Sosiologian laitos

Tiedekuntatenttien merkitys ja tentteihin vastaaminen

Kirjallisuuskuulustelut tiedekuntatenteissä ovat oleellinen osa sosiologian opintoja. Näitä korvaavat luentosarjat ja referaattiesseet eivät voi käytännössä kattaa koko nykyistä opittavaksi määriteltyä sosiologista materiaalia.

Toisaalta periaatteellisesti on huomattava, että sosiologiassa on paljon, mitä voi oppia keskittyneesti ja huolellisesti yksinään lukemalla. Tällaisia ovat esimerkiksi peruskäsitteet, -teoriat, klassikkojen käsitykset ja oppihistoria. Tentteihin "lukemalla opittu" toimii myös pohjana "tekemällä opittavalle" (metodi- ja harjoituskurssit, seminaarit jne.). Tentteihin lukeminen vain niistä suoriutumisen ja läpipääsemisen takia voikin olla kohtalokasta opintojen jatkon ja esimerkiksi pro gradu-työn kannalta. Tenttiluvun ( luetun oppimisena) tarkoitus on kartuttaa sosiologista pääomaa jatkoa varten opinnoissa ja työelämässäkin. Muodollisestikin katsoen kirjallisuustentin (2 op-8op/1ov-4ov) lukemalla saavutettu tietyn materiaalin ymmärtävä hallitseminen on tehtävänä myös hyvää harjoitusta moniin tuleviin työtehtäviin tutkimuksen, suunnittelun ja sisällöntuotannon parissa. Näissä "tuottavissa" töissä pelkkä "kuluttajamainen" haku tietosanakirjasta tai netistä ei riitä.

Kirjallisuuskuulusteluun valmistautuminen on syytä aloittaa lukemalla huolella kyseisen opintojakson tavoitteet tutkintovaatimuksista. Samalla on mietittävä, olisiko ennen lukemisen aloittamista aihetta kerrata jotain aiemmin tentittyä tai luettua pohjaksi itse tenttiluvulle. Jos kirjallisuustentissä on eri kirjavaihtoehtoja, ei niitä kannata valita satunnaisen saatavuuden mukaan. Kirjoja kannattaa selailla etukäteen ja valita se jonka lukemiseen on motiivi ja parhaat edellytykset. Tosin joskus voi olla rationaalista paikkailla kirjavalinnalla aikaisempia laiminlyöntejä tai vääriä valintoja opintojen kulussa. Tutkimusalan kuulustelijalta voi myös vastaanotoilla kysellä valinnoistaan (linkki) varsinkin jos ne syventävissä opinnoissa sivuavat gradun tekemistä.
Jos on sopinut kuulustelijan kanssa referaateista tai esseistä, joilla haluaa tutkintovaatimuksissa erikseen mainituissa opintojaksoissa korvata osan kirjoista, nämä on kirjallisina toimitettava hyväksyttäviksi ennen tenttiin ilmoittautumista. Myös muut korvaavat osat, kuten luentosarjat, on oltava hyväksytetysti suoritetut ennen tiedekuntatenttiin ilmoittautumista.

Kirjojen lukemiseen kukin kehittänee opintojen kulussa oman tyylinsä. Mutta suin päin ei kannata kirjoja rynnätä lukemaan. Kannattaa aluksi pohtia kirjan tarkoitusta ja rakennetta tutustumalla tarkkaan sisällysluetteloon ja esipuheeseen tai/ja johdantoon. Luettavaan kirjaan kannattaa joskus tutustua myös muista lähteistä esimerkiksi sen saamista arvosteluista käsin. Tenttiluvun kulussa kannattaa joskus mennä myös itse luettavan kirjan omaan lähdekirjallisuuteen itselleen epäselviä kohtia selventämään.

Tenttiin on luettava kaikki tentti-ilmoituksessa mainitut kirjat, ja yleensä niistä kaikista myös kysytään. Tärppikysymysten varaan ei tenttiin menemistä kannata rakentaa. Vanhoista tenttikysymyksistä voi korkeintaan katsoa minkä tyyppisiä kysymyksiä on ollut. Jos kuulustelija on ollut pitkään sama, tällä voi olla suuntaa antavaa merkitystä tenttilukemiselle kunhan muistaa, että rutinoitukin kuulustelija voi joskus vaihtaa kysymystensä tyyppiä..

Kun neljän tunnin tiedekuntatenttiin yleensä annetaan vastattavaksi kahdesta neljään kysymystä, on selvää että kirjan materiaalin ymmärtävää hallitsemista osoittavat vastaukset ovat muodoltaan useimmiten esseemäisiä. Pelkät ranskalaiset viivat eivät riitä vastauksiksi. Esseemäiseen vastaukseen antaa mahdollisuuden myös se, että sosiologiassa kuulustelijat eivät kysy kirjoista pikkudetaljeja sinänsä ja harvoin he kysyvät koko kirjaa koskevia kysymyksiä. Yleensä kysymykset ovat ns. keskitason kysymyksiä koko kirjan sisältöön nähden, ja näihin esseemäiset vastaukset sopivat hyvin. Esseevastauksen muodon päättää opiskelija itse, mutta paljon käytetty kaava on seuraava: pieni johdanto - asian varsinainen käsittely - pieni yhteenveto.

Hyväksyttävä tenttivastaus edellyttää aina, että on osoittanut lukeneensa kirjan, jota kysymys koskee. Hyvältä tenttivastaukselta edellytetään käsitteellistä ymmärtämistä yhdistettynä kirjan sisältämän materiaalin hallintaan. Tämä tarkoittaa myös sitä, että pelkkä kirjasta riippumaton kirjoittelu tai - toisena ääripäänä - kirjan materiaalin ymmärryksetön vyöryttäminen eivät riitä tenttivastauksiksi. On luontevaa, että sosiologisen pääoman karttuessa masiteriopinnoissa opiskelijan kirjan materiaalia koskeva oman pohdinnan osuus kasvaa. On kuitenkin huomattava, että oman ymmärryksen ja muistin varassa tehty kirjaa referoiva esseemäinen vastaaminen on sinänsä vaativaa ja jollei pohdintojaan saa sisällytettyä luontevasti varsinaiseen vastaukseensa, ei niitä kannata liimata mielipiteiksi itse asian päälle.

Opiskelijan esseetyyppisiltä vastauksilta edellytetään myös kieliopillisesti hyvää kieltä ja kuulustelijan luettavissa olevaa käsialaa.

Tenttivastauksen välitön palaute on siitä saatu arvosana asteikolla 1-5 (tai hylätty). Jos arvosana poikkeaa täysin odotetusta, on syytä mennä hakemaan palautetta kuulustelijan vastaanotolta, jossa vastauksista voidaan keskustella tarkemmin. Arvosanaa voi opiskelija myös yrittää korottaa heti seuraavassa tiedekuntatentissä.

Korottamisesta on aina ilmoitettava kuulustelijalle kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta. Opiskelija harkitsee korottamisen tarpeensa yleensä itse.

Tiedekuntatenttiin tulijan on syytä lukea tenttiä koskevat tutkintovaatimukset tarkkaan. Tiedekunnan opinto-oppaasta löytyvät myös opiskelijan oikeusturvaa koskevat ohjeet.