TYÖRYHMÄ PERUTTU.
Luokan käsite on muuttunut yhteiskuntatieteissä lähinnä kategorisoivaksi käsitteeksi, jolla selitetään keskimääräisiä eroja käyttäytymisessä.
Poliittisessa merkityksessä luokka rakentuu vasta organisoituneen toiminnan ja antagonistisen tietoisuuden välityksellä. Luokka on relationaalinen kamppailukäsite, joka viittaa työvoiman palkkatyösuhteeseen työnantajien (tai paremminkin työnostajien) kanssa. Kysymyksenasettelu ei typisty välittömään taloudelliseen riistoon. Se laajenee laadulliseksi analyysiksi repression muodoista, jotka muokkaavat ihmisiä palkkatyön ja kapitalistisen yhteiskunnan "formaattiin".
Tietokapitalismin vaihe haastaa perinteiset käsitykset työväenluokasta. Työprosessit määrittyvät uusilla tavoilla. Nykytyöntekijöiltä odotetaan yrittäjämäisiä kykyjä organisoida työtä sekä tuotteistaa osaamistaan. Itsensä työllistävät pienyrittäjät samastuvat ennemminkin työvoimaan kuin pääomaan. Prekaaria työvoimaa luonnehtii jatkuva työmarkkina-aseman vaihtelu sekä päällekkäiset roolit: välillä opiskelijana, välillä töissä, välillä työttömänä, välillä tätä kaikkea yhtä aikaa. Työväenluokan muuttuessa sisäisesti heterogeeniseksi on entistä vaikeampaa hahmottaa työntekijöitä yhdistäviä intressejä.
Yhteiskuntakritiikissä luokkanäkökulmasta ollaan siirrytty kansalaisyhteiskunnan moninaisten kamppailujen näkökulmaan. Vaikka erilaista projektiaktivismia, yksilöllistä osallistumista sekä välittömiin huolenaiheisiin kytkeytyvää paikallista toimintaa voi juhlistaa jopa "politiikan uudelleen keksimisenä", on syytä kysyä, syyllistyykö luokkanäkökulman hylännyt yhteiskuntakritiikki juhlistamaan perusteettomasti spontaaneja leimahduksia, sattumanvaraisia kamppailuja sekä moraalisen nuhtelun tasolle jäävää "julkista keskustelua". Ehkä uusien kamppailujen poliittinen kehitys on sidottu ennemminkin luokkanäkökulman teoreettiseen uudelleen arviointiin sekä sen palauttamiseen liikkeiden itseymmärrykseen.
Yleisen luokkakeskustelun ohella työryhmän mielenkiinto fokusoituu meneillään olevaan yliopistouudistukseen. Yliopistoa koskevat muutokset ovat mitä keskeisin osa uudenlaisen tietotyövoiman luokkakomposition muodostumista. Muutosten myötä yliopistosta on tulossa yritysyliopisto, joka käyttää korkeasti koulutettua työvoimaa tuottaakseen ja markkinoidakseen uutta tietoa ja tietotyövoimaa.
Onko yliopistotyöläisen muuttuminen palkkatyöläiseksi vain "taantumaa" porvarillisesta luokka-asemasta vai tulisiko se nähdä pikemminkin osana tietokapitalismin uutta vaihetta. Millainen sija prekaarilla työvoimalla on yliopistossa? Millaisen prekaarin työvoimareservin opiskelijat muodostavat jo opiskeluaikanaan? Jos tietotyö on luonteeltaan sisäisesti ristiriitaista ja heterogeenistä toimintaa, tuottaako se myös sisäisesti ristiriitaisen tietotyöläissubjektin? Millaisia ongelmia tämä heterogeeninen tietotyöläisyys luo organisoitumiselle? Millaisia ovat ne tilanteet, joissa uudenlaista luokkaorganisoitumista voi syntyä? Millainen suhde tällä on ammatilliseen järjestäytymiseen ja edustuksellisuuteen?
Työryhmä on avoin kaikille luokkanäkökulmasta kiinnostuneille tutkijoille ja toimijoille. Esitelmien aiheet voivat liittyä myös käytännön kokeiluihin. Vapaamuotoiset yleisöpuheenvuorot ovat tervetulleita. Toivomme, että työryhmä avaa akateemisen kentän sisälle tilanteen, joka voi jo itsessään synnyttää uutta organisoitumista. Akateemisen kiltteilyn sijasta haemme yhteenottoja.
Jukka Peltokoski (Jyväskylän yliopisto), jukpelto(at)jyu.fi
Mikko Jakonen (Jyväskylän yliopisto), mijakone(at)jyu.fi