Tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista 2004

Johdanto

Tässä yhteenvedossa esitetään tilastotietoa Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnoista kesältä 2004 yleisesti sekä jokaisesta valinnasta pääaineittain. Tilastoon ei kuitenkaan sisälly tietoja keväällä 2004 aiempien opintosuoritusten perusteella tehdystä valinnasta eikä ulkomailla kouluopintojensa suorittaneiden erillisvalinnoista. Taulukoissa esitetyt valintakohtaiset luvut eivät sisällä varasijamenettelyn ja oikaisupyyntöjen käsittelyn aiheuttamia ja muutoksia, jotka siksi mainitaan kunkin valinnan kohdalla erikseen.

Sisällysluettelo

1 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2004

1 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat 2004

1.1 Tietoa kaikkien valintojen hakijoista

Vuonna 2004 opiskelijoiden valintoihin jätettiin kaikkiaan 4251 hakemusta, jotka on eritelty alla ensin valintojen ja hakuperusteiden, sitten äidinkielen ja sukupuolen mukaan.

Vuonna 2004 hakijoita oli yhteensä 4251, kun vuonna 2003 vastaava luku oli 3179. Hakemusten kokonaismäärä ja kiinnostus tiedekuntaa kohtaan on kasvanut peräti kolmanneksella, 33,7 prosenttia. Eroja edelliseen vuoteen ei voi täysin verrata, sillä valintajärjestelmä on muuttunut siten, että ns. yleinen valinta poistui. Kuhunkin aineeseen haettiin omina hakukohteinaan kuten edellisenä vuonna sosiaalityöhön, tilastotieteeseen ja viestintään.

Hakuperusteiden keskinäisissä suhteellisissa osuuksissa opistoasteen (1,0 % vuonna 2003) ja ammattikorkeakoulututkinnon (0,9 % vuonna 2003) suorittaneiden määrä on pysynyt prosentuaalisesti tarkasteltuna samana. Syksyllä ylioppilaaksi kirjoittavien joukko (0,3 % vuonna 2003) on myös pysynyt lähes samana. IB- tai Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneiden hakijoiden osuus hakijoista (vuonna 2003 IB-hakijoita 0,8 %, Reifeprüfung-hakijoita 0,2 %) on noussut viime vuodesta 0,5 %.

Ruotsinkielisten hakijoiden osuus oli tänä vuonna 1,9 %, eli 2 prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän kuin viime vuonna. Muunkielisiä oli tänä vuonna 0,8 %, kun viime vuonna vastaava luku oli 3 prosenttiyksikön kymmenystä vähemmän. Suomalaisten valintojen molemmat kielivähemmistöt ovat kuitenkin niin marginaalisia ryhmiä, että näennäiset "erot" viime vuoteen verrattuna johtuvat todennäköisesti pelkästä satunnaisvaihtelusta.

Viime vuonna hakijoista 64,0 % oli naisia ja 36,0 % miehiä. Miesten osuus hakijamäärässä on siis hivenen noussut.

1.2 Valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitut

Tiedekuntaan hyväksyttiin kesän valinnoissa kaikkiaan 180 hakijaa yhteispisteiden ja 177 hakijaa koepisteiden perusteella eli yhteensä valittiin 357 uutta pääaineopiskelijaa. Hyväksytyistä oli naisia 225 henkilöä eli 63 % ja miehiä 132 henkilöä eli 37 %. Vuonna 2003 hyväksytyistä oli 57 % naisia ja 43 % miehiä. Miesten osuus tiedekuntaan valituista on laskenut viime vuodesta kuusi prosenttia.

Viime vuoteen verrattuna hakijamäärä siis lisääntyi huomattavasti, kolmanneksella eli 33,7 %. Pääainekohtaisia hakijamäärien vertailua viime vuoteen ei voi tehdä, sillä tänä vuonna valtiotieteellisessä tiedekunnassa haettiin jokaiseen aineeseen omana hakukohteenaan, kuten aiempina vuosina sosiaalityöhön, tilastotieteeseen ja viestintään. Valintakoe muodostui kirjallisuus- ja aineistokokeesta, kun viime vuonna vastattiin kahden eri aineen kokeeseen. Viime vuonna oli myös mahdollisuus tulla valituksi toiseen aineista, mihin hakija vastasi kokeessa, lukuun ottamatta kansantaloustiedettä ja erillisvalintoja.

Valtiotieteelliseen tiedekuntaan pystyi tänä vuonna hakemaan useampaan kuin yhteen hakukohteeseen. Kahteen aineeseen hakevia oli yhteensä 294, eli 7 prosenttia kokonaishakemusmäärästä. 63 % kahteen aineeseen hakijoista eli 184 oli ilmoittautunut kokeeseen eri päiville eli 7. ja 9. kesäkuuta. Kokeessa kahden aineen vastauksia palautti 58 henkilöä, näistä vastaajista kaksi vastasi kahteen aineeseen saman päivän kokeessa. Kumpikaan heistä ei tullut hyväksytyksi kummassakaan valintakoeaineessa. Loput 56 hakijaa osallistuivat kokeeseen eri valintakoepäivinä. Kolme henkilöä tuli hyväksytyksi kahteen aineeseen valtiotieteellisessä tiedekunnassa. He osallistuivat kokeeseen eri valintakoepäivinä. Yhdeksän henkilöä tuli hyväksytyksi toisessa valintakoeaineessaan, Viestinnässä hakijamäärä laski viime vuodesta 7 %, sosiaalityössä 8 % ja tilastotieteessä 9 %. Edellisen vuoden ns. erillisvalintojen hakijamäärät laskivat, vaikka tiedekunnan kokonaishakijamäärä nousi yli kolmanneksella.

Tänä vuonna Suomessa sovellettiin kuudetta kertaa täydellisenä ns. yhden opiskelupaikan periaatetta, jonka mukaisesti hakijat voivat hakea ja tulla hyväksytyksi useampaan korkeakoulutasoiseen opiskelupaikkaan, mutta he saavat ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan vuodessa Suomen yliopistoista, korkeakouluista tai ammattikorkeakouluista. Tämän periaatteen soveltaminen Opetushallituksen hakija- ja opinto-oikeusrekisterin (HAREK) avulla on sekä yleisesti että Helsingin yliopiston sisällä vaikuttanut hakukäyttäytymiseen siten, että "turha" päällekkäishaku on vähentynyt.

1.3 Vähimmäispistesäännön vaikutus

Tämän kesän valinnoissa oli neljättä kertaa käytössä vähimmäispistesääntö, tänä vuonna siten, että sekä kirjallisuuskokeesta että aineistokokeesta tuli saada vähintään 9 pistettä. Jos kirjallisuuskokeen pistemäärä oli vähemmän kuin 9 pistettä, aineistokoe jätettiin arvostelematta. Seuraavassa taulukossa aineistokokeen prosenttiosuudet on laskettu siten, että N on kirjallisuuskokeesta vähintään 9 pistettä saaneiden lukumäärä.

Valtiotieteellisen tiedekunnan valinnassa oli yhteensä 28 hakijaa, jotka ylittivät valituksi tulemisen edellytyksenä olevan pääainekohtaisen pisterajan, mutta jotka eivät olleet saaneet sekä kirjallisuus- että aineistokokeesta vähintään yhdeksää pistettä (vuonna 2003 tapauksia oli 31). Nämä hakijat jakautuivat pääaineittain seuraavasti: kansantaloustiede 1, kehitysmaatutkimus 7, käytännöllinen filosofia 1, sosiaali- ja kulttuuriantropologia 3, sosiaalipolitiikka 2, sosiaalityö 5, tilastotiede 8, viestintä 1). Kaikissa tapauksissa hakijat olisi valittu yhteispistekiintiöstä. Kyseessä olivat siis hakijat, jotka olivat kirjoittaneet vuosina 2002-2004 eli saaneet korkeat alkupisteet ylioppilastutkintotodistuksen perusteella.

2 Kaikki valtiotieteellisen tiedekunnan valinnat

2.1 Kaikki hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 7. ja 9. kesäkuuta 2004 järjestettyihin valintakokeisiin ilmoittautui 4255 henkilöä, joista kokeeseen saapui 3056. Kokeessa vastauksia palautti 2943 henkilöä. Kesän opiskelijavalinnoissa oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa käytössä hakumenettely, jonka mukaan haettiin ainoastaan yhteen hakukohteeseen. Hakija pystyi kuitenkin hakemaan useampaan kuin yhteen hakukohteeseen. Hakija voi tulla hyväksytyksi vain sellaiseen aineeseen, johon hän oli ilmoittanut hakevansa. Valintakokeessa tuli vastata hakukohteena olevan aineen kirjallisuus- ja aineisto-osioon. Hakumenettely on selvitetty tarkemmin vuoden 2004 hakuoppaassa. Neljänä aikaisempana vuonna hakijan tuli vastata kahteen valintakoeaineeseen. Kokeessa hakijan oli vastattava sen aineen kysymyksiin, jonka hän oli merkinnyt ensimmäiseksi hakukohteekseen. Toisen valintakoeaineen hakija saattoi valita vapaasti.

Pääainekohtaisten enimmäiskiintiöiden ulkopuolelta oli lisäksi mahdollista hakea opinto-oikeutta Suomen Akatemian lukiolaisille suunnatussa tiedekilpailussa saavutetun menestyksen perusteella. Vuonna 2004 paikka myönnettiin kahdelle, molemmat viestintään. Vuonna 2003 paikka myönnettiin kahdelle, molemmat viestintään.. Vuonna 2002 opiskelupaikka myönnettiin myös kahdelle, tällöin viestintään ja käytännölliseen filosofiaan.

Viime vuoteen verrattuna tiedekuntaan valittujen sukupuolijakauma muuttui jälleen naisten hyväksi. Vuonna 2003 naisia tiedekuntaan valittiin 114 ja miehiä 118. Kansantaloustiede, käytännöllinen filosofia, poliittinen historia ja tilastotiede ovat miesvaltaisimpia aineita. Naisvaltaisimpina pääaineina säilyivät edelleen sosiaalipsykologia ja sosiaali- ja kulttuuriantropologia sekä sosiaalityö.

2.2 Valinta numeroina

Luvussa 1.2 esitetyillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 102 yhteispisteiden ja 160 koepisteiden perusteella eli yhteensä 357 uutta opiskelijaa.

*v.1999-2003 Poliittiseen historiaan ja talous- ja sosiaalihistoriaan hakevat vastasivat yhteiskuntahistorian kysymyksiin.

Vuonna 2004 jokaisessa aineessa vastattiin kirjallisuus- ja aineistokokeeseen. Aineistokoe arvosteltiin hakijoilta, joiden kirjallisuuskuulustelu ylitti vähintään 9 pistettä. Sosiaalityössä aineistokoe on toisena valintakoeosiona 4. kertaa. Tilastotieteessä toisena valintakoeosiona on vastattu matematiikan kysymyksiin vuosina 1999-2003.

Viime vuoteen verrattuna ns. yleisen valinnan aineita ei voi täysin verrata, sillä tänä vuonna toisena aineena vastattiin aineistokokeeseen toisin kuin viime vuonna. Tästä johtuu, että valintakoevastausten lukumäärät olisivat laskeneet kaikissa aineissa paitsi kansantaloustieteessä huomattavasti, mutta syynä on se, että toissijaista hakukohdetta ei enää tänä vuonna ollut. Viime vuoden erillisvalintoja, tilastotiedettä, sosiaalityötä ja viestintää verratessa tähän vuoteen, voidaan todeta, että kyseisten aineiden hakijamäärätkin laskivat, joten kausaalisesti myös valintakokeen vastausten määrät vähenivät viime vuodesta.

Valintakoevastausten pistekeskiarvot vaihtelevat vuosittain melko paljon. Aineiden keskinäiset erot ovat pysyneet tänä vuonna suhteellisen tasaisena. Tänä vuonna on huomattavissa edelliseen vuoteen verrattuna selkeää nousua pistekeskiarvoissa. Ainoastaan viestinnässä ja yleisessä valtio-opissa kirjallisuuskokeen pistekeskiarvot laskivat viime vuodesta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa pistekeskiarvo romahti edellisen vuoden tapaan huomattavasti muiden alapuolelle samoin kuin kehitysmaatutkimus, joka on tänä vuonna ensimmäistä kertaa kesän valintakokeessa hakukohteena. Selvästi korkeimmaksi pistekeskiarvo nousi sosiaalityössä. Aineistokokeen pistekeskiarvo on selvästi kirjallisuuskokeen pistekeskiarvoa korkeampi kaikissa aineissa, mikä johtuu siitä, että aineistokoe arvosteltiin vain niiltä, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä ylitti 9 pistettä.

*Vuonna 2003 poliittinen historia ja talous- ja sosiaalihistoria olivat yhteisenä valintakoeaineena, yhteiskuntahistoriana.

Aineistokoe arvosteltiin vähintään 9 pistettä kirjallisuuskokeesta saavuttaneilta hakijoilta. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia oli 10 -15 % vastauksista kirjallisuuskokeessa kaikissa muissa aineissa paitsi kehitysmaatutkimuksessa, sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa, sosiaalipsykologiassa, viestinnässä ja yleisessä valtio-opissa. Erityisesti kehitysmaatutkimuksessa 10 -15 % rajasta jäätiin kauas, sillä yksikään vastaaja ei saanut kirjallisuuskokeesta yli 15 pistettä. Aineistokokeessa 10- 15 % kiitettävien vastausten määrän saavuttivat kansantaloustiede, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, sosiaalipsykologia, sosiologia, talous- ja sosiaalihistoria sekä tilastotiede. Aineistokokeessa yleisesti ottaen oli selvästi enemmän kiitettäviä vastauksia verrattuna kirjallisuuskokeeseen.

2.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyistä vuosina 2002 - 2004 kirjoittaneiden ylioppilaiden suhteellisen osuus on laskenut hieman viime vuoteen verrattuna (vuonna 2003 vuosina 2001 - 2003 kirjoittaneiden osuus oli 64 %, eli 220 henkilöä). Vuonna 2003 saman kevään ylioppilaita oli valituista 15 %, vuoden 2002 ylioppilaita 25 % ja vuoden 2001 ylioppilaita 24 %. Tänä vuonna uusien ylioppilaiden lukumäärä nousi hieman. Luvut tukevat kuitenkin silti seikkaa, että huomattava osa hakijoista tulee hyväksytyksi tiedekuntaan vasta toisella tai kolmannella hakukerrallaan. Vaikka tänä vuonna yhteispistekiintiötä nostettiin 40 %:sta 50 %:iin, sillä ei näyttänyt olevan merkittävää vaikutusta uusien ylioppilaiden valituksi tulemiseen tiedekuntaan. Yksittäisten aineiden ja ylioppilaaksitulovuosien kohdalla muutokset voivat olla jo satunnaisvaihteluiden vuoksikin suuria, mutta ylioppilaiden yhteenlaskettu osuus on pysynyt samalla tasolla kaikkia tiedekuntaan hyväksyttyjä vuosien 2002-2004 ylioppilaita tarkasteltaessa. Vuonna 2003 tiedekuntaan valittiin 220 henkilöä vuosina 2001-2003 ylioppilaaksi kirjoittaneita, kun tänä vuonna valituksi tuli 224 henkilöä vuosina 2002-2004 kirjoittaneita.

Taulukossa on esitetty vuosina 2004, 2003 tai 2002 laajan matematiikan yo-kokeen hyväksytysti suorittaneet hakijat.

2.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Viime vuoteen verrattuna ei-ylioppilaiden hakemusten määrä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Hakeminen IB-tutkinnon perusteella on lisääntynyt viime vuodesta 0,7%. Muu hakukelpoisuus-kohta sisältää myös ulkomailla tutkinnon suorittaneet, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet hakijat. Muutosten merkitystä ei kannata kuitenkaan liioitella, sillä valinnan kokonaishakijamäärästä ei-ylioppilaat muodostavat vain alle 5 prosenttia. Hyväksyttyjen osalta heidän osuutensa oli tänä vuonna 4,7 prosenttia, mikä muodostui 13 IB-tutkinnon suorittaneesta ja 2 Reifeprüfung-tutkinnon (viestintä) suorittaneista, yhdestä kevään 2004 abiturientista (kansantaloustiede), yhdestä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneesta (tilastotiede). IB-tutkinnon suorittaneet valittiin kansantaloustieteeseen (9), kehitysmaatutkimus (1), sosiaalipolitiikka (1), viestintä (1) ja yleiseen valtio-oppiin (1). Ei-ylioppilaiden osuus tiedekuntaan hyväksytyissä lisääntyi viime vuodesta noin 3 prosentilla.

Myös ruotsinkieliset ovat valinnassa varsin pieni ryhmä ja heidän määränsä hyväksytyistä on aiemmin vaihdellut kolmen ja kahdeksan välillä. Tänä vuonna tiedekuntaan valittiin kahdeksan ruotsinkielistä hakijaa. Yksittäisten aineiden kohdalla hyväksytyt ruotsinkieliset edustanevat pääasiassa sattumaa. Hakijoina ruotsinkielisten määrä laski prosentuaalisesti hieman edellisvuodesta, mutta kyseessä lienee satunnaisvaihtelu.

Muunkielisten hakijoiden määrä on edelleen lisääntynyt määrällisesti kaksinkertaisesti viime vuodesta. Valituksi tuli kuitenkin edellisen vuoden tapaan yksi hakija.

3 Kansantaloustieteen valinta

3.1 Kansantaloustieteen hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9. kesäkuuta 2004 järjestettyyn valintakokeeseen ilmoittautui 625 henkilöä, joista kokeeseen saapui 452 henkilöä.

3.2 Valinta numeroina

Kansantaloustieteen valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 58,25 ja koepisterajaksi 29,75. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 29 yhteispisteiden ja 29 koepisteiden perusteella eli yhteensä 58. Vähimmäispistesääntö vaikutti kansantaloustieteen valinnassa siten, että yksi hakija ei tullut valituksi yhteispistekiintiöstä. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut yhteispisterajaan alentavasti. Tänä vuonna kansantaloustieteen valintakokeessa oli ensimmäistä kertaa käytössä kirjallisuuskuulustelun lisäksi aineistokoe. Kirjallisuuskuulustelun vastausten keskiarvo oli 9,55 ja yli 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia oli 43 eli 9,6 prosenttia kaikista vastauksista.

Nollavastauksia oli kolme. 267 hakijaa ylitti 9 pisteen rajan, mikä vaadittiin aineistokokeen arvosteluun. Aineistokokeen vastauksien keskiarvo oli 10,48 pistettä ja kiitettäviä vastauksia oli 67 eli 14,9 % kaikista vastauksista. Nollavastauksia arvostelluista aineistokokeista oli yhteensä 10. Täyden 18 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa yksi ja aineistokokeessa peräti kymmenen. Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä 15 henkilöä. Vuonna 2003 peruneita oli viisi. Viidentoista peruneen tilalle hyväksyttiin hakijat varasijoilta. Kansantaloustieteen valinnasta jätettiin neljä oikaisupyyntöä, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

3.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä 9 oli kevään 2004 ylioppilaita, kaksi vuonna 2004 IB-tutkinnon suorittanutta, 5 vuoden 2003 ylioppilaita ja kaksi vuonna 2003 IB-tutkinnon suorittanutta. Vuonna 2002 ylioppilaaksi kirjoittaneita oli 11, sekä 5 vuonna 2002 IB-tutkinnon suorittanutta. Lisäksi hyväksyttyjen joukossa oli yksi kevään 2004 abiturientti.

Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä 6 oli kirjoittanut keväällä 2004, yksi vuonna 2003 ja kolme vuonna 2002, kaksi muuta oli suorittanut myös ylioppilastutkinnon. Lisäksi kolme opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä oli suorittanut IB-tutkinnon vuosina 2004, 2003 ja 2002. Varasijoilta valituista kaksi oli kirjoittanut keväällä 2004 ja kolme vuonna 2002, myös muut olivat ylioppilaita. Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kymmenen nyt yhteispistekiintiössä valittua jäänyt valitsematta. Tällöin koepisteraja olisi laskenut 28.50 pisteeseen. Kahdeksan nyt yhteispisteillä valituista olisi pelkän koepistevalinnan perusteella tapahtuvassa valinnassa jäänyt ilman opiskelupaikkaa myös varasijamenettelyn jälkeen.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 200 kpl 340:stä eli 59 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 160 kpl 254:stä eli 63 % ja hyväksytyistä 23 kpl 25:stä eli 92 %.

3.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin- sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 48 eli 7,7 % kaikista hakijoista. Heistä viisi oli suorittanut opistoasteen- ja yksi AMK-tutkinnon, neljä haki dekaanin myöntämän erivapauden perusteella sekä kaksi oli kirjoittamassa ylioppilaaksi syksyllä 2004. Lisäksi 31 oli suorittanut IB-tutkinnon, kaksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittanutta sekä yksi EB-tutkinnon suorittanut. Näistä kokeeseen osallistui kaksi opistoasteen tutkinnon suorittanutta, kolme dekaanin myöntämän erivapauden perusteella hakenutta, kaksi kevään 2004 abiturienttia, 24 IB-tutkinnon suorittanutta sekä 2 Reifeprüfung-tutkinnon suorittanutta. Valituksi tuli yhdeksän IB-tutkinnon suorittanutta sekä yksi kevään 2004 abiturientti.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui 11, joista kuusi osallistui kokeeseen ja yksi tuli hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita oli myös 11, joista seitsemän osallistui kokeeseen, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi.

4 Kehitysmaatutkimuksen valinta

Valtiotieteellisen tiedekunnan 7. kesäkuuta 2004 järjestettyyn valintakokeeseen ilmoittautui 205 henkilöä, joista kokeeseen saapui 141.

4.1 Kehitysmaatutkimuksen hakijat

4.2 Valinta numeroina

Kehitysmaatutkimuksen valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 38,75 ja koepisterajaksi 21,50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 5 yhteispisteiden ja 5 koepisteiden perusteella, eli yhteensä 10. Vähimmäispistesääntö vaikutti kehitysmaatutkimuksen valinnassa laskien yhteispisterajaa huomattavasti alhaisemmalle tasolle. Vähimmäispistesäännön vaikutusta on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3.

Kehitysmaatutkimus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa itsenäisenä valintayksikkönä kesän valintakokeessa. Valintakoe muodostui kirjallisuuskuulustelusta sekä aineistokokeesta. Kokeeseen vastasi 113 hakijaa. Kirjallisuuskokeen vastausten keskiarvo oli 5,89 pistettä ja > 15 pisteen eli kiitettäviä vastauksia ei ollut yhtään. Nollavastauksia oli 24 eli 21,2 % kaikista vastauksista. 29 hakijaa ylitti kirjakokeessa valintaperusteissa vaaditun 9 pisteen rajan, jolloin aineistokoe arvosteltiin. Näillä 29 hakijalla, joiden aineistokoe arvosteltiin, vastausten keskiarvo oli 7,4 ja yli 15 pisteen vastauksia oli yksi.

Hyväksytyistä kaikki ottivat opiskelupaikan vastaan. Kehitysmaatutkimuksen valinnasta jätettiin 4 oikaisupyyntöä, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

4.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kaksi oli kevään 2004 ylioppilaita, kaksi kevään 2003 ylioppilaita ja kaksi kevään 2003 ylioppilaita.

Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, tällä ei olisi ollut mitään merkitystä kehitysmaatutkimuksen valinnan tulokseen. Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 29 kpl 105:stä eli 28 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 17 kpl 60:stä eli 28 % ja hyväksytyistä 3 kpl 10:stä eli 30 %.

4.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui kahdeksan, joista 4 oli suorittanut IB-tutkinnon, yksi oli kevään abiturientti, yksi opistoasteen suorittanut, yksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sekä yksi dekaanin myöntämällä erivapaudella hakenut. Kokeeseen jättivät osallistumatta ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sekä yksi IB-tutkinnon suorittanut. Valituksi tuli yksi IB-tutkinnon suorittanut hakija.

Kehitysmaatutkimuksen valinnassa hakeneista 6 oli ruotsinkielisiä ja 4 muunkielisiä. Kokeeseen vastasi kolme ruotsinkielistä ja kolme muunkielistä. Valituksi tuli yksi ruotsinkielinen hakija.

5 Käytännöllisen filosofian valinta

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn käytännölliseen filosofian valintakokeeseen ilmoittautui 156 henkilöä, joista kokeessa vastasi 101 henkilöä.

5.1 Käytännöllisen filosofian hakijat

Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä kaksi oli miehiä. Varasijoilta hyväksytyistä paikan vastaanotti sekä nainen että mies. Varasijamenettelyn jälkeen tiedekuntaan hyväksyttyjen lukumäärä sukupuolen mukaan jaoteltuna on 6 (40%)naista ja 9 (60%) miestä.

5.2 Valinta numeroina

Käytännöllisen filosofian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 51,50 ja koepisterajaksi 27,25. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 8 yhteispisteiden ja 7 koepisteiden perusteella eli yhteensä 15.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 9,25 pistettä. Vähintään 15 pisteen, eli kiitettäviä vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 14 kpl eli 13,9 %. Aineistokoe tarkastettiin valintaperusteiden mukaisesti niiltä hakijoilta, jotka saavuttivat kirjallisuuskokeessa vähintään 9 pistettä. Näiden 52:n tarkastetun aineistokokeen vastausten keskiarvo oli 10,57. Vähintään 15 pisteen vastauksia aineistokokeessa oli 3 eli 5,8 %. Täysiä 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan kokeessa. Myöskään nollavastauksia ei ollut kirjallisuus- eikä tarkastetuissa aineistokokeen vastauksissa.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kaksi henkilöä, joista toinen vastaanotti paikan valtiotieteellisestä tiedekunnasta kehitysmaatutkimuksen valinnasta. Varasijoilta kutsuttiin kaksi ensimmäistä hakijaa.

5.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä 2 oli kevään 2004 ylioppilaita, 3 vuonna 2003 kirjoittaneita ja 4 vuoden 2002 ylioppilaita. Myös muut hyväksytyt olivat ylioppilaita. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi 2 nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 25,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 15 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 45 kpl 86:sta eli 52 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 25 kpl 56:sta eli 45 % ja hyväksytyistä 6 kpl 9:stä eli 67 %. Paikkansa käyttämättä jättäneistä hakijoista toinen oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2004 ja suorittanut lukion laajan matematiikan kokeen. Varasijalta hyväksytyistä toinen oli kirjoittanut vuonna 2002 ja suorittanut lukion laajan matematiikan kokeen.

5.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui seitsemän, joista kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon, yksi oli kevään 2004 abiturientti, yksi opistoasteen tutkinnon suorittanut, yksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, yksi oli suorittanut edellytetyt avoimen yliopiston opinnot ja yhdellä oli dekaanin myöntämä erityisvapaus osallistua pääsykokeeseen. Kokeessa vastasi yksi IB-tutkinnon suorittanut, edellytetyt avoimen yliopiston opinnot suorittanut sekä dekaanin myöntämällä erivapaudella kokeeseen hakenut. Ketään heistä ei tullut valituksi.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui neljä, joista neljä myös osallistui kokeeseen ja kaksi tuli hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita ei ollut yhtään.

6 Poliittisen historian valinta

6.1 Poliittisen historian hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn poliittisen historian kokeeseen ilmoittautui 367 henkilöä, joista kokeessa vastasi 261.

6.2 Valinta numeroina

Poliittisen historian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 59,25 ja koepisterajaksi 29,50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 10 yhteispisteiden ja 10 koepisteiden perusteella eli yhteensä 20.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 9,47 pistettä ja aineistokokeessa 10,50. Aineistokokeessa arvosteltiin valintaperusteiden mukaisesti ainoastaan niiden henkilöiden vastaukset, jotka kirjallisuuskokeessa ylittivät 9 pistettä tai enemmän. Aineistokokeessa arvosteltiin 141 vastausta. Kiitettäviä eli yli 15 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 31 eli 11,9 % ja aineistokokeessa 11 kpl eli 7,8 %. Täysiä 18 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 2 ja aineistokokeessa ei yhtään. Nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 5 ja aineistokokeessa ei yhtään. Kaikki hyväksytyt ottivat saamansa opiskelupaikan vastaan. Lisäksi poliittiseen historiaan valittiin Suomen Akatemian lukiolaisille tarkoitetun Viksu-kilpailun perusteella yksi hakija, joka otti paikan vastaan. Poliittiseen historiaan jätettiin yhteensä yhdeksän oikaisupyyntöä, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

6.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kaksi oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 oli kirjoittanut viisi ja vuonna 2003 kirjoittaneita kuusi. Myös muut hyväksytyt olivat ylioppilaita. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kaksi nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 29,00, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 20 hakijaa. P> Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 74 kpl 215:sta eli 34 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 59 kpl 162:sta eli 36 % ja hyväksytyistä 9 kpl 13:sta eli 69 %.

6.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 12, joista 4 oli suorittanut IB-tutkinnon, 3 Reifeprüfung-tutkinnon, 3 opistoasteen tutkinnon sekä kahdella oli dekaanin myöntämä erivapaus osallistua valintakokeeseen. Näistä hakijoista kokeeseen osallistuivat kaikki muut paitsi Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneet sekä yksi IB-tutkinnon suorittanut hakija. Ketään heistä ei tullut valituksi. Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui viisi, joista 3 osallistui kokeeseen, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita oli yksi, joka osallistui valintakokeeseen, mutta ei tullut hyväksytyksi.

7 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valinta

7.1 Sosiaali- ja kulttuuriantropologian hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn sosiaali- ja kulttuuriantropologian valintakokeeseen ilmoittautui 218 henkilöä, joista kokeessa vastasi 132.

7.2 Valinta numeroina

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 37,00 ja koepisterajaksi 23,25. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 10 yhteispisteiden ja 10 koepisteiden perusteella eli yhteensä 20.

Valintakoevastausten keskiarvo kirjallisuuskokeessa oli 5,89 ja aineistokokeessa 12,01 pistettä. Aineistokoe tarkastettiin niiltä 33 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä oli yhdeksän tai enemmän. Yli 15 pisteen vastauksia, eli kiitettäviä, oli kirjallisuuskokeessa 4 kpl eli 3 % ja aineistokokeessa 9 kpl eli 27 %. Täyden 18 pisteen vastauksia oli ainoastaan yksi aineistokokeessa. Kirjallisuuskokeessa oli 3 nollavastausta.

Kaikki hyväksytyt ottivat paikkansa vastaan. Sosiaali- ja kulttuuriantropologian valinnasta jätettiin yksi oikaisupyyntö, joka ei tuottanut muutosta.

7.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyistä kaksi oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 oli kirjoittanut ylioppilaaksi kuusi ja vuonna 2002 kolme henkilöä. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi yksi nyt valituksi tullut hakija jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 21,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 20 hakijaa. Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 29 kpl 112:sta eli 26 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 21 kpl 73:sta eli 29 % ja hyväksytyistä 3 kpl 11:sta eli 27 %.

7.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 5, joista kaksi oli kevään 2004 abiturientteja, yksi opistoasteen tutkinnon, yksi AMK-tutkinnon sekä yksi IB-tutkinnon suorittanut. Näistä hakijoista kokeeseen osallistui yksi kevään 2004 abiturientti sekä IB-tutkinnon suorittanut. Valituksi ei tullut ketään näistä hakijoista.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui viisi, joista yksi osallistui kokeeseen, mutta ei tullut valituksi. Muunkielisiä hakijoita oli yksi, joka osallistui myös kokeeseen, mutta ei tullut valituksi.

8 Sosiaalipolitiikan valinta

8.1 Sosiaalipolitiikan hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn sosiaalipolitiikan valintakokeeseen ilmoittautui 212 henkilöä, joista kokeessa vastasi 158.

Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä kaikki kolme oli miehiä. Varasijoilta hyväksytyistä paikan vastaanotti kaksi naista sekä yksi mies. Varasijamenettelyn jälkeen sosiaalipolitiikkaan hyväksyttyjen lukumäärä sukupuolen mukaan jaoteltuna on 19 (76%)naista ja 6 (24%) miestä.

8.2 Valinta numeroina

Sosiaalipolitiikan valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 49,00 ja koepisterajaksi 26,00 pistettä. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 13 yhteispisteiden ja 12 koepisteiden perusteella eli yhteensä 25. Sekä yhteis- että koepisterajalla oli kaksi henkilöä samalla pistemäärällä, jolloin valintaperusteiden mukaisesti valituksi tuli kirjallisuuskokeessa korkeamman pistemäärän saavuttanut hakija.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 9,26 ja aineistokokeessa 10,35. Aineistokoe tarkastettiin niiltä 89 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä oli yhdeksän tai enemmän. Kiitettäviä eli yli 15 pisteen vastauksia kirjallisuuskokeessa oli 19 kpl eli 12 % ja aineistokokeessa 6 kpl eli 7 %. Täysiä 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa ja kirjallisuuskokeessa oli yksi nollavastaus.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä kolme henkilöä. Varasijoilta kutsuttiin kolme ensimmäistä hakijaa, jotka kaikki ottivat paikan vastaan. Sosiaalipolitiikan valinnasta jätettiin kuusi oikaisupyyntöä, joista yksi hyväksyttiin.

8.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä neljä oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 oli kirjoittanut ylioppilaaksi kahdeksan ja vuonna 2002 kaksi henkilöä. Lisäksi hyväksytyissä oli yksi vuonna 2002 IB-tutkinnon suorittanut. Myös muut hyväksytyt olivat ylioppilaita. Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä yksi oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003 ja yksi vuonna 2002. Varasijoilta hyväksytyistä kaikki olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi ennen vuotta 2002. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi viisi nyt valituksi tullutta henkilöä jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 25,00, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 25 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 18 kpl 84:stä eli 21 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeissa vastanneista olivat 14 kpl 65:sta eli 22 % ja hyväksytyistä 4 kpl 14:sta eli 29 %. Paikkansa käyttämättä jättäneistä yksi oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2003 ja suorittanut lukion laajan matematiikan oppimäärän. Varasijoilta hyväksytyistä kaikki olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi ennen vuotta 2002.

8.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 11, joista yksi oli suorittanut IB-tutkinnon, yksi Reifeprüfung-tutkinnon, kolme AMK-tutkinnon, ja neljä opistoasteen tutkinnon. Kahden hakijan hakuperuste oli dekaanin myöntämä erivapaus osallistua valintakokeeseen. Näistä hakijoista kaksi AMK-tutkinnon suorittanutta ei osallistunut pääsykokeisiin. Valituksi tuli yksi IB-tutkinnon suorittanut hakija. Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui kolme, jotka osallistuivat myös kokeeseen. Heistä yksi tuli hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita ei ollut yhtään.

9 Sosiaalipsykologian valinta

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn sosiaalipsykologian valintakokeeseen ilmoittautui 362 henkilöä, joista kokeessa vastasi 261.

9.1 Sosiaalipsykologian hakijat

9.2 Valinta numeroina

Sosiaalipsykologian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 52,75 ja koepisterajaksi 28,00. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 9 yhteispisteiden ja 9 koepisteiden perusteella eli yhteensä 18.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 8,76 pistettä ja aineistokokeessa 10,73 pistettä. Aineistokoe arvosteltiin niiltä 136 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä oli yhdeksän pistettä tai enemmän. Kiitettäviä eli yli 15 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 6 kpl 262:sta eli 2,3 % ja aineistokokeessa 16 kpl 136:sta eli 11,8 %. Täysiä 18 pisteen tai nollavastauksia ei ollut kummassakaan osiossa.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Yhden peruuttaneen tilalle ei kutsuttu varasijalta ketään, sillä ensimmäisellä varasijalla oli kaksi henkilöä täysin samoilla pisteillä kirjallisuus- ja aineistokokeen perusteella. Valintaperusteiden mukaan kahden henkilön olisi tullut perua opiskelupaikkansa, jotta ensimmäisellä varasijalla olevat olisi voitu hyväksyä. Sosiaalipsykologian valinnasta oikaisupyyntöjä jätti kahdeksan hakijaa. Yksi oikaisupyyntö hyväksyttiin.

9.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kolme oli kevään 2004 ylioppilaita, kolme vuoden 2003 ylioppilaita sekä viisi vuoden 2002 ylioppilaita. Myös muut hyväksytyt olivat ylioppilaita. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kolme nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 27,50, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 18 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 34 kpl 134:stä eli 24 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 30 kpl 108:sta eli 28 % ja hyväksytyistä 8 kpl 11:stä eli 73 %. Paikkansa käyttämättä jättänyt hakija oli kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 ja myös osallistunut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeeseen.

9.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 17, joista kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon, yksi Reifeprüfung-tutkinnon, 4 AMK-tutkinnon, 8 opisto-asteen tutkinnon sekä yksi ylemmän korkeakoulututkinnon. Lisäksi yksi hakija oli kevään 2004 abiturientti. Näistä hakijoista kokeessa vastasi kaksi IB-tutkinnon suorittanutta, yksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittanut, yksi AMK-tutkinnon suorittanut sekä kuusi opistoasteen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Heistä kukaan ei tullut valituksi.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui kuusi, joista kokeeseen osallistui viisi, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita oli yksi, joka osallistui myös valintakokeeseen, mutta ei tullut hyväksytyksi.

10 Sosiaalityön valinta

Valtiotieteellisen tiedekunnan 7.6.2004 järjestettyyn sosiaalityön valintakokeeseen ilmoittautui 219 henkilöä, joista kokeeseen saapui 141.

10.1 Sosiaalityön hakijat

10.2 Valinta numeroina

Sosiaalityön valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 33,50 ja koepisterajaksi 28,25. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 13 yhteispisteiden ja 12 koepisteiden perusteella eli yhteensä 25.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 11,45 pistettä ja aineistokokeessa 10,20 pistettä. Aineistokoe tarkastettiin niiltä 115 kirjallisuuskokeeseen vastanneilta hakijoilta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä oli yhdeksän tai enemmän. Kiitettäviä eli vähintään yli 15 pisteen vastauksia kirjallisuuskokeessa oli 23 kpl 141:stä eli 16 % ja aineistokokeessa 9 kpl 115:stä eli 8 %. Täyden 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa. Nollavastauksia kirjallisuuskokeessa oli kaksi, aineistokokeessa ei yhtään.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Varasijoilta kutsuttiin ensimmäinen hakija, joka myös otti paikan vastaan. Sosiaalityön valinnasta oikaisupyyntöjä jätti kaksi hakijaa, joista toinen hyväksyttiin.

10.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kaksi oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 oli kirjoittanut ylioppilaaksi seitsemän ja vuonna 2002 kirjoittaneita oli neljä. Kaikki muutkin hyväksytyt olivat ylioppilaita. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi seitsemän nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 26,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 25 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 9 kpl 63:sta eli 14 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 8 kpl 41:stä eli 20 % ja hyväksytyistä yksi 13:sta eli 8 %. Paikkansa käyttämättä jättänyt hakija oli kirjoittanut vuonna 2002, mutta hän ei ollut osallistunut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeeseen. Varasijalta hyväksytty henkilö oli kirjoittanut ylioppilaaksi ennen vuotta 2002.

10.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 22, joista 13 oli suorittanut AMK-tutkinnon, kuusi opistoasteen tutkinnon ja kolmella oli dekaanin myöntämä erivapaus osallistua kokeeseen. Näistä hakijoista kokeeseen osallistui 8 AMK-tutkinnon suorittanutta, kaksi opistoasteen tutkinnon suorittanutta sekä yksi dekaanin myöntämällä erivapaudella oikeuden osallistua saanut hakija. Kukaan hakijoista ei tullut valituksi.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui kaksi, joista toinen osallistui kokeeseen ja myös tuli valituksi. Muunkielisiä hakijoita oli kolme, joista kaksi osallistui valintakokeeseen, mutta kumpikaan ei tullut valituksi.

11 Sosiologian valinta

11.1 Sosiologian hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn sosiologian valintakokeeseen ilmoittautui 422 henkilöä, joista kokeessa vastasi 329.

11.2 Valinta numeroina

Sosiologian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 60,75 ja koepisterajaksi 31.50. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 20 yhteispisteiden ja 20 koepisteiden perusteella eli yhteensä 40.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 10,47 ja aineistokokeessa 12,55 pistettä. Aineistokoe arvosteltiin niiltä 216 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä ylitti vähintään yhdeksän pistettä. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 67 kpl eli 20,4 % ja aineistokokeessa 58 kpl eli 26,9 %. Täysiä 18 pisteen vastauksia ei ollut kirjallisuusosiossa lainkaan, mutta aineistokokeessa oli 3 kpl. Nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 7 kpl ja aineistokokeessa 4 kpl.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä yksi henkilö. Varasijoilta kutsuttiin ensimmäinen hakija, joka myös otti paikan vastaan. Sosiologian valinnasta oikaisupyyntöjä jätti kuusi hakijaa, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

11.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä kuusi oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 oli kirjoittanut ylioppilaaksi kymmenen ja vuonna 2002 11 henkilöä. Myös muut hyväksytyt olivat suorittaneet ylioppilastutkinnon. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi 10 nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt nyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 30,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 40 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 58 kpl 198:sta eli 29 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 49 kpl 166:sta eli 30 % ja 12 kpl 27:sta eli 44 %. Paikkansa käyttämättä jättänyt oli kirjoittanut keväällä 2004, mutta ei ollut osallistunut lukion laajan matematiikan kokeeseen. Varasijalta hyväksytty oli kirjoittanut vuonna 2003, eikä myöskään ollut kirjoittanut lukion laajaa matematiikkaa ylioppilaskirjoituksissa. Sosiologian valinnassa hyväksytyistä vuosina 2002-2004 ylioppilastutkinnon suorittaneita oli yhteensä 27 henkilöä. Heistä 12 oli suorittanut lukion laajan matematiikan ja 5 lukion lyhyen matematiikan ylioppilaskirjoituksissa.

11.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 12, joista 6 oli suorittanut opistoasteen tutkinnon ja kaksi IB-tutkinnon. Ei-ylioppilaiden hakuperusteina oli myös ylempi korkeakoulututkinto, AMK-tutkinto, kevään 2004 abiturientti sekä dekaanin myöntämä erivapaus osallistua pääsykokeisiin. Näistä 12 hakijasta kaksi opistoasteen tutkinnon suorittanutta sekä yksi IB-tutkinnon suorittanut eivät osallistuneet valintakokeeseen. Ketään hakijoista ei tullut valituksi.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui yhdeksän, joista kuusi osallistui kokeeseen, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita oli viisi, joista kolme osallistui kokeeseen, mutta yhtään ei tullut hyväksytyksi.

12 Talous- ja sosiaalihistorian valinta

12.1 Talous- ja sosiaalihistorian hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn talous- ja sosiaalihistorian valintakokeeseen ilmoittautui 82 henkilöä, joista kokeeseen osallistui 56.

12.2 Valinta numeroina

Talous- ja sosiaalihistorian valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 47,25 ja koepisterajaksi 26,25. Näillä pisterajoilla valittiin opiskelijoita 8 yhteispisteiden ja 7 koepisteiden perusteella eli yhteensä 15.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 11,09 ja aineistokokeessa 10,60. Aineistokoe arvosteltiin niiltä 41 hakijalta, joiden kirjallisuuskoe saavutti vähintään yhdeksän pistettä. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 11 kpl eli 19,6 % ja aineistokokeessa 4 kpl eli 9,8 %. Täysiä eli 18 pisteen tai nollavastauksia ei ollut kummassakaan osiossa.

Kaikki hyväksytyt ottivat opiskelupaikkansa vastaan. Oikaisupyyntöjä jätettiin yhteensä neljä kappaletta, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

12.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä ei ollut yhtään kevään 2004 ylioppilaita. Sen sijaan vuonna 2003 kirjoittaneita oli seitsemän ja vuonna 2002 kirjoittaneita yksi henkilö. Myös muut hyväksytyt olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi.

Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi yksi nyt valituksi tullut hakija jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 25,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 15 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 13 kpl 28:sta eli 46 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 8 kpl 20:stä eli 40 % ja hyväksytyistä 3 kpl 8:sta eli 38 %.

12.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita hakijoissa oli yksi opistoasteen tutkinnon suorittanut, joka osallistui myös valintakokeeseen, mutta ei tullut valituksi.

Ruotsinkielisiä tai muunkielisiä hakijoita ei ollut lainkaan talous- ja sosiaalihistorian valinnassa.

13 Tilastotieteen valinta

13.1 Tilastotieteen hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 7.6.2004 järjestettyyn tilastotieteen valintakokeeseen ilmoittautui 111 henkilöä, joista kokeessa vastasi 79 henkilöä.

Tilastotieteeseen hyväksytyistä opiskelupaikkansa jätti käyttämättä kahdeksan henkilöä, jotka kaikki olivat naisia. Varasijoilta hyväksyttiin kahdeksan ensimmäistä, jotka kaikki vastaanottivat opiskelupaikan. Heistä viisi oli naisia ja kolme miehiä. Tiedekuntaan tilastotiedettä opiskelemaan hyväksyttyjen lukumäärä sukupuolen mukaan jaoteltuna on siis 16 naista (53%) ja 14 miestä (47%).

13.2 Valinta numeroina

Tilastotieteen valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 29,75 ja koepisterajaksi 25,00. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 15 yhteispisteiden ja 15 koepisteiden perusteella. Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 10,01 pistettä ja aineistokokeessa 11,94 pistettä. Aineistokoe arvosteltiin niiltä 49 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä saavutti vähintään yhdeksän pistettä. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia kirjallisuuskokeessa oli 14 kpl eli 17,7 % ja aineistokokeessa 6 kpl eli 12,2 %. Täysiä eli 18 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa kaksi ja aineistokokeessa ei yhtään. Nollavastauksia ei ollut kummassakaan osiossa.

Hyväksytyistä saamansa opiskelupaikan jätti käyttämättä seitsemän henkilöä. Näistä peruneista yksi henkilö vastaanotti opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa poliittisen historian valinnassa. Kahdeksan ensimmäistä varasijalla olevaa hyväksyttiin, joista 7 henkilöä vastaanotti saamansa opiskelupaikan. Tilastotieteen valinnasta jätettiin yksi oikaisupyyntö, joka hyväksyttiin.

13.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyistä neljä oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 kirjoittaneita oli viisi ja vuoden 2002 ylioppilaita kuusi. Opiskelupaikkansa käyttämättä jättäneistä neljä oli kirjoittanut vuonna 2003 ja kaksi vuonna 2002. Myös muut paikkansa hylänneet olivat ylioppilaita. Varasijoilta hyväksytyistä kaikki olivat ylioppilaita, mutta kirjoittaneet ennen vuotta 2002. Varasijamenettelyn jälkeen koepisterajaksi muodostui 23,00.

Mikäli valinta olisi suoritettu siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kuusi nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta, kun vuonna 2003 asialla ei olisi ollut valinnan tuloksen kannalta mitään merkitystä. Koepisterajaksi olisi muodostunut 23,00, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 30 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 26 kpl 41:stä eli 63 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 20 kpl 32:sta eli 63 % ja hyväksytyistä 8 kpl 15:sta eli 53 %. Paikkansa käyttämättä jättäneistä neljä oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen, heistä kolme henkilöä vuonna 2003 ja yksi vuonna 2002.

13.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui kolme henkilöä, joista kaksi oli suorittanut IB-tutkinnon ja yksi alemman korkeakoulututkinnon. Heistä jälkimmäinen osallistui myös kokeeseen ja tuli hyväksytyksi tilastotieteeseen.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui yksi, joka myös osallistui valintakokeeseen ja hyväksyttiin varasijamenettelyn jälkeen. Muunkielisiä hakijoita oli myös yksi, joka osallistui kokeeseen ja tuli valituksi.

14 Viestinnän valinta

14.1 Viestinnän hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 7.6.2004 järjestettyyn viestinnän valintakokeeseen ilmoittautui 658 henkilöä, joista kokeessa vastasi 452 henkilöä. Vuodesta 2003 hakijoiden määrä laski 709 hakijasta 658 hakijaan eli 7 %. Mieshakijoiden määrä pysyi suunnilleen samana, mutta naishakijoiden määrä laski vuodesta 2003 538 naisesta 492 naishakijaan. Vuonna 2003 viestintään valittiin samassa suhteessa naisia sekä miehiä kuin tänäkin vuonna.

14.2 Valinta numeroina

Viestinnän valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 58,25 ja koepisterajaksi 28,75. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 15 yhteispisteiden ja 15 koepisteiden perusteella eli yhteensä 30.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 8,76 ja aineistokokeessa 10,44. Aineistokoe tarkastettiin niiltä 283 hakijalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä saavutti vähintään yhdeksän pistettä. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia oli kirjallisuuskokeessa 18 kpl eli 4 % ja aineistokokeessa 16 kpl eli 6 %. Täysiä eli 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa. Nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 16 ja aineistokokeessa 5.

Hyväksytyistä kaikki ottivat vastaan saamansa opiskelupaikan. Varsinaisen valinnan ulkopuolella Suomen Akatemian Viksu-kilpailun perusteella viestintään hyväksyttiin yksi hakija, joka myös otti paikkansa vastaan. Viestinnän valinnasta oikaisupyyntöjä jätti kahdeksan hakijaa, joista yksi hyväksyttiin.

14.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyissä seitsemän oli kevään 2004 ylioppilaita ja kaksi oli suorittanut Reifeprüfung-tutkinnon. Vuonna 2003 oli kirjoittanut ylioppilaaksi kuusi ja yksi oli suorittanut IB-tutkinnon. Vuonna 2002 ylioppilaaksi kirjoittaneita oli yhdeksän. Myös muut hyväksytyt olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi. Alkupisteiden merkitys viestinnän valinnassa on lisääntynyt viime vuodesta. Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi kahdeksan nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta, kun vuonna 2003 valitsematta olisi jäänyt kaksi. Koepisterajaksi olisi muodostunut 27,75, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 30 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 127 kpl 402:sta eli 32 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 96 kpl 298:sta eli 32 % ja hyväksytyistä 9 kpl 22:sta eli 41 %.

14.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 17, joista kuusi oli suorittanut opistoasteen tutkinnon, neljä AMK-tutkinnon, kaksi oli kevään 2004 abiturientteja, kaksi IB-tutkinnon suorittaneita ja kaksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittaneita. Lisäksi yksi hakija oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Kokeeseen osallistui neljä opistoasteen tutkinnon suorittanutta, kaksi AMK-tutkinnon suorittanutta, kaksi kevään 2004 abiturienttia, kaksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittanutta ja kaksi IB-tutkinnon suorittanutta. Valituksi tuli kaksi Reifeprüfung-tutkinnon suorittanutta ja yksi IB-tutkinnon suorittanut.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui kuusi, joista viisi osallistui valintakokeeseen, mutta kukaan ei tullut valituksi. Muunkielisiä hakijoita oli kaksi, joista toinen osallistui valintakokeeseen, mutta ei tullut valituksi.

15 Yleisen valtio-opin valinta

15.1 Yleisen valtio-opin hakijat

Valtiotieteellisen tiedekunnan 9.6.2004 järjestettyyn yleisen valtio-opin valintakokeeseen ilmoittautui 614 henkilöä, joista kokeessa vastauspaperin jätti 373 henkilöä.

15.2 Valinta numeroina

Yleisen valtio-opin valinnassa yhteispisterajaksi muodostui 53,25 ja koepisterajaksi 24,75. Näillä pisterajoilla valittiin uusia opiskelijoita 25 yhteispisteiden ja 25 koepisteiden perusteella eli yhteensä 50.

Valintakoevastausten keskiarvo oli kirjallisuuskokeessa 7,31 ja aineistokokeessa 9,99. Aineistokoe arvosteltiin niiltä 152 vastaajalta, joiden kirjallisuuskokeen pistemäärä saavutti vähintään yhdeksän pistettä. Kiitettäviä eli vähintään 15 pisteen vastauksia kirjallisuuskokeessa oli 13 kpl eli 3,5 % ja aineistokokeessa 13 eli 8,6 %. Täysiä eli 18 pisteen vastauksia ei ollut kummassakaan osiossa. Nollavastauksia oli kirjallisuuskokeessa 25 ja aineistokokeessa yksi.

Kaikki hyväksytyt ottivat paikkansa vastaan. Yleisen valtio-opin valinnasta jätettiin 14 oikaisupyyntöä, jotka eivät tuottaneet muutoksia.

15.3 Ylioppilastutkintotulosten jakautumisesta ja vaikutuksesta

Hyväksytyistä 11 oli kevään 2004 ylioppilaita. Vuonna 2003 ylioppilaaksi oli kirjoittanut 19 ja yksi oli suorittanut IB-tutkinnon. Vuonna 2002 kirjoittaneita oli seitsemän. Myös muut hyväksytyt olivat kirjoittaneet ylioppilaaksi.

Jos valinta olisi tehty siten, että uudet opiskelijat olisi valittu pelkän koepistemäärän perusteella, olisi neljä nyt valituksi tullutta hakijaa jäänyt valitsematta. Koepisterajaksi olisi muodostunut 24,50, mikäli olisi valittu kiintiön mukaiset 30 hakijaa.

Vuosien 2004, 2003 ja 2002 ylioppilashakijoista 125 kpl 345:stä eli 36 % oli suorittanut lukion laajan matematiikan ylioppilaskokeen. Vastaavat luvut kokeessa vastanneista olivat 84 kpl 224:sta eli 37 % ja hyväksytyistä 13 kpl 37:stä eli 35 %.

15.4 Ei-ylioppilaat ja ruotsin sekä muunkieliset

Ei-ylioppilaita ilmoittautui 30. Heistä 12 oli suorittanut IB-tutkinnon, 8 opistoasteen tutkinnon, 5, Reifebrüfung-tutkinnon, 3 AMK-tutkinnon, yksi oli kevään 2004 abiturientti ja yhdellä dekaanin myöntämä erivapaus osallistua valintakokeeseen. Kokeeseen osallistui yhteensä 16 hakijaa, 8 IB-tutkinnon suorittanutta, viisi opistoasteen tutkinnon suorittanutta, kaksi Reifebrüfung-tutkinnon suorittanutta sekä yksi AMK-tutkinnon suorittanut. Hyväksytyksi tuli yksi IB-tutkinnon suorittanut hakija.

Ruotsinkielisiä hakijoita ilmoittautui 26, joista 17 osallistui valintakokeeseen ja yksi tuli hyväksytyksi. Muunkielisiä hakijoita ilmoittautui seitsemän, joista kolme osallistui valintakokeeseen, mutta kukaan ei tullut hyväksytyksi.

Päivitetty 14.10.2004, Susanna Ruhanen (susanna.ruhanen(at)helsinki.fi)