Opiskelu - Opiskelijaksi

Opiskelijaksi maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalle?

• Mitä se on?
• Mitä hyötyä siitä on?
• Mihin on sijoituttu valmistumisen jälkeen?
• Miksi juuri Helsingin yliopistoon?
• Opiskelijavalinta opintolinjaan

Mitä se on?

Kansainväliset suhteet akateemisena oppiaineena perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tavoitteena oli tutkia sotien syitä, jotta opittaisiin toimimaan niin, ettei ensimmäisen maailmansodan katastrofi enää koskaan toistuisi. Tässä mielessä kansainvälisen politiikan tutkimus oli alun perin nimenomaan rauhantutkimusta. Myös ulkopolitiikan, diplomatian, valtiomiestaitojen ja kansainvälisten järjestöjen toiminnan opettaminen kuului perinteiseen kansainväliseen politiikkaan.

Poliittinen talous ja kehitys tulivat alan keskiöön jo 1960-luvulla, kun liberaali maailmantalous oli noussut sodan raunioista ja siirtomaat olivat itsenäistyneet tai itsenäistymässä. Alettiin esittää uusia poliittisen talouden teorioita sotien ja väkivallan syistä ja rauhan ehdoista. Samalla kuitenkin asetettiin asteittain myös uusia kysymyksiä. Mitä on kehitys tai alikehitys? Mikä tuottaa niitä? Miten? Miten kansainväliset regiimit syntyvät vastauksena tarpeelle säädellä maailmantaloutta? Miten erilaisia globaaleja ongelmia voidaan ja pitäisi ratkaista? Miten eri maiden talouspolitiikka määräytyy? Onko maailmasta tullut yksi paikka (vai onko se kenties ollut yksi paikka jo kauan)? Mitä globalisaatio tarkoittaa valtasuhteiden, politiikan, talouden hallinnan, oikeudenmukaisuuden tai demokratian kannalta?

Maailmanpolitiikka kattaa laajemman alueen kuin perinteinen kansainväliset suhteet. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla tutkitaan diplomatian toimintaa ja eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista; rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä; sekä globaalia hallintaa ja maailmantalouden kehitystä. Tarkastelun kohteena on paitsi politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, niin myös sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja jakautuu kolmeen erikoistumisalueeseen:

(1) Ulkopolitiikka ja diplomatia keskittyy muun muassa Euroopan Unionin, Yhdysvaltojen ja Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan; kansainvälisen yhteiskunnan instituutioiden – esimerkiksi valtiosuvereniteetin, diplomatian ja kansainvälisen lain – toimintaan ja vaikutuksiin; sekä eri valtioiden aseman ja roolin muuttumiseen. Miten valtioiden ulkopolitiikka muotoutuu ja keskeiset poliittiset päätökset syntyvät? Mikä selittää unilateralismin tai multilateralismin?

(2) Rauhan ja konfliktin tutkimus on nimensä mukaisesti sodan ja poliittisen väkivallan selittämistä ja rauhan ehtojen tutkimista. Siihen kuuluu myös kriittinen turvallisuuden ja identiteettien tutkimus. Miten väkivaltainen konflikti voidaan muuntaa rauhanomaiseksi politiikaksi? Ovatko humanitaariset interventiot oikeutettuja? Mikä on turvallisuusyhteisö?

(3) Globaali poliittinen talous ja globaali hallinta tarkoittaa kahta erilaista asiaa. Yhtäältä se on tarkastelukulma, jossa taloudelliset (valta)suhteet toimivat monien ilmiöiden keskeisenä selittäjänä. Se voi siis olla haastaja ’ulkopolitiikan ja diplomatian’ tai ’rauhan- ja konfliktintutkimuksen’ monille teorioille. Toisaalta se on myös tutkimuskohde. Miten valtioiden talousulkopolitiikka ja maailmantalouden hallinta ja säätely muotoutuu? Mitä on globalisaatio ja mitä vaikutuksia sillä on?

Erikoistumisalueet eivät ole toisiaan poissulkevia, mutta niillä on kuitenkin selkeä oma profiilinsa. Monissa yliopistoissa maailmalla ne ovat omia oppiaineitaan.

Mitä hyötyä siitä on?

Valtio-opin laitoksen tarjoama laaja-alainen opetus tarjoaa monia mahdollisuuksia työelämässä. Tiedotus- ja media-ala, kansalaisjärjestöt, valtion, kuntien ja yritysten hallinto, EU-tehtävät, tutkimus sekä monipuoliset tehtävät erilaisissa kansainvälisissä järjestöissä ovat tyypillisiä maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalta valmistuneiden aloja. Tarvittaessa voit myös joustavasti täydentää maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opintoja muiden valtio-opin linjojen opinnoilla. Ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuva opetus antaa parhaat mahdolliset yleiset valmiudet mitä erilaisimpiin haastaviin ja nopeasti muuttuviin tehtäviin sekä suomalaisilla että globaaleilla työmarkkinoilla.

Mihin on sijoituttu valmistumisen jälkeen?

Kansainvälisen politiikan alalta valmistuneet ovat päätyneet erilaisiin tehtäviin. Vaikka moni on hakeutunut diplomaattiuralle tai kansainvälisten järjestöjen kuten EU:n tehtäviin, heitä on vain murto-osa kaikista valmistuneista. Kansainvälistä politiikkaa opiskelleista on tullut myös muiden alojen kuin ulkoasianhallinnon virkamiehiä. Heistä on voinut tulla toimittajia tai ammattipoliitikkoja. Heitä on paljon myös erilaisten (kansainvälisten) yritysten palveluksessa esimerkiksi konsultteina tai järjestötehtävissä, jotka voivat toimia vaikkapa kehitysyhteistyön alalla. Jotkut ovat perustaneet oman yrityksen. Osa valmistuneista on jatkanut tutkimusuraansa ja on töissä yliopistossa tai tutkimuslaitoksessa. – Yleistä tietoa valtiotieteilijöiden työhön sijoittumisesta tiedekunnan sivuilta.

Laitoksella on oman yhteysverkoston kautta tietoja myös opintolinjoittaisesta työhön sijoittumisesta. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalta (aiemmin kansainvälisen politiikan linjalta) vuosina 1999-2003 valmistuneet ovat sijoittuneet esimerkiksi seuraaviin tehtäviin: konsultti, suunnittelija, asiakasyhteyshenkilö, toimittaja, tiedottaja, apulaiskontrolleri, tutkija, projektiavustaja, liikkeenjohdon konsultti, project and sales manager, uutiskoordinaattori, tapahtumakoordinaattori, kansanedustajan avustaja.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalta vuosina 1999-2003 valmistuneiden työnantajat jakautuivat sektoreittain seuraavasti:

• yksityinen sektori: 42,7 %
• kunta 4,9 %
• valtio 35,9 %
• seurakunta 1,0 %
• järjestö, säätiö tai yhdistys 7,8 %
• itsenäinen yrittäjä 1,0 %
• yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 6,8 %

Tutustu myös laitoksen alumni-sivuihin.

Miksi juuri Helsingin yliopistoon?

Helsingin yliopistossa maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelussa on otettu huomioon niin ammattikäytäntöjen kuin alan tutkimuksenkin uudistuminen. Politiikka ja hallinto sekä kansalliset, eurooppalaiset ja globaalit kysymykset kietoutuvat nykyään entistä monimutkaisemmin yhteen. Valtio-opin laitos on mukana Suomessa ainutlaatuisessa monitieteisessä EU-opintokokonaisuudessa, jota suositellaan Euroopan unionista kiinnostuneille maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille sivuaineeksi tai joka voidaan muuten vapaasti yhdistää sivuaineopintoihin. Opintokokonaisuudessa on mukana valtiotieteellisen tiedekunnan muiden oppiaineiden ohella myös Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineita (oikeustiede, Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus, taloustiede (maatalous- ja metsätieteellinen tdk), teologia) (ks. tarkemmin EU-sivuainekokonaisuus).

Sivuaineiden opiskeluun tarjoutuu ylipäätään Helsingin yliopistossa erinomaiset mahdollisuudet, sillä oppiaineita ja erillisiä opintokokonaisuuksia on enemmän kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa. Yleisperiaatteena on sivuaineopiskelun vapaus, mutta eri oppiaineilla voi olla tarkempia määräyksiä sivuaineopiskelusta. - Tarkemmin opintolinjan oppisisällöt selviävät tutkintovaatimuksista. Lukuvuoden 2006-2007 opinto-oppaaseen.

Vaihto-opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa on valtio-opin laitoksella laajamittaista. Laitoksella opiskelee myös kymmenittäin ulkomaisia opiskelijoita, usein samoissa opetusryhmissä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Näin opiskeluympäristö on monella tavalla kansainvälinen. Halutessaan opiskelijat voivatkin lähteä vaihtoon johonkin hyvään ulkomaiseen yliopistoon – tätä varten laitos tarjoaa hyvät tukipalvelut. Tavanomaisen puolen vuoden opintojakson aikana on hyvä mahdollisuus luoda uusia ystävyyssuhteita alan ulkomaisiin opiskelijoihin ja tutustua eri maiden poliittisiin kulttuureihin. Helsingin yliopisto kuuluu myös 12 eurooppalaisen huippuyliopiston ryhmään: LERU – League of European Universities.

Yleisen valtio-opin laitos on valittu koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi vuosiksi 2004–2006. Tähän suppeaan mutta arvostettuun ryhmään kuuluminen takaa sen, että opetuksen laatu on korkeatasoista ja jatkuvan kehitystyön kohteena. Helsingin yliopisto – ja yleisen valtio-opin laitoksen piirissä tehty tutkimustyö – on myös menestynyt suomalaisista yliopistoista parhaiten monissa yliopistojen kansainvälisissä arvioinneissa (ks. tarkemmin). Siten opetus perustuu myös kansainvälisesti noteerattuun tieteelliseen osaamiseen.

Opiskelu- ja asuinympäristönä Helsinki tarjoaa suurkaupungin edut, mutta tällä on yhteys myös opiskelusisältöihin. Helsinki on politiikan, hallinnon sekä yritys- ja järjestötoiminnan valtakunnallinen keskus, joka on osa kiinteää kansainvälistä toimijaverkostoa. Laitoksen kursseilla on helppo käyttää opettajina Suomen parhaita asiantuntijoita. Toisaalta Helsingissä vierailee myös paljon ulkomaisia asiantuntijoita. Työharjoittelupaikkoja ja muita omaan alaan sopivia työpaikkoja on tarjolla runsaasti – myös kansainvälisissä tehtävissä. Opiskelun myötä syntyneet kontaktit ja oman alan työkokemus edistävät hyvin työpaikan saantia tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Opiskelijavalinta opintolinjaan

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelijavalinta on osa valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Valtio-oppi on pääainenimike myös maailmanpolitiikan tutkimuksen linjan opiskelijoilla, vaikka suomen- ja ruotsinkielisen pääsykokeen mukainen opiskelijavalinta tehdään suoraan opintolinjaan. Pääsykoekirja on maailmanpolitiikan tutkimuksen opintolinjalla McNeil J.R. – McNeil W.H.: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (Mänskliga nätverk. Världshistorien i ett nytt perspektiv), josta laaditaan kysymykset valintakokeen kirjallisuuskokeeseen. Valtio-opissa on kullekin opintolinjalle oma aineistokoe, johon vastataan pääsykokeessa – näin myös maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalle pyrkiville. Valtiotieteellinen tiedekunta antaa tarkempia ohjeita opiskelijavalinnasta.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista vaihtaa pääainetta ja myös valtio-opin opintolinjaa. Vaihtamista koskevat kuitenkin omat määräyksensä, jotka tiedekunta vahvistaa lukukauden alkuun mennessä. Yleisperiaatteena opiskelijavalinnassa on ollut, että vastaanottava pääaine tai opintolinja voi säädellä uusien opiskelijoiden määrää hakijoiden opintomenestyksen ja käytettävissä olevien opetusresurssien mukaan. Vaihtamisen ehtona on myös ollut, että opinnot pääsykokeen yhteydessä valitussa oppiaineessa tai opintolinjassa ovat edenneet riittävän pitkälle.

Valtio-opin yleisesittelyyn.

Päivitetty 1.2.2007