Yleisen valtio-opin laitos

Laitos

• Laitoksen esittely
• Laitoksen strategia 2004-2006
• Valtio-oppi tieteenä - mennyttä ja tulevaa
• Laitoksen historia

Laitoksen esittely

Yleisen valtio-opin laitoksella on pääaineopiskelijoita vajaat 700 ja sivuaineopiskelijoita noin 2000. Jatko-opiskelijoiksi on ilmoittautunut liki 150, mutta vain osa heistä voi keskittyä jatko-opiskeluun päätoimisesti erillisen tutkimusrahoituksen turvin. Opettajia on 15, hallintohenkilöstöä neljä. Kokonaishenkilökunnan määrä vaihtelee 35-45 sen mukaan, kuinka suuria tutkimus- ja muita hankkeita on käynnissä. Tämän lisäksi tulee noin 30 dosenttia, jotka opettavat, tutkivat ja edistävät laitoksen yhteistyötä muiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja käytännön työelämän kanssa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Maisterin tutkintoja valmistuu vuosittain 60-70. Lisensiaatin tutkintoja on suoritettu 1990-luvulla keskimäärin viisi vuodessa, tohtorin tutkintoja aiemmin kolmesta neljään vuosittain, nyttemmin viidestä seitsemään. Vilkas tieteellinen tutkimustoiminta tuottaa runsaat 100 julkaisua vuodessa. Opettajien ja tutkijoiden yhteysverkosto kattaa yli 100 yliopistoa kotimaassa ja ulkomailla. Opiskelijavaihdossa ulkomaisten yliopistojen kanssa laitos on opiskelijamäärien perusteella aktiivisin koko tiedekunnassa. Opetusta annetaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Laitos on valtiotieteellisen tiedekunnan suurimpia laitoksia, opetustoiminnan laajuudella mitattuna suurin (runsaat 16 000 opintoviikkoa vuodessa). Valtion budjetista tuleva perusrahoitus on noin miljoona euroa. Lukuisat kehittämishankkeet sekä Suomen Akatemia, erilaiset säätiöt sekä tutkimustiedon tilaajat ovat 1990-luvulta lähtien tuoneet ulkopuolista rahoitusta vuosittain 150 000-500 000 euroa. Toiminnot sijoittuvat neljään eri rakennukseen Helsingin keskustassa: Unioninkatu 37 (toimisto, opettajat, tutkijat), Snellmaninkatu 14 (tutkijat), Mariankatu 11 (tutkijat), Arkadiankatu 7 (Eurooppa-tutkimuksen keskus).

Laitos on jatkuvasti kehittänyt opetustaan. Useampivuotisista hankkeista voidaan mainita ns. intersektio-opetus ja tutkielmien tukiohjaus. Myös verkko-opetukseen on panostettu, erityisesti verkko-oppikirjojen muodossa. Verkko-opetuksen eri muodot on päätetty ottaa pysyväksi osaksi opetuksen ja opiskelun kehittämistyötä. Www-pohjaiset kurssisivut, sähköinen ilmoittautuminen kursseihin ja tentteihin, sähköpostilistat ja muut verkkoviestinnän muodot ovat tulleet kiinteäksi osaksi laitoksella toteutettavaa monimuoto-opetusta. Kehitystyön hedelmiä ovat myös kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuus (kv-tok), johtamisen sivuainekokonaisuus (JOS) ja EU-sivuainekokonaisuus. Kansainvälinen yhteistyö opetuksen kehittämisessä on poikkeuksellisen aktiivista. - Lue lisää kehittämishankkeista .

Kaikkiaan lähes sadasta laitoksestaan Helsingin yliopisto on esittänyt yleisen valtio-opin laitosta kolmasti koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi. Tämä koulutuksen huippulaatua osoittava status on ollut viime vuosina hyvin arvostettu yliopistomaailmassa. Opetusministeriö on valinnut laitoksen koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi vuosiksi 2004-2006 ja 2007-2009. Lue lisää >>

Yhteistyö opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kesken on tiivistä ja mutkatonta. Kuuluisia ovat opiskelijoiden aloitteesta syntyneet "laitoskahvit". Opiskelijat osallistuvat opetuksen suunnitteluun valmistelutyöryhmissä ja kehittämisseminaareissa. Lisäksi he toimivat johtoryhmän täysivaltaisina jäseninä. Laitoksen ilmapiiri onkin avoin ja keskusteleva niin opetustilanteissa kuin tutkimushankkeissa. Vaikka kritiikki on akateemisen opiskelun ja tutkimisen ydinasioita, on tämä tietoisesti käännetty tukemaan "iloista innovatiivisuutta".