Kuluttajatutkimuskeskus
Kaikukatu 3, PL 5
00531 Helsinki
Tilaukset 09-77267702
fax 09-77267715
Monet verkostoanalyysin piirissä toimivat tutkijat ovat kehittäneet omia algoritmejaan verkostoaineistojen analysoimiseksi. Verkostoanalyysi on metodina vielä kehitysvaiheessa, joten myös uusia analyysimenetelmiä luodaan jatkuvasti. Verkostotutkijoiden piirissä on kuitenkin kehitetty myös laajempia verkostoanalyysipaketteja, joilla tutkija pystyy käyttämään useita algoritmeja yhden ohjelman sisällä. Kolme verkostoanalyysiohjelmaa Gradap, Structure ja Ucinet erottuvat hyödynnettävyytensä perusteella muista ohjelmista. Nämä kolme ohjelmaa esitellään tässä lyhyesti.
Gradapissa ja Structuressa määritellään käskytiedosto, johon sisältyvät komennot määritellään kohdistuvaksi johonkin aineistoon. Tämäntyyppisen menettelytavan hankaluudet näkyvät erityisesti Gradapissa, kun taas Structureen sisältyvien apuohjelmien ansiosta ohjelma on suhteellisen käyttäjäystävällinen. Täysin valikko-ohjattu Ucinet on kuitenkin molempia muita ohjelmia selvästi helppokäyttöisempi. Structuren ja Ucinetin käyttämiseen riittää verkostoanalyysin perustuntemus. Sen sijaan Gradapin käytön edellytyksenä on graafiteorian perusteiden hallinta.
GRADAP: graph definition and analysis package
Gradap on kehitetty Alankomaissa neljän yliopiston (Amsterdam, Groningen, Nijmegen ja Twente) tutkijoiden yhteistyönä. Gradapin ensimmäinen PC-versio tuli markkinoille vuonna 1988. Ohjelman ensimmäinen versio 2.0 sisälsi kuitenkin paljon virheitä, joten suositeltavaa olisi käyttää ohjelman 2.1 versiota. Gradap toimii tietokoneessa, jossa on vähintään 512 kiloa keskusmuistia. Lisäksi ohjelma edellyttää toimiakseen matematiikkaprosessia. Ohjelman käskyt on rakennettu muistuttamaan SPSS-ohjelman käskyjen rakennetta. Samoin itse analyysin toteuttaminen toimii SPSS:n periaatteiden mukaan. Näin Gradapissa määritellään erikseen käskytiedosto, joka kohdistetaan johonkin data-tiedostoon, minkä jälkeen halutut tulostukset ohjautuvat tulostustiedostoon.
Ohjelma käynnistyy komennolla Gradap i=käskytiedosto l=tulostustiedosto, jossa käskytiedosto määrittää halutut analyysit ja tulostustiedosto määrittää tulostustiedoston nimen. Gradap on alunperin kehitetty analysoimaan erityisesti epäsymmetrisiä aineistoja. Tämä, ja graafiteoreettinen lähestymistapa tiedostojen muotoon, on aikaansaanut omintakeisen tiedostojen määrittelyn. Aineiston määrittävät pistetiedosto (Point set) sekä viivatiedosto (Line set). Pistetiedosto koostuu verkostoon kuuluvista toimijoista ja niihin liittyvästä muusta informaatiosta, esimerkiksi toimijoiden nimistä. Viivatiedostossa puolestaan ilmaistaan pisteiden väliset suhteet. Viivatiedostossa yksi rivi kuvaa yksittäisen pisteparin suhteen ominaisuuksia. Näin epäsymmetristen suhteiden määritteleminen on aineistossa helppoa. Aineiston saattaminen Gradapin ymmärtämään muotoon vaatii melkoisesti vaivaa. Kerran luodut tiedostot saadaan ohjelmassa kuitenkin nopeasti käyttöön yksinkertaisella komennolla. Ohjelman mukana seuraa myös esimerkkiaineistoja, joiden käyttöön ohjelman käsikirjassa on myös ohjeet.
Gradap on suhteellisen kallis ohjelma (470$). Sen käyttäminen soveltuu verkostoanalyysin alkeita pidemmälle ehtineelle tutkijalle. Toisaalta ohjelma on erityisen käyttökelpoinen epäsymmetrisen aineiston analysoimisessa ja sen avulla voidaan analysoida hyvinkin suuria aineistoja. Käsikirjassa luvataan ohjelman käsittelevän aineistoja, joissa on enimmillään 66 000 yhteyttä. Ohjelman mukana seuraava käsikirja on kattava, yhteensä lähes 600 sivua. Siihen sisältyy myös paljon lähdeviitteitä algoritmeja koskevasta kirjallisuudesta, mutta käsikirja ei kaiken kaikkiaan ole kovin helppolukuinen.
Structuren ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1975 ja tähän mennessä se on edennyt ainakin versioon 4.2. Ohjelmaa on saatavana kolmena vaihtoehtoja. Peruspaketin (basic edition) avulla pystytään analysoimaan korkeintaan 85 toimijan muodostamia verkostoja. Astetta kehittyneempi vaihtoehto (reference edition) sisältää laajemman käsikirjan ja aineistojen käsittelyyn erikoistuneen apuohjelman (JEDIT). Kehittyneimmässä vaihtoehdossa (special edition) on mahdollista analysoida yhtaikaisesti korkeintaan yhdeksää eri verkostoa, joissa kussakin on enintään 300 toimijaa.
Structuren perusversio toimii missä tahansa XT, AT tai PC-koneessa, koska se ei edellytä matematiikkaprosessoria tai edes kovalevyä. Käyttäjän kannalta tämä ominaisuus ei välttämättä anna kovin paljoa, koska heikkotasoisella koneella pienenkin aineiston analysoiminen kestää kauan. Ohjelman laajemmat versiot edellyttävät tietokonetta, jossa on vähintään 286-prosessori.
Vaikka Structure muistuttaa toiminnaltaan Gradapia, sen käyttö on melko joustavaa ohjelman mukana seuraavan apuohjelman ansiosta (ASSIST). Apuohjelma luo, editoi ja korjaa Structuren omia käskytiedostoja. Apuohjelma on valikko-ohjattu, joten kokematonkin käyttäjä pääsee tekemään analyyseja suhteellisen pian. Käskyjä on mahdollista kirjoittaa myös jollain muulla editorilla ja ajaa ne ilman apuohjelmaa. Ohjelman mukana seuraa esimerkkiaineistoja, joiden rakenne on lisäksi dokumentoitu käsikirjassa.
Ohjelman rakenne muistuttaa kehittäjänsä Ronald S. Burtin omia näkemyksiä verkostoanalyysin periaatteista. Ohjelma on rakennettu koheesion, rakenteellisen vastaavuuden, näkyvyyden (prominence), laajuuden (range) ja välittäjyyden (brokerage) käsitteiden perustalle. Käsitteiden merkitys selviää jo ohjelman käsikirjasta, mutta niiden merkitys ei välttämättä ole aina yhdenmukainen muiden verkostotutkijoiden ajatusten kanssa. Burtin omien teoreettisten näkemysten soveltaminen ohjelman toiminnassa näkyy myös siinä, että vaihtoehtoisia algoritmeja samantyyppisten asioiden laskemiseksi ei ole kovin paljon tarjolla.
Structuren omiin aineistoihin ei sinällään sisälly informaatiota toimijoiden ominaisuuksista, esimerkiksi nimistä. Aineisto sisältyy ainoastaan informaatiota toimijoiden välisistä suhteista ja suhteiden voimakkuuksista. Ylimääräistä vaivaa aiheuttaa, että sisäänluettavat aineistot määritellään Fortran-koodin mukaisessa muodossa. Käsikirjassa on kuitenkin ohjeet aineistojen muokkaamisesta. Ohjelman keskimmäisen version (reference edition) mukana seuraava apuohjelma (JEDIT) helpottaa tiedostojen lukemista Structureen.
Structuren mukana seuraa kaksiosainen käsikirja, jonka ensimmäinen osa käsittelee ohjelman toimintaa yleensä ja toinen osa esittelee ASSIST-apuohjelmaa. Käsikirjan molemmat osat ovat helppolukuisia ja informatiivisia myös teoreettisessa mielessä. Ohjelmassa on mahdollisuus sovittaa esimerkiksi verkostoautokorrelaatiomalleja sekä rakenteelliseen vastaavuuteen että koheesioon perustuvana. Lisäksi ohjelmassa on mahdollisuus ajaa Monte Carlo -simulaatioita. Ohjelman perusversio on ilmainen, sen sijaan Reference edition maksaa 99$ ja ohjelman kehittynein versio 199$.
Ucinet-ohjelman on kehittänyt Kalifornian yliopistossa toimiva tutkijaryhmä (University of California, Irvine). Uusimman ohjelmaversion numero on tällä hetkellä 1.4/X ja se edellyttää tietokoneeseen asennettua matematiikkaprosessoria. Ohjelman muut versiot kuitenkin toimivat tavallisissakin XT-, AT- ja PC-koneissa, joissa matematiikkaprosessoria ei ole. Ohjelmasta on olemassa perusversio (student edition), joka maksaa 29$ sekä astetta kehittyneempi versio, joka maksaa 75$. Perusversio toimii ainakin pienissä aineistossa kalliimman ohjelmaversion tavoin.
Ucinet on täysin valikko- ohjattu eikä siinä edes ole mahdollisuutta määritellä erikseen ajettavia käskytiedostoja, mikä voi suurten aineistojen erittelyssä olla joskus kiusallista. Ucinetin perusajatus on tyystin toisenlainen kuin Structuressa. Ucinetiin on sisällytetty saman asian analysoimiseksi useita eri laskentavaihtoehtoja. Esimerkiksi keskeisyyttä ja keskittyneisyyttä on mahdollista mitata kaikilla Freemanin (1979) määrittämillä tavoilla.
Ohjelma koostuu kuudesta päävalikosta; DOS, DATASETS, NETWORKS, MATRICES, OUTPUT ja OPTIONS. Output ja options liittyvät lähinnä ajojen tulostukseen eikä niillä muutoin ole kovin paljon käyttöä.
DOS-valikko sisältää yleisiä tiedostonhallintaa sisältyviä alavalikoita, kuten hakemistojen luominen ja vaihtaminen. Valikosta pääsee takaisin DOS-tilaan, jolloin yhden istunnon aikana käyttäjä voi käydä myös muissa ohjelmissa. Valikosta löytyy myös pieniä ascii -tiedostoja käsittelevä editori. DATASET-valikko sisältää astetta kehittyneempiä tiedostonhallinta-toimintoja. Sen alavalikoissa matriiseja voi muokata, rivejä tai sarakkeita voidaan poistaa ja matriiseja voi yhdistää yhdeksi suuremmaksi tiedostoksi. Samoin valikossa on editori, jolla Ucinetin omassa muodossa olevia aineistoja pystyy käsittelemään. Valikosta löytyvät myös EXPORT- ja IMPORT -toiminnot, joiden avulla ohjelmaan pystyy lukemaan ja siitä pystytään tallentamaan esim. ASCII- ja KRACKPLOT -tiedostoja.
NETWORKS- ja MATRICES -valikoissa tehdään varsinaiset verkostoanalyysiin sisältyvät toiminnot. NETWORKS -valikosta löytyvät esimerkiksi verkoston tiheys, keskeisyys ja keskittyneisyys, komponentit, klikit (mukaanlukien n-klikit, n-klaanit ja k-pleksit). Samoin valikosta löytyvät rakenteellinen vastaavuus, roolivastaavuus, verkostojen välisen korrelaation ja regression laskeminen sekä epäsymmetrisiä matriiseja varten kehitetty log-lineaarinen mallinnusalgoritmi. MATRICES -valikossa käyttäjä voi muokata (kertoa, jakaa, vähentää ym.) matriiseja komentokielen avulla. Samoin valikosta löytyvät hierarkinen ryhmittelyanalyysi, moniulotteinen skaalaus ja korrespondenssianalyysi sekä regressioanalyysi.
Ucinet-ohjelmassa ei sinällään ole mahdollista saada aikaan kuin hyvin alkeellisia graafisia kuvioita. Ohjelmassa on kuitenkin mahdollisuus muuntaa matriisi muotoon, jotka Krackplot-ohjelma ymmärtää. Krackplot-ohjelmalla on mahdollista tehdä julkaisukelpoisia verkostoaineistokuvioita, ja sen saa hankittua Ucinet-ohjelman yhteydessä.
Ucinetin käsikirjassa on selitetty lyhyesti kunkin algoritmin toiminta ja kunkin menetelmän kohdalla on esitetty muutamia lähteitä, joista algoritmeihin voi perehtyä syvällisemmin. Käsikirja on kuitenkin melko suppea verrattuna kahteen muuhun tässä esiteltyyn ohjelmaan. Toisaalta ohjelman hyvänä puolena voi pitää kätevää on-line avustusjärjestelmää (käynnistyy F1), jossa on lähes sama informaatio kuin käsikirjassa.
| < edellinen | sisällys | seuraava > |