 |
 |
|
Tietoa laitoksesta:
Yhteystiedot: Toimisto: |
 |
Jatko-opinnot
Laitoksen jatko-opintoja koskevat täydentävät ohjeet
Jatko-opinto-oikeuden hakeminenJatko-opintojen aloittamisen edellytyksenä on hyvin tai erinomaisin tiedoin suoritetut syventävät opinnot valtio-opissa tai siihen rinnastettavassa pääaineessa. Lisäksi laitos yleensä edellyttää, että jatko-opiskelijaksi hyväksyttävä on saanut pro gradu -tutkielmastaan tai siihen rinnastettavasta opinnäytteestä vähintään arvosanan magna cum laude approbatur. Jatko-opinto-oikeuksia myönnetään kahdesti vuodessa. Hakemukset osoitetaan valtiotieteelliselle tiedekunnalle, joka laitoksen lausunnon perusteella tekee päätöksen jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä. Hakemukseen tulee liittää alustava tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta tai väitöskirjaa varten. Vaikka suunnitelma ei ole lopullinen, sen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota jatko-opinto-oikeuden myöntämistä harkittaessa. Hyvä alustava tutkimussuunnitelma on laajuudeltaan 10-15 sivua. Siinä muotoillaan tutkimusongelma, osoitetaan tutkimusongelman relevanssi suhteessa aikaisempaan tutkimukseen ja perustellaan alustava tutkimusasetelma menetelmä- ja aineistovalintoineen. Mikäli hakemusten laatimisessa on epäselvyyksiä, ota yhteys tiedekunnan tai laitoksen yhteyshenkilöihin. Mistä aloitan? Ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista suositellaan yhteydenottoa laitoksen siihen professoriin, jonka tutkimusalueeseen suunniteltu tutkimusaihe läheisimmin kuuluu. Tähän tapaamiseen on syytä valmistautua esittämällä suunnitellun tutkimushankkeen pääpiirteet tiiviissä muodossa kirjallisesti (mielellään etukäteen). Professori esittää alustavan arvionsa tutkimushankkeesta. Tämän jälkeen hakija kirjoittaa hakemukseen liitettävän alustavan tutkimussuunnitelman. Laitoksen opettajat eivät anna varsinaista ohjausta tämän suunnitelman laatimisessa. Laadukkaan alustavan tutkimussuunnitelman laatiminen itsenäisesti on osa jatko-opiskelijoiden valintaprosessia. Joudunko täydentämään opintoja? Jatko-opintojen suunnitteluvaiheessa on syytä ottaa huomioon mahdollinen tarve opintojen täydentämiseen. Mikäli hakija ei ole valmistunut valtiotieteellisestä tiedekunnasta pääaineena valtio-oppi ja mikäli hänellä ei ole muuta jatkotutkintoa, hän joutuu yleensä täydentämään opintojaan. Opintoja saattaa joutua täydentämään myös, mikäli hakija on valmistunut valtiotieteellisestä tiedekunnasta pääaineena valtio-oppi, mutta valmistumisesta on kulunut yli viisi vuotta. Täydentävien opintojen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisella harkinnalla, jossa otetaan huomioon hakijan koko perus- ja täydennyskoulutus sekä mahdollinen julkaisutoiminta. Täydentävien opintojen tarve ratkaistaan jatko-opinto-oikeutta myönnettäessä, mutta niiden täsmällinen määrä ja sisältö ratkaistaan vasta opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen. Pääsääntö on, että lisäopintojen määrä ei ylitä 25 opintopistettä. Nämä opinnot suoritetaan pääohjaajan kanssa sovittavalla tavalla ennen jatkokoulutusohjelman (60 opintopistettä) aloittamista.
Jatko-opiskelijoiden ilmoittautumisvelvollisuudetJatko-opinto-oikeuden myöntämisestä ilmoittaa tiedekunta. Jatko-opinto-oikeuden myöntämisen jälkeen jatko-opiskelija sopii tapaamisesta pääohjaajansa kanssa. Tapaamisen tarkoituksena on suunnitella jatko-opintojen ohjelma. Samalla täsmennetään mahdollisten täydentävien opintojen määrä ja sisältö. Laitoksen johtaja ratkaisee täydentävien opintojen määrän pääohjaajan esityksestä. Jatko-opiskelijoiden on vuosittain huolehdittava läsnä- tai poissaoloilmoituksesta opiskelijarekisteriin samoin kuin perustutkinto-opiskelijoidenkin. Jatko-opiskelijat voivat itse päättää kuulumisesta ylioppilaskuntaan. Opintosuorituksia voidaan kirjata suoritusrekisteriin vain sellaisina lukukausina, jolloin läsnäoloilmoitus on voimassa. Lue lisää >>. Tehokas jatko-opiskelu edellyttää tiivistä yhteydenpitoa ohjaajaan. Laitoksen suositus on, että pääohjaajalle raportoidaan vähintään kerran lukukaudessa jatko-opintojen etenemisestä. Mikäli jatko-opiskelija ei ole ollut yhteydessä ohjaajaansa viiteen vuoteen, jatko-opiskelija poistetaan osoiterekisteristä ja häneltä edellytetään uusi tutkimussuunnitelma. Jatko-opinto-oikeus on kuitenkin edelleen voimassa.
OppimistavoitteetJatkotutkinnon tarkoituksena ei ole ainoastaan osoittaa kykyä omaehtoiseen tutkimukseen jollakin kapealla erityisalueella vaan myös syventää tietoja yhteiskuntatieteiden metodologista sekä politiikan tutkimuksen teoriasta ja tutkimusperinteistä, erityisesti oman opintolinjan alueella. Varsinkin tohtorin tutkinnon suorittaneella pitää olla yleisiä valmiuksia tehdä tutkimusta eri alueilla ja mahdollisesti myös valmius opettaa oppialan perusteita laajemmin. Jatko-opintojen tavoitteena on myös vahvistaa tieteellisen argumentaation suullista ja kirjallista taitoa sekä omalla äidinkielellä että englanniksi. Jatko-opintojen aikana kehitetään valmiuksia tieteelliseen kommunikointiin erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Jatko-opiskelijan tehtävänä on muodostaa oma, perusteltu käsitys tieteellisen tutkimuksen arvosta ja roolista maailmassa ja erityisesti oman tieteenalan ja oman tutkimusalueen kannalta. Valtio-opin tutkijalle aivan erityisen tärkeää on kyky kriittisesti reflektoida omaa tietoa ja asemaa valta-analyysin näkökulmasta. Tämä näkökulma on arvokas tiedeyhteisössä, mutta samalla se edistää tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä jatko-opintojen työelämärelevanssia nimenomaan valtio-opin identiteetille ominaisella tavalla. Akateemiselle uralle pyrkiviä kehotetaan hankkimaan yleisen valtio-opin sisällöllisten valmiuksien lisäksi myös valmiuksia yliopistopedagogiikan alueella, vaikka ne eivät kuulukaan jatko-opintojen varsinaisiin oppimistavoitteisiin.
TutkintovaatimuksetValtio-opin jatkokoulutusohjelma on opiskelua sekä valtiotieteiden lisensiaatin tutkintoa että valtiotieteiden tohtorin tutkintoa varten. Näiden kesken opiskelu eroaa lähinnä siinä, että opinnot päättävä opinnäytetutkimus on tasoltaan joko lisensiaatintutkimus tai väitöskirjan käsikirjoitus. Mikäli jatko-opiskelija on jo suorittanut lisensiaatin tutkinnon, tohtorin tutkintoon vaaditaan vain väitöskirja. Jatkokoulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä. Jatko-opiskelu tapahtuu pääasiassa itsenäisesti sekä seminaariryhmissä. Seminaariin aktiivisesti osallistuvat ovat oikeutettuja myös henkilökohtaiseen ohjaukseen. Lisäksi laitos järjestää täydentävää opetusta jatko-opiskelijoille tai näille ja perustutkinnon syventävien opintojen opiskelijoille yhdessä. Uudet opiskelijat esittävät ensimmäisen lukukauden aikana tutkimussuunnitelmansa seminaarissa. Seminaaria voi kuitenkin jatkaa kun on suorittanut opintojakson Y610. ja jonkin seuraavista: P615., H615. tai M615. Jatko-opintojen siirtymäsäännöksissä täsmennetään, millä tavalla seminaarin osallistumisoikeus muodostuu jatko-opintojen vanhojen ja uusien tutkintovaatimuksen siirtymävaiheessa. Jokaisella jatko-opiskelijalla on vähintään yksi nimetty jatko-opintojen ohjaaja (pääohjaaja), yleensä professori tai tutkimuksen aihepiiriin erikoistunut dosentti. Jatko-opinnäytteen aihepiirin mukaan ratkaistaan tarve nimetä tutkimukselle tukiohjaajia. Useammasta ohjaajasta muodostuvaa ohjausryhmää johtaa jatko-opiskelijan pääohjaaja. Hyvän ohjauksen periaatteet ja käytännöt sitovat sekä ohjaajia että jatko-opiskelijoita.
Jatko-opintojen ohjaus ja opintojen suorittaminenJatko-opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä jatko-opiskelijalle määrätään pääohjaaja. Pääohjaaja vastaa siitä, että jatko-opiskelijalle määrätään mahdollisuuksien mukaan tukiohjaaja, mikäli se on perusteltua jatko-opinnäytteen aihe- ja menetelmävalinnan kannalta. Pääohjaaja on aina laitoksen professori tai yliopistonlehtori. Tukiohjaajalla on vähintään dosentin pätevyys taikka tohtorin tutkinto ja vahva asiantuntemus jatko-opiskelijan opinnäytetutkimuksen alueella. Tukiohjaaja voi olla myös laitoksen ulkopuolelta. Laitos ylläpitää rekisteriä jatko-opiskelijoiden ohjaajista. Tutustu Hyvän ohjauksen periaatteisiin ja käytäntöihin. Miten suoritan opintoja? Mahdolliset täydentävät opinnot suoritetaan pääohjaajalle tai hänen osoittamallaan tavalla laitoksen muille opettajille siten kuin voimassa olevat tutkintovaatimukset määräävät. Kaikki muut opinnot suoritetaan jatkokoulutusohjelman osoittamalla tavalla kustakin jaksosta vastuussa oleville opettajille. Pääohjaaja suunnittelee jatko-opinnot siltä osin kuin jatkokoulutusohjelma ei niitä tarkemmin täsmennä.
YhteyshenkilötValtiotieteellinen tiedekunta Yleisen valtio-opin laitos
Päivitetty 25.7.2006 |
|||||||||||||||||||||||||||
