Toimintakäsikirja

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus

1 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen lähtökohdat ja tavoitteet

Tiedekunnan tavoiteohjelmassa 2007-2009 todetaan, että  valtiotieteellisen tiedekunnan osalta yhteiskunnallinen vuorovaikutus on keskeisessä asemassa ja se toteutuu laaja-alaisesti tiedekunnan tutkimuksessa ja opetuksessa. Tiedekunnan kannalta yhteiskunnallinen vuorovaikutus eri muotoineen on keskeisessä asemassa myös keinona edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tiedekunta on onnistunut kehittämään yhteiskunnallista vuorovaikutusta suuressa määrin vastavuoroisuuden pohjalta. Tämä koskee yhteistyötä sekä sektorilaitosten että pääkaupunkiseudun kaupunkikuntien kanssa. Yhteistyön lähtökohtana on aina korkea yliopistollinen asiantuntijuus. Yhteistyön pohjalta on tiedekuntaan perustettu useita kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoitukseen perustuvia professuureja.

Tavoiteohjelmaan kirjattuja keskeisiä kehittämiskohteita ovat: 

• Yhteistyötä kehitetään sektoritutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena ovat monialaiset kehittämisohjelmat, jotka hyödyntävät sekä sektoritutkimuslaitoksissa että tiedekunnassa tehtävää tutkimusta.
• Toimintamallin selkeytys yliopiston omien aikuiskoulutusyksiköiden (Palmenia, Ruralia ja Avoin yliopisto) kanssa.
• Tiedekunnan vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisääminen eri julkisuuksissa, etenkin asiantuntija- media- ja kansalaisjulkisuuksissa.
• Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunnan perustaminen tiedekuntaan. Toimikunta koostuu tärkeiden yhteistyötahojen edustajista sekä tiedekunnan sellaisista vaikuttajajäsenistä, joilla on hyvät yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan.
  

Tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteet ja toiminta perustuvat Helsingin yliopiston strategiassa ja toimintakäsikirjassa määriteltyihin tavoitteisiin ja toimintamalleihin.

Lisätietoa

• Valtiotieteellisen tiedekunnan tavoiteohjelma 2007-2009
• Helsingin yliopiston strategia 2007-2009
• Helsingin yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisehdotukset strategiakaudeksi 2007-2009

• Helsingin yliopiston yhteiskunnallinen vuorovaikutus

2 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtaminen

Tiedekunnan ja laitosten johto vastaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kehittämisestä tiedekunta- ja laitostasolla. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on yhteiskunnallinen vuorovaikutuksen kehittämisen koordinointi määritetty tiedekunnan yhden varadekaanin vastuualueeksi.

Tavoitteena on, että tiedekuntaan perustettava yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimikunta aloittaa toimintansa vuoden 2008 alussa.

Lisätietoa

• Dekaani ja varadekaanit

3 Alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus

 Valtiotieteellinen tiedekunta on mukana useassa yliopiston verkostossa, joiden avulla edistetään yhteiskunnallista vuorovaikutusta:

• Kaupunkitutkimuksen verkosto
• Ympäristötutkimusverkosto
• Eurooppa-tutkimus verkosto
  

Tiedekunnan edustajia on nimetty useiden yliopiston oman myös valtakunnallisesti toimivan erillislaitoksen johtokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi (Kansalliskirjasto, Aleksanteri-instituutti, Tutkijakollegium, Kielikeskus, Avoin yliopisto, Opiskelijakirjasto).

Tiedekunta toteuttaa alueellisia (myös kansainvälisiä) yhteistyöhankkeita yhteistyössä Palmenian ja Ruralian kanssa. Tiedekunnan edustajia on nimetty Palmenian, Ruralian sekä Avoimen yliopiston johtokuntiin.

Tiedekunnan yksiköt osallistuvat monipuolisesti Lahden ja Mikkelin yliopistokeskusten toimintaan.

Yhteistyö metropolialueen kaupunkien kanssa

Helsingin yliopisto on sekä sijaintinsa että monialaisuutensa johdosta keskeisessä asemassa luotaessa toimivia yhteistyömalleja metropolialueen kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa. Valtiotieteellisen tiedekunnan edustamat tieteenalat ovat  perinteisesti olleet tärkeässä roolissa myös tässä yhteistyössä.  Valtiotieteellisen tiedekunnan toimintamalli on ollut edistää yhteisesti tärkeäksi koettua tutkimusta ja koulutusta myös ulkopuolisen rahoituksen turvin toteutettujen professuurien avulla.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on useita professuureja, jotka on toteutettu ulkopuoliseen rahoitukseen tukeutuen. Metropolialueen kaupunkien tuki on ollut merkittävää varsinkin uusien alojen kehittämisen kannalta. Tällä hetkellä metropolialueen kaupungit osallistuvat sopimuspohjaisesti seuraavien professuurien rahoitukseen:

• Sosiaalipolitiikan, erityisesti kaupunkitutkimuksen professorin virka, rahoitus 31.7.2008 asti (Helsingin, Vantaan, Espoon ja Lahden kaupungit, Teknillinen korkeakoulu, Opetusministeriö)
• Kaupunkisosiologian professorin virka, rahoitus 2009 asti (Helsingin, Vantaan, Espoon ja Lahden kaupungit, Teknillinen korkeakoulu, Opetusministeriö)

• Sosiaalikerontologian professorin virka, rahoitus 2014 asti (Lahden kaupunki, Päijäthämeen liitto, Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia)
• Yhteiskuntatieteellisen maaseutututkimuksen professorin virka, rahoitus 31.8.2008 asti (Itä-Suomen lääninhallitus ja ESR-rahoitus, Maa- ja
  metsätalousministeriö)

Helsingin, Vantaan,  Espoon ja Kauniaisten kaupungit osallistuvat Heikki Waris - instituutissa ja Matilda Wrede instituutissa  toteutettavan sosiaalityön alan käytäntötutkimuksen ja koulutuksen rahoitukseen.

Valtakunnallisen tason vaikuttavuus

Valtiotieteellisen tiedekunnan osalta yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu hyvin paljon  erityyppisten asiantuntijatehtävien kautta. Asiantuntijatehtävät liittyvät toisaalta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon (valtioneuvosto, eri ministeriöt, eduskunta, ym.) ja toisaalta tutkimusyhteistyön kautta syntyviin asiantuntijatehtäviin (eri sektoritutkimuslaitokset sekä näihin rinnasteiset toimijat).

Valtiotieteellisellä tiedekunnalla on ollut perinteisesti paljon tutkimusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten ja vastaavantyyppisten organisaatioiden kanssa, kuten STAKES, VATT, Suomen Pankki, Tilastokeskus, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Ulkopoliittinen instituutti. Sektoritutkimuslaitosten kanssa on myös perustettu yhteisprofessuureja:

• Empiirisen makrotaloustieteen professorin virka, rahoitus 2011 asti (Tilastokeskus)
• Tilastotieteen professorin virka (65 %), rahoitus 2012 asti (Tilastokeskus)
• Verkkoviestinnän professorin virka, rahoitus 2008 asti (ESR-rahoitus, Lahden kaupunki, Palmenia)
• kaksi virkasuhteista sosiaalityön professoria, lahjoituksina 2007 asti

Kansainvälinen taso

Valtiotieteellinen tiedekunta pitää kansainvälisen tason yhteistyötä ja asiantuntijatehtäviä  tärkeänä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Asiantuntijatehtävät liittyvät useinkin eri kansainvälisten organisaatioiden tai valtionhallinnon eri yksiköiden toimintaan.

Tiedekunnassa on edustettuna useita eri tieteenaloja, joiden asiantuntemukseen on perinteisesti tukeuduttu kansainvälisen tason toiminnassa (esim. keshitysmaatutkimus, maailmanpolitiikka, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö).

Valtiotieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan myös osa yliopistojen välisestä yhteistyöstä, erityisesti lähialueella ja kehitysmaissa on nähtävä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. 

Tiedekunnan laitokset ovat mukana toteuttamassa lähialueyhteistyötä, erityisesti Venäjän suunnalla, yhteistyössä Palmenian kanssa.

Opiskelijaliikkuvuus

Kansainvälisen tason yhteiskunnallinen vuorovaikutus toteutuu opiskelijoiden osalta suuressa määrin kansainvälisen liikkuvuuden kautta. Helsingin yliopiston viiden viime vuoden aikana kirjaamasta kansainvälisestä opiskelijaliikkuvuudesta noin 25 prosenttia (noin 2000 opiskelijaa) on yhteiskuntatieteellisen alan opiskelijoita.

Laadunvarmistusmenettelyt
Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteena on molemminpuolinen hyöty. Valtiotieteellinen tiedekunta pyrkii saavuttamaan tämän tavoitteen ensisijaisesti

• sopimuskäytänteitä vahvistamalla ja

• seurannalla

Yhteistyötahojen tavoitteet ja vastuut kirjataan näkyviin yhteistyön suunnitteluvaiheessa ja niiden toteutumista on seurataan hankkeen kuluessa.
 
Valtiotieteellinen tiedekunta pitää tärkeänä myös sitä, että usean toimijan pohjalta toteutettavien hankkeissa varmistetaan kaikkien osallistujien sitoutuneisuus ja korkea asiantuntijuus.

Yhteistyötahoja

• Kansalliskirjasto
• Aleksanteri-instituutti
• Tutkijakollegium
• Kielikeskus
• Avoin yliopisto
• Opiskelijakirjasto
• Palmenia
• Ruralia
• Helsingin
• Vantaan
• Espoon
• Lahden kaupungit
• Teknillinen korkeakoulu
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
• Päijäthämeen liitto
• Kauniaisten kaupunki
• Heikki Waris - instituutti
• Matilda Wrede instituutti
• STAKES
• Suomen Pankki
• Tilastokeskus
• Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
• Ulkopoliittinen instituutti

4 Yhteistyö alumnien ja muiden sidosryhmien kanssa

Alumnitoiminta ja työelämäyhteydet

Valtiotieteellinen tiedekunta tukeutuu alumnitoiminnassaan yliopistotasolla luotuihin alumniverkostoihin. Tiedekuntason alumnitoiminta on toteutettu lähtökohtaisesti oppiaineittain/laitoksittain.

Alumniyhteistyön lisäksi tiedekunta ylläpitää työelämäyhteyksiä valtionhallinnon harjoijoitteluyhteistyön sekä rekrytointia tukevien tapahtumien muodossa.

Lisätietoa

• Valtiotieteellisen tiedekunnan alumnisivut
• Tiedekunnan laitosten alumnisivut
• Helsingin yliopiston alumnit
• Helsingin yliopiston alumniverkosto

5 Viestintä

Tieteestä tiedottaminen on osa tiedekunnassa tehtävän tutkimuksen tunnetuksi tekemistä ja sitä kautta tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämistä. Tiedekunnan tiedottaja (yhteinen käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa) ja osa-aikainen verkkotoimittaja toimivat tutkijoiden ja laitosten tukena tutkimuksesta tiedottamiseen liittyvissäkin tehtävissä.

Tiedekunnan vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisääminen eri julkisuuksissa, etenkin asiantuntija- media- ja kansalaisjulkisuuksissa" on kirjattu yhdeksi tiedekunnan kehittämiskohteeksi vuosien 2007-2009 tavoiteohjelmaan. 

Lisätietoa

• Tiedottajan palvelupaketti
• Apua yksikkösi verkkosivujen suunnitteluun

6 Seuranta ja kehittäminen

 Tiedekunnan ja sen laitosten yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvää toimintaa seurataan vuosittain osana toiminnanohjausjärjestelmää (vuosikertomus, tavoite- ja tulosneuvottelut).