 |
 |
|
Yleisen valtio-opin laitos
Tietoa laitoksesta:
Yhteystiedot: Toimisto: |
 |
Opiskelu - Opiskelijaksi
Opiskelijaksi hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalle?
Kun maailmassa on ”paljon korjattavaa”, miten ihmiset ylipäätään voivat organisoitua, jotta tuloksena ei olisi vain hyviä päätöksiä vaan myös niiden kunnollinen toteutus käytännössä? Miten valtiolliset organisaatiot onnistuvat hoitamaan asiat käytännössä, vaikka poliitikot usein kiistelevät päätöksistä, vaihtuvat tuon tuosta ja ”sekoilevat julkisuudessa”? Miten hallinto liittyy politiikkaan ja politiikka hallintoon? Mitä todella tapahtuu ennen lain säätämistä ja budjetin hyväksymistä, mitä sen jälkeen? Miten julkinen hallinto pystyy muuttuvissakin olosuhteissa luomaan toimivia järjestelmiä, jotka vaikuttavat miljoonien ihmisten arkipäivään ja lisäävät heidän hyvinvointiaan vuosikymmen vuosikymmenen jälkeen? Toisaalta, miksi hyvätkään päätökset eivät usein toteudu käytännössä? Onko virkamiehillä liikaa valtaa? Mikä on heidän moraalinsa? Ajaako julkinen hallinto yleistä etua vai onko se poliitikkojen ajamien erityisetujen tahdoton sätkynukke? Onko julkinen hallinto todella aina tehotonta ja yrityshallinto aina tehokasta, kuten usein ajatellaan? Mitä oikeastaan on byrokratia? Miten julkista hallintoa on pyritty uudistamaan Suomessa ja muualla? Miksi suomalainen hallintokulttuuri toimii monille maille esikuvana? Mitä voimme oppia muiden maiden julkisesta hallinnosta? Mistä tiedämme, että hallinto toimii hyvin? Voitaisiinko eri maiden hallintoja yhdistää? Miten EU:n päätöksenteko ja sisäinen hallinto on järjestetty? Miten EU liittyy Suomen julkiseen hallintoon ja politiikkaan? Miten käytännössä voidaan vaikuttaa EU:n politiikkaan yleensä ja erityisesti Suomen kannalta tärkeisiin asioihin? Mitä mielenkiintoista on EU:n tulevassa kehityksessä? Miten kansainväliset virkamiehet toimivat? Miten organisaatiot pysyvät kasassa ja saavat aikaan huimia tuloksia, vaikka niissä voi työskennellä kymmeniä tuhansia ihmisiä? Miten organisaatioissa käytetään valtaa? Millä tavalla organisaatiot voisivat toimia demokraattisemmin? Miten toimivat organisaatioverkostot? Mistä johtuvat työelämän monet ongelmat, kuten työuupumus, työssä viihtymättömyys ja alituiset riidat? Miksi työntekijät viihtyvät toisissa organisaatioissa paljon paremmin kuin toisissa? Miksi organisaatioiden yhteydessä puhutaan yhä enemmän etiikasta? Kuka korjaa hyödyn virastoista, kuka yhdistyksistä ja säätiöistä, kuka yrityksistä? Miten nämä lopulta eroavat organisaatioina toisistaan? Entä mitä erityislaatuista on kansainvälisissä organisaatioissa, jotka voivat olla hallitustenvälisiä (esim. YK, EU) tai ei-hallitustenvälisiä (esim. Amnesty International, Greenpeace)? Voisivatko organisaatiot toimia ihan eri tavalla, vaikka ne kilpailevatkin usein samoista resursseista? Miten edetä, jos tehtävänä on organisoida mahdollisimman pian laajamittainen kansainvälinen apu katastrofialueelle? Miksi ihmiset toimivat niin kuin toiset toivovat? Miksi ihmiset tottelevat usein vastoin tahtoaankin johtajiaan? Miten voidaan arvioida, toimiiko yhteistyö työpaikoilla? Miten johtaminen on itse asiassa mahdollista? Entä milloin johtaminen on hyvää? Voiko johtaminen onnistua ilman hierarkiaa? Onko johtaja aina välttämätön? Onko hyvä johtaminen samanlaista EU:n organisaatioissa, ministeriössä, puolueessa, koulussa, yrityksessä, kansalaisliikkeessä, turistiryhmän ekskursiolla? Mitkä ovat uusia tuulia johtamisessa? Miten nähdä johtamismuotien läpi? Miten johtamista voidaan kehittää? Millainen olen itse johtajana? Yllä on esitetty joukko kysymyksiä, jotka kuvaavat hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opinnoissa esille tulevia kysymyksiä. Opiskelun myötä opit kysymään itse lisää ja yhä parempia kysymyksiä, mutta opit myös antamaan perusteltuja vastauksia näihin monia askarruttaviin kysymyksiin. Olennaista on huomata, että näkökulma todellisuuteen poikkeaa oikeustieteellisestä ja kauppatieteellisestä näkökulmasta. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla pureudutaan tosiasiallisiin tapahtumiin hallinnossa ja organisaatioissa, ei vain siihen miten lakipykälien mukaan pitäisi toimia. Toisaalta organisaatioiden toiminnassa nähdään muutakin kuin raha. Yksityisen voitontavoittelun rinnalla on muitakin arvoja, joita organisaatioiden toiminnalla ja johtamisella voidaan edistää – paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti. Tällöin huomio kohdistuu julkisiin organisaatioihin, usein vapaaehtoistyöhön nojaavaan järjestösektoriin (ns. kolmanteen sektoriin) ja erilaisiin uudistusliikkeisiin, jotka kaikki voivat toimia myös kansainvälisesti. Näkökulma ei ole koskaan yksisilmäinen, sillä alan tutkimuksessa hyödynnetään filosofian, historian, psykologian, taloustieteen ja politiikan tutkimuksen tuloksia. Hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen opiskelusta on varmasti hyötyä, sillä jokainen tarvitsee näitä tietoja työelämässä ja itse asiassa oman elämänsä hallinnassa. Työelämä rakentuu organisaatioista ja johtamisesta – on sitten kyse julkisesta sektorista, yrityksistä tai järjestöistä tai ovat ne sitten paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Vaikka et valmistumisesi jälkeen toimisi heti johtajana, työsi on kuitenkin osa johtamisfunktiota. Lisäksi ymmärrät kansalaisena ja organisaation jäsenenä paremmin, mikä maailmaa pyörittää. Ja vapaa-aikasi nautintoja ei verota ainakaan tietoon perustuva kyvyttömyys järjestellä käytännön asioita. Moniin yhteiskunnan ja työelämän ongelmiin – meillä ja muualla – löytyy selityksiä ja muutoksen avaimia, kun pohjatiedot ovat kunnossa. Itse asiassa monet yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnon suorittaneet kilpailevat kanssasi samoista työpaikoista (esim. yritysten sekä valtion ja kuntien konsultointi, henkilöstöasiat, koulutustehtävät, taloussuunnittelu, tiedotus, johtamistehtävät, EU-tehtävät). Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan tutkinnolla sinulla on kuitenkin tutkinnossa jo suuri osa sitä osaamista, jonka muut yrittävät hankkia osallistumalla erilaisille kursseille tutkinto-opiskelun jälkeen. Lähtöasemasi on näin ollen usein selvästi parempi. Kun joskus sanotaan, että tieteellisestä opiskelusta ei ole hyötyä käytännön työelämässä, on kyseessä usein väärinymmärrys. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla väärin ymmärtämisen vaara on harvinaisen vähäinen, sillä tieteellisten teorioiden yhteydet käytännön arkeen ja omiin kokemuksiin ovat ilmeiset – vaikka et tuntisi omakohtaisesti muita kuin suomalaisia kouluorganisaatioita. Mihin on sijoituttu valmistumisen jälkeen? On tyypillistä, että yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnot suorittaneet sijoittuvat hyvin monenlaisiin tehtäviin, sillä ko. tutkinnot eivät tuo mukanaan tarkasti rajattua ammattipätevyyttä (vrt. lääkäri, juristi, peruskoulun tai lukion opettaja, tietyn alan insinööri). On myös tyypillistä, että tehtävät muuttuvat paljon työuran aikana – ja että yhteiskuntatieteellisen tutkinnon antamat laaja-alaiset valmiudet tulevat vahvemmin käyttöön uran edetessä kohden vastuullisempia tehtäviä. Myöhempään urakehitykseen vaikuttavat toisaalta myös monet muut tekijät kuin nuorena aikuisena suoritettu tutkinto. On hyvin yleistä ja täysin ”normaalia”, että yhteiskuntatieteellisen alan opinnot aloittanut opiskelija ei vielä tiedä ”mikä minusta tulee isona”. Tällöin on tärkeää opiskella sitä, mistä on kiinnostunut ja missä kokee myös onnistuvansa. – Yleistä tietoa valtiotieteilijöiden työhön sijoittumisesta tiedekunnan sivuilta. Laitoksella on oman yhteysverkoston kautta tietoja myös opintolinjoittaisesta työhön sijoittumisesta. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta (aiemmin hallinto-opin linjalta) vuosina 1999-2003 valmistuneet ovat sijoittuneet esimerkiksi seuraaviin tehtäviin: asiantuntija, suunnittelija, henkilöstökonsultti, tiedottaja, toimistopäällikkö, kehityspäällikkö, customer relations officer, viestintäpäällikkö, kehitysasiantuntija, toimittaja, tiiminvetäjä, tutkija, koulutussuunnittelija. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta vuosina 1999-2003 valmistuneiden työnantajat jakautuivat sektoreittain seuraavasti:
Tutustu myös laitoksen alumni-sivuihin. Miksi juuri Helsingin yliopistoon? Helsingin yliopistossa hallinnon, organisaatioiden ja johtamisen opiskelussa on otettu huomioon niin ammattikäytäntöjen kuin alan tutkimuksenkin uudistuminen. Opiskeluun sisältyy integroidulla tavalla myös politiikan ja maailmanpolitiikan opintoja, sillä politiikka ja hallinto sekä kansalliset ja kansainväliset kysymykset kietoutuvat nykyään entistä monimutkaisemmin yhteen. Rajautuminen perinteiseen hallintotieteelliseen asiantuntemukseen ei enää luo yhtä vahvaa pohjaa käytännön toiminnalle tai tutkimukselle kuin aiemmin. Kaikkien organisaatioiden toimintaympäristö on yhä monimutkaisemmalla tavalla sekä poliittinen että kansainvälinen. Näiden yhteyksien nivoutuminen valtio-opin opiskeluun hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla on koulutuksen erityisvahvuus. Toinen vahvuus on johtamisen opiskelu omien pääaineopintojen rinnalla. Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opintoihin kuuluu pakollisena sivuaineena johtamisen perusopinnot (ks. Johtamisen sivuainekokonaisuus). Johtamisen opintoja on mahdollista jatkaa aina laajaksi sivuaineeksi asti (60 opintopistettä). Kolmas vahvuus on EU-aiheiden opiskelu. Laitos on mukana Suomessa ainutlaatuisessa monitieteisessä EU-opintokokonaisuudessa, jonka voit vapaasti yhdistää sivuaineopintoihisi. Opintokokonaisuudessa on mukana valtiotieteellisen tiedekunnan muiden oppiaineiden ohella myös Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineita (oikeustiede, Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus, taloustiede (maatalous- ja metsätieteellinen tdk), teologia) (ks. tarkemmin EU-sivuainekokonaisuus). Yhdistettynä yllä kuvatut kolme vahvuutta luovat tutkinnon, jota ei voi suorittaa missään muussa suomalaisessa yliopistossa. Sivuaineiden opiskeluun ylipäätään tarjoutuu Helsingin yliopistossa suurimmat mahdollisuudet, sillä oppiaineita ja erillisiä opintokokonaisuuksia on yhteensä enemmän kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa. Yleisperiaatteena on sivuaineopiskelun vapaus, mutta eri oppiaineilla voi olla tarkempia määräyksiä sivuaineopiskelusta. – Tarkemmin opintolinjan oppisisällöt selviävät tutkintovaatimuksistamme. Lukuvuoden 2006-2007 opinto-oppaaseen. Vaihto-opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa on meillä laajamittaista (ei kuitenkaan pakollista). Toisaalta meillä opiskelee kymmenittäin ulkomaisia opiskelijoita, usein samoissa opetusryhmissä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Näin opiskeluympäristösi on monella tavalla kansainvälinen, vaikka opiskelet Suomessa. Halutessasi voit lähteä opiskelijavaihtoon johonkin ulkomaiseen yliopistoon – tätä varten tarjoamme hyvät tukipalvelut. Tavanomaisen puolen vuoden opintojakson aikana voit luoda uusia ystävyyssuhteita muihin alan ulkomaisiin opiskelijoihin. Pääset myös osalliseksi eri maiden hallinto- ja organisaatiokulttuureista, kun opiskelet ulkomailla – hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijana sinulla ”on siihen silmää”. Helsingin yliopisto kuuluu 12 eurooppalaisen huippuyliopiston ryhmään: LERU – League of European Universities. Tämän yhteistyön hedelmät kuuluvat myös sinulle. Yleisen valtio-opin laitos on valittu koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi vuosiksi 2004-2006. Tähän suppeaan mutta arvostettuun ryhmään kuuluminen takaa sen, että opetuksen laatu on korkeatasoista ja jatkuvan kehitystyön kohteena. Helsingin yliopisto – ja yleisen valtio-opin laitoksen piirissä tehty tutkimustyö – on myös menestynyt suomalaisista yliopistoista parhaiten monissa yliopistojen kansainvälisissä arvioinneissa (ks. tarkemmin). Siten opetus perustuu myös kansainvälisesti noteerattuun tieteelliseen osaamiseen. Opiskelu- ja asuinympäristönä Helsinki tarjoaa suurkaupungin edut, mutta tällä on yhteys myös opiskelusisältöihin. Helsinki on hallinnon sekä yritys- ja järjestötoiminnan valtakunnallinen keskus, joka on osa kiinteää kansainvälistä toimijaverkostoa. Kursseillamme on helppo käyttää opettajina Suomen parhaita asiantuntijoita. Esimerkiksi ministeriöiden kiireiset virkamiehet ehtivät tuomaan ajankohtaista tietoa ”suoraan Brysselistä”, koska heidän työpaikkansa ovat lähikortteleissa. Toisaalta Helsingissä vierailee myös paljon ulkomaisia asiantuntijoita, jotka laajentavat mielellään ohjelmaansa yliopiston suuntaan laitoksen tarpeiden mukaan. Voit löytää helposti mielenkiintoisia haastateltavia omiin opinnäytteisiisi ja saat näin luontevan kosketuksen ”oikeaan työelämään”. Työharjoittelupaikkoja ja muita omaan alaan sopivia työpaikkoja on tarjolla runsaasti – myös kansainvälisissä tehtävissä. Opiskelun myötä syntyneet kontaktit ja oman alan työkokemus edistävät hyvin työpaikan saantia tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelijavalinta opintolinjaan Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijavalinta on osa valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Valtio-oppi on pääainenimike myös hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjan opiskelijoilla, vaikka suomen- ja ruotsinkielisen pääsykokeen mukainen opiskelijavalinta tehdään suoraan opintolinjaan. Suomenkielisenä pääsykoekirjana on Ari Salmisen teos 'Hallintotiede -
Organisaatioiden hallinnolliset perusteet' (7. painos, 2005, Edita).
Ruotsinkielisenä pääsykoekirjana on teos 'Abrahamsson B. & Andersen J.A:
Organisation. Att beskriva och förstå organisationer' (Upplaga 4,
förnyad Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista vaihtaa pääainetta ja myös valtio-opin opintolinjaa. Vaihtamista koskevat kuitenkin omat määräyksensä, jotka tiedekunta vahvistaa lukukauden alkuun mennessä. Yleisperiaatteena opiskelijavalinnassa on ollut, että vastaanottavan pääaineen tai opintolinjan vastuulaitos voi säädellä uusien opiskelijoiden määrää hakijoiden opintomenestyksen ja laitoksen käytettävissä olevien opetusresurssien mukaan. Vaihtamisen ehtona on myös ollut, että opinnot pääsykokeen yhteydessä valitussa oppiaineessa tai opintolinjassa ovat edenneet riittävän pitkälle. Päivitetty 7.1.2009 |
|||||||||||||||||||||||||||
