Työryhmä kokoontuu perjantaina 20.3. klo 15:00-18:05, Porthania (Yliopistonkatu 3), P723.
Työelämän valtasuhteet ovat muutoksessa. Talouden suhdanteet, poliittiset päätökset, maahanmuutto, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen vahvistumiset ja heikkenemiset vaikuttavat siihen, kenellä suomalaisessa työelämässä on valtaa. Onko Suomen työmarkkinoille syntynyt uusia luokkia, kuten työssäkäyvät köyhät, oppineet mutta työttömät maahanmuuttajat, vuokratyöläiset? Onko näillä ryhmillä pääsyä valtaresursseihin? Millaisia rakenteellisia tai asenteellisia esteitä heikot resurssit omaavat kohtaavat työmarkkinoilla ja työelämässä? Ovatko edellä mainittuihin ryhmiin, esimerkiksi etnisiin vähemmistöihin kuuluvat, järjestäytyneet ammatillisesti vai eivät?
Kutsumme työryhmään niin empiirisiä kuin teoreettisiakin esityksiä siitä kenellä työelämässä on valtaa ja mitä tuo valta on? Miten valtasuhteiden muutoksia voidaan havainnollistaa ja tuoda esille? Esitykset voivat koskea esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen roolin muutosta, maahanmuuttajien asemaa suomalaisilla työmarkkinoilla, eri teollisuuden alojen muuttuvia neuvottelu- ja markkina-asemia, yksittäisten työntekijöiden neuvotteluasemia tai eri ikäisten työntekijöiden valta-asemia työmarkkinoilla.
Abstraktit pyydetään lähettämään Liisa Lähteenmäelle (limala(at)utu.fi).
Liisa Lähteenmäki (Turun yliopisto), limala(at)utu.fi
Outi Kähäri (Turun yliopisto)
Paul Jonker (Turun yliopisto)
Ohjelma:
15.00 Session avaus Liisa Lähteenmäki, Paul Jonker ja Outi Kähäri
15.10 Natalia Ollus & Anniina Jokinen: Työperäinen ihmiskauppa Suomessa
Kommentoi: Outi Kähäri ja Markku Sippola
15.35 Hannele Palukka ja Tiina Tiilikka: Terveydenhuollon vuokratyö - joustava ja vapaa työn muoto?
Kommentoi: Liisa Lähteenmäki ja Sari Kuusela
16. 00 Outi Kähäri: Venäläisvähemmistö Suomen työmarkkinoilla ja työyhteisöissä
Kommentoi: Paul Jonker ja Natalia Ollus
16.25 Nathan Lillie, Markku Sippola:Työmarkkinasuhteet kansallisten järjestelmien välimaastossa: Tapaustutktimus Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla
Kommentoi: Paul Jonker ja Anniina Jokinen
16.50 Paul Jonker: Cornerstones in the Finnish paper industry - the growing importance of shop stewards between 1980 and 2005
Kommentoi: Liisa Lähteenmäki ja Erkki Laukkanen
17.15 Erkki Laukkanen: Miten ja miksi ammattiliitot Suomessa fuusioituvat?
Kommentoi: Paul Jonker ja Hannele Palukka
17.40 Sari Kuusela: VALTA JOHTAMISTILANTEESSA. Organisaation vallankäytön kokemukset ja merkitys.
Kommentoi: Liisa Lähteenmäki ja Tiina Tiilikka
Miten ja miksi ammattiliitot Suomessa fuusioituvat?
(Työelämän tutkimus, nro 1/2008).
Erkki Laukkanen (ekonomisti, SAK, erkki.laukkanen@sak.fi)
Maailmalla kysymys ammattiliittojen fuusioitumisesta ei ole uusi. Se ammattiliittorakenne, joka toisen maailmansodan jälkeen syntyi, on erityisesti englanninkielisissä maissa ollut jatkuvan uudelleenmuotoilun kohteena. Malliesimerkkinä tästä on Iso-Britannia. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa fuusioita on ollut huomattavasti vähemmän. Ruotsissa tosin fuusioitiin koko joukko ammattiliittoja 1980-luvun vaihteen molemmin puolin, mutta sittemmin vähemmän. Suomessa ammattiliittojen määrä kääntyi laskuun vuoden 1975 paikkeilla, voimakkaan ay-toiminnan laajentumisen jälkeen. Fuusioiden perustelut ovat pääosin olleet hallinnollisia, edunvalvonnan oletettuun skaalaetuun liittyviä. Yksi silmiinpistävä seikka vuoden 1990 jälkeisissä liittofuusioissa on ollut fuusioiden painottuminen suurten ja keskisuurten liittojen keskuuteen. Jostakin syystä pienet liitot eivät vastaavassa määrin ole fuusioituneet, vaikka vaikutusvallan ja eräiden skaalaetujen näkökulmasta juuri pienillä liitoilla olisi siihen motiivi. Vuoden 2006 lopulla 8 suurinta liittoa kattoi jo yli puolet kakkien liittojen jäsenistöstä, ja suuruuteen keskittyminen jatkuu. Tämän kehityksen seurauksena keskusjärjestöjen asema on arvioitava uudelleen sekä kansallisesti että osana edustuksellista kansainvälistä toimintaa.
Avainsanat: Liittofuusiot, skaalaedut, keskusjärjestöjen asema.
Työmarkkinasuhteet kansallisten järjestelmien välimaastossa: Tapaustutktimus Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla
Nathan Lillie, Markku Sippola
Ylikansallisen aliurakoinnin aiheuttama työntekijöiden liikkuminen maasta toiseen murtaa käsitystä kansallisista 'kapitalismin variaatioista' (varieties of capitalism), kuten Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin rakennustyömaan työmarkkina- ja alihankintasuhteita koskeva analyysimme osoittaa. Olkiluodon kolmosreaktori on Suomen suurin rakennushanke, jonka laitostoimittaja, ranskalais-saksalainen konsortio, työllistää kansainvälisten alihankkijoidensa kautta pääosin lähetettyjä siirtotyöläisiä kaikkialta Euroopasta. Suomen työmarkkinoita pidetään vahvasti säädeltyinä ja järjestäytyneinä, mutta Olkiluodon ylikansalliset urakoitsijat ovat väistelleet 'koordinoidun' markkinatalouden edellyttämiä yleiskustannuksia ja puuttuneet suomalaisten toimitsijoiden oikeuteen säädellä työmaan työmarkkinasuhteita. Nämä urakoitsijat pyrkivät asettautumaan säädösten ulkopuoliselle 'poikkeusalueelle', kansallisten järjestelmien välimaastoon, jonne työn kohdemaan, työvoimaa lähettävän maan tai urakoitsijan kotimaan säädökset eivät yllä. Maahanmuuttajat ja suomalaiset ammattiliitot ovat - toistaiseksi menestyksettä - kiistäneet tämän tulkinnan.
Venäläisvähemmistö Suomen työmarkkinoilla ja työyhteisöissä
Outi Kähäri (Sosiologian laitos, Turun Yliopisto)
Tarkastelen Suomessa asuvien venäläisten asemia työmarkkinoilla ja työelämässä taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisen pääoman resurssinäkökulmasta keskittyen viimeiseksi mainittuun. Mitkä ovat valtaa/vaikutusmahdollisuuksia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä erityisesti sosiaalisen pääoman näkökulmasta? Taustoitan tutkimusongelmiani käsittelemällä Suomen väestönkehitystä, työperäistä maahanmuuttoa, Venäjältä suuntautuvaa muuttoliikettä Suomeen sekä Suomen venäläisvähemmistöä sekä historiallisessa että nykyisessä kontekstissa. Maahanmuuttajien työllistymisen esteitä Suomessa on tutkittu runsaasti syrjinnän sekä työmarkkinoiden toiminnan näkökulmasta. Useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että venäjänkielisillä maahanmuuttajilla on hyvän koulutustason ja kielitaidon vuoksi joko oletetut tai todetut hyvät integroitumisen edellytykset. Tutkimuksessani selvitän miksi edellä mainitut inhimillisen pääoman muodot eivät välttämättä vaikuta myönteisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Sosiaalista pääomaa käsittelen yhteistoiminnallisten, epävirallisten sosiaalisten normistojen ja viestinnällisten koodistojen merkityksien yhteydessä kulttuurisesti monimuotoistuvissa, jatkuvan muutoksen alaisissa työorganisaatioissa. Tässä kehyksessä pohdin millaisia valtapositioita ja yhteisöllisiä jakoja organisaatioiden sisällä voi etnisten suhteiden perusteella syntyä.
Cornerstones in the Finnish paper industry - the growing importance of shop stewards between 1980 and 2005
Paul Jonker (M.A. is a researcher of the Department of Sociology of the University of Turku, 20610 Turku, Finland. E-mail: paul.jonker@utu.fi)
Abstract - The power of labour unions is a diffuse concept. As union density rates are in decline and a trend towards decentralisation can be observed, the scientific consensus is that labour union power is in decline as well, even the relatively favourable Finnish industrial relations system. This study focuses specifically on the role of shop stewards within the Finnish system of industrial relations. Shop stewards are cornerstones of the labour union, as the industrial relations at the local level, in the Finnish case, depend a great deal on the efforts of shop stewards. An analysis of legal and practical aspects of the Finnish shop steward system in the paper industry, along with an economic sociology view of the labour market of the paper industry, shows that the shop steward in the Finnish system of industrial relations is perhaps now even more important than before. The analysis also seems to confirm Vernon's view that union density represents 'constraints on managerial prerogative by routinised regulation.' It is likely that in the paper industry's industrial relations, the future lies in the shop stewards rather than in centralised bargaining.
VALTA JOHTAMISTILANTEESSA. Organisaation vallankäytön kokemukset ja merkitys.
Sari Kuusela (KL, Tampereen yliopisto, Sosiaalitutkimuksen laitos, sosiaalipsykologia, sari.kuusela(at)uta.fi, puh. 050 – 540 4842)
Vallankäyttöä tutkitaan tällä hetkellä erityisesti yhteiskunnan ja työelämän rakenteisiin liittyen. Valta ilmiönä ei kuitenkaan rajoitu vain niihin. Vallankäyttöä ilmenee myös kaikissa ihmisten välisissä suhteissa, erityisesti johtamisessa. Tutkimuksessani selvitän, millaisia ovat johtamiseen liittyvät valtakokemukset ja vuorovaikutuskäytännöt ja mikä on niiden merkitys. Johtamistilanteissa ilmenevää vallankäyttöä tarkastelen esimiehen kaksoisroolista käsin; he ovat samalla sekä esimiehiä että alaisia.
Tutkimus on aineistolähtöinen. Yritysjohdon teemahaastatteluista (28 haastattelua) on kerätty 47 vallankäyttöön liittyvää tarinaa. Tarkastelen tarinoita sisäisinä tarinoina (Hänninen 2000). Olen analysoinut tarinat sekä diskurssien ja positioiden että Greimasin aktanttimallin pohjalta. Tutkimustuloksia täydennän haastattelujen sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen lähtökohtana on Foucault´n näkemys diskursiivisista käytännöistä. Käytännöt ohjaavat subjekteja muodostamaan erilaisia suhteita itseensä, toisiin ihmisiin ja yhteisöön (Alhanen 2007). Johtamistilanne voidaan nähdä juuri sellaisena diskursiivisena käytäntönä, jota säätelevät tiedostetut ja tiedostamattomat säännöt siitä, miten niissä koetaan voitavan toimia. Nämä vaikuttavat aiempien kokemusten lisäksi siihen, mitä vallankäytön tilanteissa tapahtuu ja mitkä ovat niiden vaikutukset.
Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella valta voidaan nähdä vallankäyttäjän ja vallankäytön kohteeksi itsensä kokevan välisenä dialogisena prosessina, jossa molemmilla osapuolilla on vahva rooli. Valtaa ei voi olla ilman että sen kohde on mukana prosessissa ja sallii vallankäytön. Toinen havainto on, että valtakokemuksia kuvaavien tarinoiden diskursseja yhdistää kertojan kokemus tapahtuneen lopputuloksesta. Näitä diskursseja kutsun tarinatyypeiksi. Tarinatyypit olen nimennyt menestystarinoiksi, pettymystarinoiksi, oppimistarinoiksi ja epätyydyttävä tilanne – tarinoiksi. Kertojan rooli tarinoissa on vallankäyttäjän, vallankäytön kohteen tai havainnoijan rooli. Esityksessäni tarkastelen sitä, miten dialoginen valtaprosessi etenee ja mitkä ovat sille ominaiset piirteet. Lisäksi pohdin valtaan liittyviä vuorovaikutuskäytäntöjä ja niiden positioita. Ensimmäiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että valtakokemusten tutkimus lisää ymmärrystä johtamisen ja vallankäytön välisestä suhteesta ja vallasta ilmiönä.
Terveydenhuollon vuokratyö - joustava ja vapaa työn muoto?
Hannele Palukka ja Tiina Tiilikka (Sosiaalitutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto)
Yritykset ulkoistavat yhä enemmän ydinliiketoimintansa ulkopuolista toimintaa ja täydentävät resurssejaan tilapäisellä vuokratyövoimalla suhdannevaihteluiden mukaan. Työvoimanvuokraustoiminnan kasvua selittää liberalistinen suuntaus, johon nivoutuu lisääntyvä työelämän ja sen eri instituutioiden markkinaehtoinen joustavuus. Sekä yksityisten yritysten että julkisten organisaatioiden henkilöstöpolitiikkaa määrittää pyrkimys lisätä henkilöstöresurssien joustavuutta.
Vuokratyötä koskeva tutkimustieto on verrattain vähäistä ja tuloksiltaan ristiriitaista. Yhtäältä vuokratyön on nähty huonontavan työoloja ja vähentävän työelämän tasa-arvoa. Vuokratyöntekijät kokevat vuokratyön epävarmana työsuhteen muotona. (ks. Storrie 2002, 3; Viitala & Mäkipelkola 2005; Viitala ym. 2006; Tanskanen 2008.) Vuokratyön on osoitettu paitsi lisäävän palkkasyrjintää myös syrjäyttävän vakituisen työvoiman tarvetta, josta seurauksena on hidastunut yleinen palkkakehitys. (Houseman ym. 2003). Toisaalta esimerkiksi Toikka (1999) tuo esiin, että vuokratyöntekijät ovat nähneet vuokratyön tarjoavan mahdollisuuden päästä vakinaiseen työsuhteeseen tai välttää työttömyys (Kauhanen 2001, 19). Usein vuokratyö koetaan välivaiheena kohti pysyvää työsuhdetta ja työyhteisöä, parempia palkkoja sekä varmaa tulevaisuutta (Cohany 1998; Viitala ym., 2006). Itse vuokratyö tarjoaa työntekijöille osin ristiriitaisiakin haasteita ja mahdollisuuksia. Yhtäältä vuokratyö mahdollistaa työntekijän vapauden valita työaikansa ja -paikkansa, toisaalta se aiheuttaa epävarmuutta työsuhteen jatkuvuudesta.
Esitelmässä tarkastellaan terveydenhuollon vuokratyötä työntekijöiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat vuokratyön sisältöä, hallintaa ja sosiaalisia ulottuvuuksia koskevat vuokralääkärien ja –hoitajien esittämät käsitykset omasta asemastaan ja toiminnastaan suomalaisen terveydenhuollon palveluksessa. Terveydenhuollon vuokratyöntekijöiden esittämiä käsityksiä tarkastellaan paitsi suhteessa vuokratyötä koskevaan aiempaan, pääasiassa suomalaiseen tutkimukseen myös työmarkkinoita koskevaan aikalaisanalyysiin sekä työelämän muutosta koskevaan keskusteluun (ks. esim. Julkunen 2001).
Esitelmä perustuu vuosina 2006 – 2007 toteutettuun tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena oli selvittää, miten kasvava joukko terveydenhuollon vuokratyöntekijöitä rakentaa ammatillista asemaansa ja etsii omaa paikkaansa uudenlaisilla työmarkkinoilla. Hankkeessa tarkasteltiin erityisesti vuokratyön sosiaalista ulottuvuutta sosiaalitieteellisestä näkökulmasta sekä mikro- että makroyhteiskunnallisena ilmiönä. (Palukka & Tiilikka 2008.)
Työperäinen ihmiskauppa Suomessa
Natalia Ollus & Anniina Jokinen (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI))
Ihmiskauppaa on tutkittu vielä varsin vähän Suomessa ja tutkimus on yleensä keskittynyt prostituution ja seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa tapahtuvaan ihmiskauppaan. Työperäinen ihmiskauppa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Ulkomaisen työvoiman käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja samalla on kasvanut työvoiman hyväksikäyttötapausten määrä. Auttamisjärjestelmässä olleiden ihmiskaupan uhrien määrän perustella näyttää siltä, että työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa olisi Suomessa yleisempää kuin ihmiskauppa seksuaalisen hyväksikäytön tarkoituksessa. HEUNIn alkuvuodesta 2009 aloittaman tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa jo olemassa olevaa tietoa ja tietolähteitä, tutkia työperäisen ihmiskaupan ulottuvuuksia ja yleisyyttä sekä pohtia työperäisen ihmiskaupan oikeudellista määritelmää ja rajanvetoa muihin työsyrjintärikoksiin. Tutkimus selvittää millä aloilla työperäistä ihmiskauppaa tai sen kaltaisia rikoksia esiintyy, mistä maista uhrit tulevat sekä mitkä ovat hyväksikäytön muodot ja ihmiskauppaprosessin vaiheet.