Yleisen valtio-opin laitos

Koulutuksen laatuyksikkö

KKA:n arviointipalaute 2007-2009

Teoksessa Pirjo-Liisa Omar (toim.) : Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2006, s. 96-98.

Koulutustehtävä

Yleisen valtio-opin laitos on ollut valtakunnallinen koulutuksen laatuyksikkö 2004–2006. Tänä aikana laitos on kohdentanut kehittämistyötään erityisesti uuden teknologian yhä laadukkaampaan käyttöön, yhteistyöhön kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa sekä jatkokoulutukseen. Laitoksen koulutuksen yleinen tavoitteenasettelu on selkeä ja se antaa suunnan toiminnalle ja sen kehittämiselle. Tosin valtio-opin laitos ei hakemuksessaan erittele koulutus-tehtävänsä roolia ja profiilia valtakunnallisessa työnjaossa.

Koulutuksen toteutus

Opetuksen sisältöjä on uudistettu työelämän tarpeita vastaaviksi ja kokemuksia eri aihealueita integroivan opetuksen järjestämisestä on hyödynnetty kohdentamalla opetusta monitieteisesti. Laajan opetustarjonnan yhteyksiä on parannettu luomalla intersektio-opetusta eri opetuslinjojen välillä. Intersektio-opetus on osa laitoksen strategista opetusprofiilin kehittämistä ja sen kautta saadaan luotua monitieteistä asetelmaa opetukseen. Opiskelijoiden suuntautumista eri linjoihin on uudistettu paremmin ennakoitavaksi säilyttäen kuitenkin samalla opiskelijan mahdollisuudet yksilöidä oman koulutuksensa sisältöjä. Myös laitoksen tuntiopettajien opetukselta odotetaan korkealaatuisuutta ja sitoutumista laitoksen tavoitteisiin.

Opiskelun tehokkaasta ohjauksesta laitoksella on pitkät perinteet: mm. jo 1980-luvulta lähtien laitoksella on ollut käytössä opiskelusopimusjärjestelmä yksilöllisten opintopolkujen suunnittelussa. Laitoksen HOPS-käytännöt ovat myös pitkälle kehitettyjä. Tuutorointi ja HOPS-työskentely on yhdistetty ja organisoitu kolmivaiheiseksi menettelyksi. Opintojen edistymistä seurataan järjestelmällisesti. Laitos on tukenut opiskelijoiden vertaistuutorointia.

Yleisen valtio-opin laitos on edelläkävijä myös opettajatuutoroinnissa. Hakemuksessa todetaan, että toimiva opettajatuutorointi syntyy opetuksen yhteyteen, ei siitä irralliseen neuvontapalveluun, jota sitäkin annetaan osana opetustehtäviä. Tässä opettajakunta on oivaltanut pedagogisesti tärkeän periaatteen. Myös opetusmenetelmiä on monipuolistettu, tenttivaltaisuutta vähennetty ja lisätty pienryhmäopiskelua. Tietoverkkoa on hyödynnetty mm. tuottamalla verkko-oppikirjoja, jakamalla informaatiota opetuksesta (esim. kurssien tavoitteet,
työskentelytavat, arviointi) sekä järjestämällä kurssi-ilmoittautumiset ja opintosuoritusten rekisteröinnit verkon kautta. TVT-palvelut tukevat opiskelijaa, vaikka edellyttävät opiskelijoilta aktiivisuutta.

Tutkielmien ohjaukseen on reagoitu aktiivisesti ja selvästi relevanteilla tavoilla. Uuden tutkintorakenteen myötä myös kandidaatin tutkielmien tekemiseen on kiinnitetty huomiota ja laadittu sille oma tavoitteenasettelu. Pro gradu -tutkielmia on yhdistetty tutkimusprojekteihin, mutta näiden prosessien erilaiset aikajänteet ovat tuoneet haasteita toteutukseen. Jatko-opintoihin on viime aikoina panostettu. Uudistukset kytkeytyivät osaksi tutkintorakenneuudistustyötä. Hyvästä ohjauksesta on myös laadittu periaatteet ja jatko-opiskelijoiden valintaan on kiinnitetty enemmän huomiota.

Työelämäorientaatiota on kehitetty uudessa tutkintorakenteessa, jossa kandidaattiopintojen
eri vaiheisiin on kytketty työelämäorientoitunutta opetusta. Harjoittelujärjestelmä on toimiva, tosin perinteinen. Jatkossa laitos voisi miettiä, miten harjoittelu kytketään paremmin oppimistehtävien tms. kautta teoriaopetukseen.

Laadun arviointi ja kehittäminen

Laitos suorittaa laajaa ja monipuolista koulutuksen laadun arviointia, jossa otetaan huomioon kansainvälisetkin suositukset arviointien suorittamiseksi. Koulutuksen laatua edistävät mm. seuraavat toimenpiteet: eri opintojaksojen oppimistavoitteet ilmaistaan selvästi, opintosuorituksia arvioidaan säännönmukaisesti ja läpinäkyvästi, seurataan opiskelijoiden etenemistä, opiskelijoita kannustetaan arvioimaan aktiivisesti laitoksella annettavaa opetusta, opiskelijat suorittavat itsearviointeja ja vertaisarviointeja.

Laitoksella on kehitetty laatuinformaatiojärjestelmä, jossa on yhdistetty opetustyöajan suunnittelu ja opetuksen tulosten kurssikohtainen seuranta. Tuntiopetuksen osalta seurataan opetuksen kustannuksia ja laatua. Lisäksi työn kuormitusta opetushenkilökunnan sisällä seurataan opintoviikkokertymällä. Opiskelijoiden työhönsijoittumista sekä työn ja koulutuksen vastaavuutta on myös seurattu keskimääräistä aktiivisemmin.

Laitoksella on suoritettu viime vuosina runsaasti erilaisia uudistuksia sekä tutkinnon rakenteisiin että oppimismuotoihin ja kansainväliseen toimintaan liittyen. Sen tulisikin seuraavaksi varmistaa, että opettajille ja tutkijoille taataan riittävästi aikaa myös tutkimustoimintaan ja sen kehittämiseen.

Opetuksen kehittämistyö näyttää arviointijärjestelmineen hyvin systemaattiselta. Kurssipalautteiden hyödyntäminen vaikuttaa kuitenkin olevan melko hidasta, sillä hakemuksen mukaan palautetietoa yhdistetään ja käsitellään kehittämisseminaarissa (vähintään) joka kolmas vuosi. Toisaalta opettajien ja opiskelijoiden välinen vuorovaikutus on toimivaa, esimerkkinä kuukausittaiset opiskelijoiden ja opettajien yhteiset laitoskahvit. Opiskelijat ovat olleet mukana laatuyksikköhakemuksen tekemisessä.

Yleisarvio

Monet yleisen valtio-opin laitoksen haasteet ovat määrätietoisen ja osaavan kehitystyön myötä muuttuneet hyviksi käytänteiksi ja järjestelmälliseksi toiminnaksi. Se on edennyt periaatteista käytännön toimiin. Toimintaa seurataan erilaisin työkaluin aktiivisesti, siihen velvoitetaan ja seurannalla on myös vaikutuksia. On luotu konkreettisia tukivälineitä sekä henkilökunnalle että opiskelijoille kehittää omaa toimintaansa. Opintojen suoritusmuotoja ja pedagogisia välineitä on paljon. Opinnot on järjestetty suunnitelmallisesti ja ohjausta on saatavilla. Laitoksen selvänä vahvuutena onkin hyvin hoidettu opiskelijoiden ohjaus ja yleensä opetuksen kehittämisen aktiivisuus.

Laatuyksikkökauden aikana laitos on kohdentanut esittämällään tavalla kehittämistyötään
uuden teknologian käytön tehostamiseen, kansainvälisyyden syventämiseen ja jatkokoulutukseen. Tulokset on dokumentoitu. Yksikkö tunnistaa hyvin yhteiskunnan ja työelämän tarpeet ja vastaa niihin. Hakemuksessa on maininta pyrkimyksestä liittää annettava opetus yhä paremmin laitoksella tehtävään tutkimukseen sekä tarpeesta lisätä opettajien pedagogisia valmiuksia. Ne ovat johdonmukaisia ja konkreettisia tulevaisuuden kehittämistavoitteita laitoksen kohottautuessa vielä uudelle tasolle toimintansa laadussa.

<< etusivulle