Valtiotieteellinen tiedekunta

Historiaa

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan perustamisasetus annettiin joulukuussa 1944. Toimintansa uusi tiedekunta aloitti pitämällä ensimmäisen kokouksensa samana päivänä, jolloin toinen maailmansota Euroopassa päättyi eli “voiton päivänä” 9.5.1945.

Kun tiedekunnan perustamista 1900-luvun alkupuolella ehdotettiin, esitykset tähtäsivät ensisijaisesti virkamieskoulutuksen uudistamiseen. Katsottiin, että perinteiset lainopilliset opinnot eivät riittäneet ja että tarvittiin perusteellisempaa perehtymistä yhteiskuntaa koskeviin asioihin. "Valtionhallinto liikkuu kansakunnan elämän eri aloilla. Sen menestyksellinen hoito vaatii sen tähden ehdottomasti hoitajiltaan s.o. virkamiehiltä tämän elämän, sen ilmiöiden, sen lakien ja sen tarpeiden ymmärtämistä ja tuntemista", kuten professori Ernst Nevanlinna asian vuonna 1917 ilmaisi.

Perustettua tiedekuntaa voidaan pitää erilaisten näkemysten kompromissina. Valtion komitean ehdotusta myötäillen päädyttiin kahteen erilaiseen tutkintotyyppiin, virkamieskoulutukseen tähtäävään virkatutkintoon ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen kytkeytyvään valtiotieteen kandidaatin tutkintoon. Tiedekunnan nimessä korostuu varhaisena tavoitteena ollut valtion virkamieshallintoon tähtäävä koulutus ja uuden tiedekunnan perustamisessa yhteiskuntatieteiden aseman tunnustaminen tieteinä.

Tiedekunnan juuret ulottuvat kuitenkin kauemmaksi menneisyyteen, sillä vanhin tiedekunnan nykyisistä tieteenaloista eli käytännöllinen filosofia sai ensimmäisen oppituolinsa jo Turun Akatemian perustamisvuonna 1640. Koska tuon oppituolin alaan kuului erilaisia politiikkaan, talouteen, sosiaalisiin kysymyksiin ja historiaan kuuluvia asioita, ulottuu tiedekunnan edustama perinne vuosisatojen taakse käytännöllistä filosofiaa yleisemminkin.

Ensimmäinen taloustieteen professuuri perustettiin sekin Turun Akatemian aikana vuonna 1747. Viran opetusala oli tosin tuolloin huomattavasti laveampi kuin mitä kansantaloustieteellä myöhemmin on ymmärretty. Viran ensimmäinen haltija olikin luonnontieteilijä ja koko Turun Akatemian ajan tunnetuin suomalainen tiedemies Pietari Kalm. Tilastotieteen opetus aloitettiin vuonna 1886 ja sosiologian vuonna 1890, jolloin Edward Westermarck nimitettiin sosiologian dosentiksi. Edward Westermarckista tuli myöhemmin käytännöllisen filosofian professori, Suomen yhteiskuntatieteiden kansainvälisesti tunnettu uranuurtaja ja eräs Suomen kaikkien aikojen tunnetuimmista tiedemiehistä. Yleisen valtio-opin ja finanssiopin ensimmäiset professuurit perustettiin Helsingin yliopistoon vuonna 1921.