Työryhmä kokoontuu perjantaina 20.3.2009 kello 15.00 - 18.00, Päärakennus (Fabianinkatu 33), Auditorium XVI.
Vuoden 2009 sosiologipäivien yrittäjyyden työryhmä jatkaa Rovaniemen Yrittäjyyden henki talouden taikalampun ytimenä työryhmän jalanjäljissä. Työryhmämme tarjoaa areenan yrittäjyydestä ja yrittäjyyskoulutuksesta käytävälle moniarvoiselle, -tieteelliselle ja kriittiselle keskustelulle. Teema on avoin. Työryhmässä voidaan tarkastella esimerkiksi yrittäjyyspolitiikan keinoja ja tavoitteita, yrittäjämäisen yhteiskunnan rakenteistumista, yrittäjien työtä ja arkea, koulutuksen suhdetta yrittäjyyteen, yrittäjäidentiteettejä tai palkkatyön ja yrittäjyyden rajojen hämärtymistä. Voit tarkastella yrittäjyyttä myös sosiologipäivien teeman mukaisesti luokitusten näkökulmasta kysyen, miten yrittäjyyteen liittyvät luokat, luokitukset ja liikkeet muodostuvat, muuttuvat ja vaikuttavat?
Vuoden 2008 sosiologipäivillä yrittäjyyden työryhmä saavutti niin suuren suosion, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Toimitathan siis abstraktisi mahdollisimman nopeasti työryhmän koordinoijille, Virpille ja Sadulle. Työryhmään ovat tervetulleita niin empiiriset, teoreettiset kuin poleemiset keskustelupaperit. Tervetuloa!
Satu Aaltonen (TSE Entre/TuKKK), satu.aaltonen(at)tse.fi
Virpi Honkanen (RUSE/TY), vianho(at)utu.fi
Ohjelma:
15.00 -15.30 Virpi Honkanen: Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työn luonne viidessä Euroopan maassa
15.30-16.00 Soili Vento: Yrittäjän vapaus hoiva- ja kotipalvelujen tuotannossa
16.00-16.30 Petri Ruuskanen: Luottamus ja lahja vertikaalisissa yritysverkostoissa
16.30-17.00 Satu Aaltonen ja Katri Suvanto: Monimuotoinen yksinyrittäjyys ja työllistämishalut
17.00-17.30 Terhi Utriainen ja Kari Mikko Vesala: Taiteilija yrittäjäagenttina
17.30-18.00 Soili Peltola: Yrittäjyysdiskurssi asiantuntijapalveluita myyvän yrityksen johtoryhmän puheessa
Yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työn luonne viidessä Euroopan maassa
Virpi Honkanen (TY/RUSE)
Nykyisen yrittäjyyspolitiikan mukaan tietoyhteiskunnassa on kysyntää yrittäjyyteen liittyville taidoille ja korkeakoulutetuille yrittäjille. Tarkastelen alustuksessani yrittäjäksi ryhtyneiden korkeakoulutettujen työhön liittyviä piirteitä; koulutuksen ja työn vastaavuutta, työn vaativuutta, työaikaa sekä asemaa työmarkkinoilla Reflex -aineiston mukaan. Kansainvälinen Reflex -aineisto on kerätty vuonna 2005 kyselylomakkeella. Aineisto fokusoituu valmistuneisiin, jotka ovat viettäneet noin viisi vuotta työelämässä valmistumisen jälkeen akateemisena vuonna 1999/2000 Unescon (2006) ISCED luokituksen mukaisesti kandidaatin tai maisterin tutkintoa vastaavasta koulutuksesta. Näytteestä on rajattu pois käytännönläheisistä koulutusohjelmista valmistuneet kuten myös tohtorikoulutusohjelmista valmistuneet. Näin ollen aineisto sisältää pääsääntöisesti valmistuneita teoreettisesti suuntautuneista koulutusohjelmista, jotka tarjoavat tarpeelliset kvalifikaatiot jatkokoulutukseen sekä korkeatasoisia taitoja vaativiin ammatteihin. Se sisältää tiedot yhteensä 70 000 valmistuneesta 16 maassa. Rajoitan aineiston Italian, Suomen, Norjan, Hollannin ja Saksan korkeakoulutettuihin, jotka ovat viiden vuoden kuluessa valmistumisestaan siirtyneet yrittäjiksi. Heitä on yhteensä 1 285.
Yrittäjän vapaus hoiva- ja kotipalvelujen tuotannossa
Soili Vento (Laurea ammattikorkeakoulu)
Esityksen tavoitteena on tarkastella hoiva- ja kotipalveluyrittäjyyttä franchising-ketjussa toimivien ja itsenäisten yrittäjien (ei–ketjussa toimivien) vertailuasetelmalla. Esitys pohjautuu väitöskirjatyöhön, jossa tutkimustehtävänä on analysoida franchising-yrittäjyyden soveltumista hoiva- ja kotipalveluihin. Tässä esityksessä tarkastellaan yrittäjän vapauteen liittyviä eroja ketjuyrittäjien ja itsenäisten yrittäjien välillä.
Tutkimusaineisto muodostuu kahdentoista (12) hoiva- ja kotipalveluyrittäjän haastatteluista sekä yritysten esitteiden ja internet-sivujen tuottamasta informaatiosta. Haastateltavat yrittäjät muodostuvat kahdesta ryhmästä, jossa ensimmäisen tutkimusryhmän muodostavat kuusi (6) ketjussa toimivaa hoiva- ja kotipalveluyrittäjää kahdesta suomalaisesta franchising-ketjusta. Toisen tutkimusryhmän muodostavat kuusi (6) itsenäistä (ei–ketjussa toimivaa) hoiva- ja kotipalveluyrittäjää. Tutkimusmenetelmänä on vertaileva multiple-case study, jossa vertaillaan ketjuyrittäjyyttä ja itsenäistä yrittäjyyttä hoiva- ja kotipalveluissa. Yrittäjien teemahaastattelut ovat perustana case-esittelyille ja tulkinnoille. Teemahaastattelut on litteroitu tekstiksi.
Yrittäjän vapautta tarkastellaan Isaiah Berlinin (1909-1997) Negatiivisen- ja Positiivisen vapauden -käsitteiden avulla. Negatiivista vapautta (”vapaus jostakin”) voidaan kutsua myös ”esteiden poissaoloksi” yrittäjyyden tieltä. Negatiivista vapautta on se hallinnan alue, jolla yrittäjä voi toimia itsenäisesti, muiden siihen puuttumatta. Yrittäjällä on negatiivista vapautta sitä vähemmän, mitä enemmän toiset ihmiset tai inhimilliset toimijat estävät häntä toimimasta siten, kuin hän ilman muiden puuttumista toimisi. Berlinin mukaan negatiivisen vapauteen liittyy myös mahdollisuudet, jotka voidaan nähdä myös avoinna olevina ovina. Negatiivinen vapaus hoivayrittäjyydessä merkitsee riippumattomuutta ja toimintamahdollisuuksia.
Positiivista vapautta (”vapaus johonkin”) käsitetään myös itsensä toteuttamisen vapaudeksi, jossa keskeistä on Berlinin mukaan ”toive olla oman itsensä herra, eikä kenenkään orja”. Hoivayrittäjyydessä positiivisessa vapaudessa keskeinen kysymys liittyy siihen; missä määrin hoivayrittäjä voi tehdä itsenäisiä valintoja ja kuka määrittelee sen, mitä yrittäjän tulee tehdä? Positiivinen vapaus on Berlinin mukaan tulemista ”todeksi, aidoksi ja rationaaliseksi itseksi”, joka kykenee näkemään oman parhaansa ja toimimaan sen mukaan. Positiivinen vapaus hoivayrittäjyydessä kohdistuu valintojen vapauteen ja itsenäisten päätösten tekemiseen palvelujen tuotannossa sekä omien arvojen toteuttamiseen yritystoiminnassaan.
Luottamus ja lahja vertikaalisissa yritysverkostoissa
Petri Ruuskanen (Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
Viime vuosina suuret yritykset ovat entistä enemmän siirtyneet ostaneet ulkopuolisilta toimittajilta ydinosaamisensa ulkopuolelle määritettyjä toimintojaan. Samalla on muodostunut yritysverkostoja, joissa pienet ja keskisuuret yritykset toimivat suurten yritysten alihankkijoina sekä osa- ja järjestelmätoimittajina. Etenkin tuotannollisessa toiminnassa ja informaatioteknologian palveluissa toimittajaverkostot ovat laajentuneet paikallisten, alueellisten ja kansallisten rajojen yli. Tämän myötä suomalaiset pienet ja keskisuuret teknologiayritykset ovat yhä useammin kilpailuasetelmassa halvan työvoiman maissa toimivien toimittajayritysten kanssa.
Vertikaalisiin verkostoihin liittyy usein myös osapuolten välinen epäsymmetrinen valta-asetelma. Tuotantoketjujen kärkiyritykset hallitsevat yleensä lopputuotteiden tuoteoikeuksia ja jakelukanavia. Mikäli arvoketjun alemmissa osissa toimivat osatoimittaja eivät luota omaan asemaansa verkostoissa, ei niillä ole kannustinta osallistua asiakkaan hyödyksi tulevaan tuotekehitykseen ja siitä johtuviin kustannuksiin. Sen sijaan ne pyrkivät suojaamaan oman asemansa ja välttävät paljastamasta asiakkailleen informaatiota, joka voisi altistaa ne lisääntyvälle kilpailulle.
Esityksessä tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja luottamuksen merkitystä epäsymmetrisissä verkostosuhteissa. Erityisesti analyysin kohteena ovat pk-yritysten ja suurten asiakasorganisaatioiden keskeisissä asemissa toimivien portinvartijoiden väliset suhteet. Esitys perustuu pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimivien yrittäjien keskuudesta kerättyyn haastatteluaineistoon.
Aineiston mukaan eräs keskeinen tekijä toimittajan ja asiakkaan välisen luottamussuhteen muodostumisessa on pk-yrityksen suhde verkoston portinvartija-asemissa toimiviin henkilöihin. Vuorovaikutuksen sujuvuutta tehostaa esimerkiksi toimijoiden välinen yhteinen sosiaalinen tausta. Sosiaalinen läheisyys voi perustua esimerkiksi yhteiseen työhistoriaan, koulutustaustaan tai kotiseutuun. Sosiaalinen ja kulttuurinen läheisyys helpottavat toimijoiden vuorovaikutusta ja ylläpitävät luottamusta, mikä tarjoaa kilpailuetua suhteessa tuotantokustannuksiltaan halvemmilla alueilla toimiviin kilpailijoihin, joilta vastaava sosiaalinen side puuttuu.
Mikäli sosiaalista sidettä ei aiemman elämänhistorian perusteella ole olemassa, synnytetään sosiaalista läheisyyttä esimerkiksi yhteisiin tuttaviin liittyvien luottamusketjujen avulla. Lisäksi toimijoiden välistä sosiaalista yhteyttä luodaan ja ylläpidetään erilaisilla epävirallisilla lahjajärjestelmillä. Lahjainstituutiolla on moniulotteinen kyky sitoa itseensä samanaikaisia sosiaalisia että omaan etuun perustuvia motiiveja, mikä tekee siitä tehokkaan keinon ylläpitää liiketoiminnalle tärkeitä sosiaalisia siteitä.
Monimuotoinen yksinyrittäjyys ja työllistämishalut
Satu Aaltonen ja Katri Suvanto (TSE Entre, TuKKK)
Pienyritykset saavat paljon huomiota elinkeinopolitiikassa niiden suuren kansantaloudellisen merkityksen vuoksi. Pienyrityksistä pienimmät eli yksinyrittäjät nähdään erityisesti potentiaalisina työllistäjinä. Suomessa yksinyrittäjiä on noin 2/3 yrittäjistä eli lähes 200 000 yrittäjää. Täten yhdenkin ulkopuolisen työllistäminen, vaikka vain osassa näistä yrityksistä, toisi huiman lisäyksen työvoiman kysyntään. Tällä hetkellä pienyritysten työllistämistä ei ole nähty riittävänä suhteessa siinä piilevään potentiaaliin, ja näin ollen on kiinnostuttu siitä, mitkä ovat mahdollisia työllistämistä estäviä tekijöitä.
Esitys perustuu pk-yritysten työllistämisen esteitä tutkivaa hanketta varten tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen. Esityksessä kartoitetaan kirjallisuudessa esiintyviä tyypittelyjä, jotka hahmottavat erilaisia yrittäjänä toimimisen muotoja. Näiden tyypittelyjen kautta analysoimme yksinyrittäjien työllistämishalukkuuden ja -haluttomuuden taustalla olevia tekijöitä.
Esitettyjen tyypittelyjen taustalla käytetään yrittäjämäisen toiminnan määritelmää: yrittäjämäinen toiminta on joko markkinoiden tai talousjärjestelmän näkökulmasta innovatiivinen tapa yhdistellä käytettävissä olevia resursseja. Yrittäjämäisyyteen liitettävät attribuutit eivät kuitenkaan kuvaa kaikkia yrittäjiä eivätkä yrityksiä. Yrittäjänä toimiminen ei ole synonyymi yrittäjämäiselle toiminnalle eikä yrittäjämäinen toiminta puolestaan vaadi uuden yrityksen luomista. Kaikki yritykset eivät toimi yrittäjämäisesti, vaan yritys voi toimia markkinoilla ilman erityistä innovatiivisuuttakin.
Vaikka lait, säädökset tai yrityksen kannattavuus voivat nousta joissain tilanteissa työllistämisen esteiksi, on työllistämishaluttomuuden taustalla myös monimutkaisempia sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, millainen on yksilön henkilökohtainen lähtökohta yrittäjyyteen ja miten yrittäjämäisyyteen liitetyt ominaisuudet ilmenevät käytännössä hänen kohdallaan.
Yksinyrittäjänä voi olla kolmenlaisessa tilanteessa: 1) Yritys on juuri perustettu, mutta yrittäjällä on tavoitteena kasvattaa toimintaa ja sitä mukaa myös palkata työntekijöitä. 2) Yritys on perustettu työllistämään ainoastaan itse yrittäjä, eikä pyrkimyksenä ole toiminnan laajentaminen eikä muiden työllistäminen pitkälläkään aikavälillä. 3) Yritys on jossain vaiheessa työllistänyt yrittäjän lisäksi ulkopuolisia työntekijöitä, mutta heistä on luovuttu syystä tai toisesta.
Edellisen jaottelun mukaisten yrittäjän tilanteiden taustalla on niin erilaisia yrittäjän henkilökohtaisia preferenssejä kuin liiketaloudellisia tekijöitäkin. Pyrimme ymmärtämään aiempiin tutkimuksiin perustuen, miten tilanteet ja niiden taustatekijät vaikuttavat yksinyrittäjien haluun ryhtyä työnantajayrittäjäksi.
Taiteilija yrittäjäagenttina
Terhi Utriainen* & Kari Mikko Vesala** *Dosentti, HY, uskontotieteen laitos **Dosentti, HY, sosiaalipsykologian laitos
Yrittäjyystermillä on monia merkityksiä – ja johdannaisia. Yrittäjyydellä esimerkiksi viitataan yhtäältä taloudelliseen yritystoimintaan rajautuvaan ja toisaalta sen eri tavoin ylittävään ilmiökenttään tai katsontakantaan. Vaihtelevia ymmärryksiä yrittäjyyden luonteesta tuottavat tilanteet, toimijaroolit tai kulloisetkin kulttuuriset ja poliittiset diskurssit.
Elizabeth Chellin mukaan psykologinen yrittäjyystutkimus tavoittaa yrittäjyyden yritystoiminnan situaatioon liittyvänä kognitiivisena ja sosiaalisena konstruktiona, jonka muodostumiseen kontribuoivat niin yksilöiden oma toiminta ja itsereflektio kuin heitä eri tavoin määrittävä sosiaalinen ympäristökin. Konstruktion ytimessä – ja samalla sen rakentumista määrittävänä kriteeristönä – on mm. innovatiivisuudesta, riskinotosta ja valppaudesta kokoonpantava idea mahdollisuuksien tavoittelemisesta. Tavoittelun toteuttajaa voidaan kutsua yrittäjäagentiksi.
Esityksessä valotetaan näin luonnehdittua ilmiötä tulkitsemalla yrittäjäagentin rakentumista yhden taidealan yrittäjän haastattelussa. Analysoimme yrittäjätermiin perustuvan itsemäärittelyn suhdetta muihin samassa tilanteessa esitettyihin itsemäärittelyihin ja osoitamme, miten nimenomaan itsepresentaation kokonaisuus tuottaa kuvan yrittäjäagentista, ja miten tämä kuva toimialan kontekstiin uppoutuneena johdattaa kysymään yrittäjäagentin suhdetta taiteen ja uskonnon tapaisiin kulttuurijärjestelmiin.
Yrittäjyysdiskurssi asiantuntijapalveluita myyvän yrityksen johtoryhmän puheessa
Soili Peltola (Helsingin yliopisto)
Meneillään olevan väitöskirjatutkimukseni yleisenä tutkimusalana on yrittäjyyden sosiaalipsykologia. Yrittäjyyden erityisenä tutkimuskontekstina toimii asiakas- ja myyntityö. Väitöskirjan teoreettisen viitekehyksen lähtökohtana on yrittäjyyden tarkastelu diskurssina ja mallina, jota sovelletaan nykyään varsin laajasti niin organisaatioiden kuin työntekijöidenkin toiminnan tulkitsemiseen ja kehittämiseen. Tarkoituksena on analysoida yrittäjyysdiskurssin käyttöä yrittäjyystutkimuksessa yhä keskeisemmälle sijalle nousseen mahdollisuuksien tavoittelun eli mahdollisuuksien tunnistamisen ja toteuttamisen käsitteen kannalta. Lisäksi tarkastellaan yrittäjämäisen orientaation eri osaalueita eli taipumusta osoittaa toiminnassa itsenäisyyttä, innovatiivisuutta, proaktiivisuutta, riskinottoa sekä kilpailullista aggressiivisuutta. Esitykseni on alustava kuvaus yhden yksityisellä puolella toimivan, asiantuntijapalveluita muille yrityksille myyvän organisaation yrittäjyysdiskurssista asiakas- ja myyntityön kontekstissa. Alustuksessani otetaan kantaa siihen, millä tavalla yrityksen johtoryhmä nostaa esiin, tulkitsee ja perustelee puheessaan mahdollisuuksien tavoittelun ja yrittäjämäisen orientaation eri osaalueita. Aineisto on kerätty kaksivaiheisesti vuoden 2008 alkupuolella. Ensimmäinen osa koostuu 12,5 tunnista yrityksen johtoryhmän kokousäänityksiä ja toinen puolestaan sisältää jokaisen johtoryhmän jäsenen yksilöhaastattelut, jotka on tehty laadullisen asennetutkimuksen keinon väittämien avulla kolmen kuukauden kuluttua kokousäänityksistä.