sijalla käsitys taloudellisen kehityksen vaiheista ja näihin vaiheisiin kytkeytyvistä instituutioista
Schmollerin mukaan talous kulkee vaiheiden läpi, joissa momentteina ovat perhe, alueyhteisö ja kaupallinen yritys
perheen organisaatioperiaatteena ovat sympatia, sukulaisuus ja perheen kunnioittaminen
aluetalouden periaatteena nationalismi, laki ja pakko
kaupallisen yrityksen periaatteena sopimuksellisuus
instituutioiden eettiset ominaisuudet muodostuvat näiden tekijöiden pohjalta
kylä, kaupunki ja kansantalous ovat kaupallista taloutta kontrolloivia talouksia, kun taas kaupallisten yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa; integraatiossa kyse näiden tekijöiden kombinoimisesta
yhteisötaloudet pyrkivät yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin kontrolloidessaan markkinoilla toimivien yritysten vapautta

Ordoliberalismi ja institutionalismi

Kuuntele

ensimmäinen maailmansota ratkaiseva: Saksassa kehittyy tällöin ordoliberalismi, joka syntyy historiallisen taloustieteen pohjalta
tärkeimpinä edustajina Walter Eucken ja Wilhelm Röpke
molemmat omaksuvat vaiheteorian, mutta nämä vaiheet eivät tarkoita Euckenille ja Röpkelle ikuista taloudellista edistystä; voi tarkoittaa myös regressiota
introdusoivat uuden järjestyksen käsitteen: uuden aktiivisen talouspolitiikan tehtävänä tuottaa oikeudelliset, poliittiset, henkilökohtaiset jne. järjestykset
ordoliberalismi hyvin järjestetyn yhteiskunnan esimuoto Saksassa (vrt. Rawls)
puhuvat kolmannesta tiestä, jolla tarkoittavat modernille sivilisaatiolle asettuvaa suuntaa, joka syrjäyttää sekä kollektivismin että kapitalismin
jonkinlainen ihmiskasvoinen taloustiede
institutionalismi kehittyy historiallisen koulukunnan vaikutuksesta 1800-luvun lopussa
1960-1970-luvuilla uusi institutionalismi, jolla ei enää selvää yhteyttä historialliseen taloustieteen muuten kuin yksittäisissä kysymyksissä (alueeseen, taloudelliseen logiikkaan ja normatiivisuuteen liittyvissä kysymyksissä)
institutionalismin edustaja Walter Naley: instituutioissa on kyse ajattelutavasta; ei kirkko, korporaatio tai yliopisto vaan luottamuksesta ja odotuksista syntyvä tapa konstruoida asioita
konstruoitu systeemi, jossa näkyvät jaetut ja pakottavat normit
observoitavat järjestelyt, jotka voidaan ottaa esiin induktiivisesti

Kysymyksiä

Kuuntele

mitä ihmiskasvoinen taloustiede voisi olla?
Röpken taloustieteen ohjelmallinen motiivi, jossa korostetaan ihmisyyttä; poliittisen demokratian ohjelma
uuden institutionalismin instituution käsite muistuttaa Bergerin ja Luckmannin instituution käsitettä; miksi tällainen instituution käsite ja miten tässä kontekstissa voitaisiin tehdä institutionalismin tyylistä analyysia?
puhuvat instituutioista, kun ei ole parempaa tapaa puhua; metodinen samuus historialliseen koulukuntaan
mikä historiallisen koulukunnan erotti kameralismista?
Weberin mukaan ei mikään; historiallinen koulukunta toimii uudessa tilanteessa uudella nimellä, mutta ajattelutapa silti hyvin kameralistinen