Työryhmä kokoontuu perjantaina 20.3 klo 15-18, Metsätalo (Unioninkatu 40), sali 18.
Monikulttuurisuudesta on parissa vuosikymmenessä tullut suomalaisen yhteiskunnan läpikäyvä periaate, johon perustuen pyritään hallitsemaan valtion ja etnisten ryhmien välisiä suhteita ja toisaalta etnisten ryhmien keskinäisiä suhteita. Monikulttuurisen yhteiskunnan rakentaminen on osoittanut niin Suomessa kuin muuallakin erittäin vaikeaksi. Monikulttuurisuuden teoreettinen ja käsitteellinen perusta ei ole yksiselitteinen. Etnisyys on monikulttuurisuuteen liittyvä käsite, jonka määrittely on myös osoittautunut vaikeaksi. Etnisten ryhmien kulttuurien säilyminen on monikulttuurisuuspolitiikan tavoite. Työryhmän alustuksissa voidaan käsitellä tutkimusalueen teoreettisia ja käsitteellisiä ongelmia, tutkimuksen metodisia ja metodologisia kysymyksiä sekä esitellä empiirisen tutkimuksen tuloksia. Myös alkuvaiheessa tai suunnitteluvaiheessa olevien tutkimusideoiden esittäminen ja niistä keskustelu on mahdollista.
Vesa Puuronen (Kuopion yliopisto, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitos), vesa.puuronen(at)uku.fi, puh. 050-3203434
Ohjelma:
(presentation 15-20 min + discussion 5-10 min)
15.00-15.25 Jukka Könönen: Monikulttuurisuus ja uusrasismi
15.25-15.50 Oikarinen-Jabai: Taiteiden, tieteiden ja kulttuurien välissä
15.50-16.15 Niina Vuolajärvi: Suomalaisten ylirajaisissa seurustelusuhteissa olevien nuorten naisten kokemuksia suhteeseensa kohdistuneista ennakkoluuloista ja rasismista
16.15-16.35 Tauko
16.35-17.00 Kaisa Nissi: Perheen roolit ja niiden muodostuminen monikulttuuristen (suomalais-islamilaisten) perheiden kautta tarkasteltuna
17.00-17.25 Titta Väkevä ja Tuula Asunta: Uussuomalaisten nuorten kokemuksia suomalaiseen peruskouluun integroitumisessa
17.25-17.50 Akhlaq Ahmad: Immigrants' Perception of the Factors Affecting Their Job Attainment in Finland
Monikulttuurisuus ja uusrasismi
Jukka Könönen (Joensuun yliopisto)
Monikulttuurisuudesta puhuvat nykyään viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen lisäksi ennen kaikkea maahanmuuttokriitikot. Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa on tapahtunut käänne kotoutumisen ongelmiin ja samalla kulttuurista on tullut rikkauden sijaan integraation este. Monikulttuurisuus onkin muuttunut uusrasistien lyömäaseeksi. He tarkoittavat sillä ”eurooppalaisten arvojen” vastaisten tapojen hyväksymistä ja kääntävät sen ennen kaikkea muslimivähemmistöä vastaan. Esitelmän kysymyksenä on: mikä yhteys poliittisesti korrektilla monikulttuurisuuspuheella ja uusrasismin nousulla on? Niin monikulttuurisuuden puolestapuhujien kuin kriitikoidenkin lähtöoletuksena on kulttuuri jonakin ihmisten yhteiskunnallista olemista ratkaisevasti määrittävänä ja selkeästi rajattavissa olevana kokonaisuutena, joiden kohtaaminen vaatii säätelyä ja ohjausta. Mitä seurauksia tällä politiikan kulttuuristamisella on? Esitelmässä analysoidaan kriittisesti monikulttuurisuuden käsitettä ja jäljitetään monikulttuurisuuden ja rasismin yhteistä maaperää käyttäen esimerkkejä suomalaisesta maahanmuuttokeskustelusta.
Taiteiden, tieteiden ja kulttuurien välissä
Oikarinen-Jabai (TT, Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto)
Esityksessäni pohdin taiteeseen pohjautuvien tutkimus- ja raportointimenetelmien mahdollisuuksia kulttuurisen ymmärryksen avaajana ja laajentajana. Nykymaailmassa kulttuurien - kuten taiteen ja tieteenkin – elinehto on muuntautumiskyky ja avoimuus. Opetus- ja yhteisökonteksteissa taiteen ”kielet” edesauttavat maailman moninaisuuden ja moniselitteisyyden kokemisessa ja jakamisessa. Näin monikulttuurisuutta voidaan käsitellä arkipäivän lävistävinä käytänteinä ja globaalin maailman ontologisena lähtökohtana. Tällainen käsittelytapa tarjoaa myös vaihtoehtoisen näkökulman kulttuurisiin kategorisointeihin usein perustuviin tutkimuksellisiin lähtökohtiin.
Suomalaisten ylirajaisissa seurustelusuhteissa olevien nuorten naisten kokemuksia suhteeseensa kohdistuneista ennakkoluuloista ja rasismista
Niina Vuolajärvi (Helsingin yliopisto)
Alustuksessa tulen esittelemään pro gradu -työni alustavia tuloksia. Pro gradu -työni käsittelee ylirajaisissa - kansallisia, etnisiä ja/tai rodullistettuja rajoja ylittävissä - heteroseksuaalisissa suhteissa olevien nuorten suomalaisnaisten kokemuksia suhteeseensa kohdistuneista ennakkoluuloista ja rasismista. Tutkimukseni keskeisenä aineistona ovat kymmenen ulkomaalaisen tai maahanmuuttotaustaisen miehen kanssa seurustelevan 17–28-vuotiaan suomalaissyntyisen suomalaisnaisen haastattelut. Keskityn työssäni siihen miten nuoret suomalaisnaiset käsittelevät suhteeseensa ja puolisoonsa kohdistuvia ennakkoluuloja ja rasismia eli miten rasismi ja rodullistetut ennakkoluulot muokkaavat valkoisten naisten elämää. Pyrin naisten kokemusten ja arkipäivän kohtaamisten kautta selvittämään miten kansallisia, etnisiä ja rodullistettuja rajoja rakennetaan Suomessa ja miten sukupuoli ja seksuaalisuus nivoutuvat tähän rakennusprosessiin. Perinteisessä kansallisessa ajattelussa koti ja perhe ovat olleet olennaisia kansalliselle järjestykselle. Yksi perhekuvan olennainen ulottuvuus on ollut sukupuolten heteroseksuaalinen ja reproduktiivinen järjestys. Heteroseksuaalisesti järjestetyt perheet tulevat keskeiseksi etnisten, rodullistettujen ja kansallisten rajojen vartiointipaikaksi, koska ydinperheen nähdään edustavan kansakunnan tulevaisuutta ja jatkuvuutta biologisen ja kulttuurisen uusintamisen kautta. Heteroseksuaalisuus linkittyy kansallisideologiaan juuri mahdollisen perheen muodostamisen ja lisääntymisen, uusien kansalaisten tuottamisen kautta. Tämän vuoksi seksuaalisuuden, sukupuolen, etnisyyden, "rodun" ja kansallisuuden risteymät tulevat tutkimuksen keskiöön. Näen, että ylirajaisissa suhteissa olevien naisten kokemukset voivat toimia työssäni ikkunana laajempaan ilmiöön, rodullisiin ja etnisiin suhteisiin Suomessa.
Perheen roolit ja niiden muodostuminen monikulttuuristen (suomalais-islamilaisten) perheiden kautta tarkasteltuna
Kaisa Nissi (Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto)
Teen väitöskirjatutkimusta monikulttuurisista perheistä Suomessa. Tutkimuksen kohteena ovat liitot, joissa mies on islamilaistaustainen maahanmuuttaja ja nainen suomalaista syntyperää. Työn aiheena on sukupuoliroolien muodostuminen ja perheroolien neuvottelut kahden kulttuurin perheissä. Tutkimukseni kuuluu maahanmuuttajatutkimuksen kenttään ja se yhdistää kulttuurintutkimusta perhetutkimukseen. Tutkin työssäni, kuinka kahden kulttuurin perheissä perheen roolit, vanhemmuus ja valta jaetaan. Pyrin lähestymään uskonto/kulttuuri -asettelua tutkittavien omien näkemysten kautta ja samalla työni yksi tehtävä on juuri pohtia kysymyksiä siitä, miten uskonto vaikuttaa maahanmuuttajien kulttuuriseen kokemiseen tai voidaanko kulttuuria ja uskontoa käsitellä erillisinä ilmiöinä. Perhe- ja sukupuolikysymykset ovat yleisesti merkittäviä aiheita kulttuuri- etnisyys ja uskontodiskursseissa. Mahdolliset avioerot, lasten kasvatus suomalaiseen yhteiskuntaan tai puolison uskonnollinen kääntyminen ovat tärkeitä pisteitä, joissa seka-avioliittojen kulttuuriset erot korostuvat.Keskeisiä käsitteitä työssäni ovat sukupuoli, valta, identiteetti ja tila. Jälkistrukturalistisesti pyrin purkamaan dikotomioita, joita mieheyden ja naiseuden, meidän ja muiden tai kodin ja julkisen välille syntyy. Myös islamilaisuuden ja suomalaisuuden kategorisointi on paitsi keskeinen myös ongelmallinen käsitepari, sillä islamilaisuus viittaa uskontoon suomalaisuus kansallisuuteen. Työni kannalta se on kuitenkin käytännöllisin ja myös aineistosta nouseva jaottelu. Tutkimuksen pääasiallinen aineisto koostuu haastattelumateriaalista, jonka kerään Suomessa asuvien maahanmuuttajamiesten sekä heidän perheidensä parissa. Teen syvähaastatteluja yhteensä 25-45 kpl yhteensä 10-20:lle perheelle. Tämän lisäksi teen mahdollisuuksien mukaan osallistuvaa havainnointia perheiden tai heidän lähipiirinsä parissa ja perheen mukana epävirallisissa tilaisuuksissa.
Uussuomalaisten nuorten kokemuksia suomalaiseen peruskouluun integroitumisessa
Titta Väkevä ja Tuula Asunta (Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos)
Tutkimus tarkastelee uussuomalaisnuorten kokemia vaikeuksia heidän integroituessaan peruskouluun. Nuorten kokemuksia kartoitettiin avoimilla haastatteluilla, jotka nauhoitettiin. Tutkittavat haastateltiin kahdesti. Ensimmäinen haastattelu noudatteli narratiivista lähestymistapaa ja toiseen haastatteluun tutkija oli varautunut ohjaavilla kysymyksillä, jotka muodostuivat ensimmäisen haastattelun perusteella. Haastatteluaineisto kerättiin uussuomalaisnuorten ehdoilla tutkijan ja haastateltavien vuorovaikutuksena. Haastattelut tehtiin vuoden aikana kahdessa eri vaiheessa, siten että ensimmäisen ja toisen yksilöhaastattelun väli oli viikosta puoleen vuoteen. Lopullinen haastatteluaineisto käsitti 447 puheenvuoroa. Keskeisiksi tekijöiksi uussuomalaisten nuorten integroitumisen kannalta haastateltavien oman ilmoituksen perusteella osoittautuvat vertaisoppilas, valmistava opetus tai sen puute, tasavertainen kuuluminen joukkoon ja heterogeeniset opetusryhmät, jossa on sekä uussuomalaisia että suomalaisia oppilaita.
Immigrants’ Perception of the Factors Affecting Their Job Attainment in Finland
Akhlaq Ahmad (Department of Sociology, University of Helsinki)
In Finland, studies on immigrants' economic mobility identify a number of factors that are claimed to set limits to their scope of employment opportunities, including Finnish language, cultural competence, employers' lack of recognition of non-Finnish qualifications, employer's lack of trust towards immigrant workers, and occasionally discrimination. The aim of this presentation is to discuss what factors immigrants themselves perceive as facilitating or hampering their employment opportunities in Finland. The data is gathered by exploring views of 40 immigrants on what had contributed the most in obtaining their jobs that were located through the national employment agency and newspapers. The findings suggest that, although immigrants regarded the role of human-capital-related factors including language skills, vocational training and previous work experience important, they particularly emphasised the job/employer-related factors such as shortage of labour and friendly attitude of the employer in the acquisition of work opportunities.