Opiskelu - Opiskelijaksi

Opiskelijaksi politiikan tutkimuksen linjalle?

• Mitä se on?
• Mitä hyötyä siitä on?
• Mihin on sijoituttu valmistumisen jälkeen?
• Miksi juuri Helsingin yliopistoon?
• Opiskelijavalinta opintolinjaan

Mitä se on?

Politiikassa on kyse siitä, miten ihmiset voivat elää ja toimia yhdessä niin paikallisesti, kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti siitä huolimatta, että he arvostavat erilaisia asioita, ajattelevat asioista eri tavoin ja pyrkivät erilaisiin päämääriin. Ihmisten erilaiset maailmankatsomukselliset ja poliittiset käsitykset hyvästä yhteiskunnasta sekä tarve ristiriidoista huolimatta löytää toimivia ratkaisuja polttaviin ongelmiin ja erimielisyyksiin ovat politiikan peruslähtökohtia. Nämä kysymykset ovat tänä päivänä yhtä ajankohtaisia kuin ennenkin. Globaalistuminen, kansainvälistyminen tai edes demokratisoituminen eivät ole tehneet maailmaa tai ihmisten elämää yksiselitteisesti turvallisemmaksi ja vapaammaksi, vaan myös monimutkaisemmaksi ja ennustamattomammaksi samassa tahdissa kun riskit ovat maailmanlaajuistuneet. Ilman politiikkaa ei globaaleja, kansallisia tai paikallisia ongelmia (esim. ympäristöongelmat, köyhyys, terrorismi, eriarvoisuus, työttömyys) voida ratkaista. Poliittisesti toimivien ratkaisujen löytäminen on edellytys ongelmien ratkaisemiseksi. Politiikkaa ei ole mahdollista hylätä, vaan tarvitsemme ongelmien ratkaisemiseksi ”lisää”, ”vahvempaa” ja ”itsetietoisempaa” politiikkaa.

Politiikan tutkimuksen opintolinjassa on kyse politiikkaa tutkivasta tieteestä. Politiikan tutkimuksen tutkimuskohteena ovat perinteisesti olleet politiikka, valtio, valta, poliittinen toiminta, osallistuminen ja päätöksenteko. Opintolinjaa kuvaavat nimitykset, kuten politiikan linja, politiikan tutkimuksen linja ja politologia, korostavat myös ei-valtiollisia politiikan muotoja tieteenalan tutkimuskohteena: tutkimuskohteena on koko politiikan maailma, missä muodossa tai yhteydessä politiikka kulloinkin ilmeneekään, sillä millä tahansa ilmiöllä voi olla poliittinen ulottuvuutensa.

Politiikkaa tutkiva tiede syventää käsityksiä politiikan ilmiöstä, poliittisen toiminnan perusteista ja mekanismeista, politiikan luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnassa sekä tarjoaa välineitä näiden ilmiöiden analysoimiseen. Politiikan tutkimuksen opintolinjalla opetus kohdistuu

• poliittiseen ajatteluun ja politiikan teoriaan
• eri maiden poliittisiin kulttuureihin ja järjestelmiin
• kansalaisten poliittisiin rooleihin ja toimintaan
• poliittisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen, sekä
• Suomen ja Euroopan unionin asemaan globaalissa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.

Mitä hyötyä siitä on?

Valtio-opin laitoksen tarjoama laaja-alainen opetus tarjoaa monia mahdollisuuksia työelämässä. Tiedotus- ja media-ala, valtion, kuntien ja yritysten hallinto, EU-tehtävät, tutkimus sekä monipuoliset tehtävät erilaisissa järjestöissä ovat tyypillisiä politiikan tutkimuksen linjalta valmistuneiden aloja. Tarvittaessa voit myös joustavasti täydentää politiikan tutkimuksen linjan opintoja muiden valtio-opin linjojen opinnoilla. Ajankohtaiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuva opetus antaa parhaat mahdolliset yleiset valmiudet mitä erilaisimpiin haastaviin ja nopeasti muuttuviin tehtäviin sekä suomalaisilla että globaaleilla työmarkkinoilla.

Mihin on sijoituttu valmistumisen jälkeen?

On tyypillistä, että yhteiskuntatieteellisen alan tutkinnot suorittaneet sijoittuvat hyvin monenlaisiin tehtäviin, sillä ko. tutkinnot eivät tuo mukanaan tarkasti rajattua ammattipätevyyttä (vrt. lääkäri, juristi, peruskoulun tai lukion opettaja, tietyn alan insinööri). On myös tyypillistä, että tehtävät muuttuvat paljon työuran aikana – ja että yhteiskuntatieteellisen tutkinnon antamat laaja-alaiset valmiudet tulevat vahvemmin käyttöön uran edetessä kohden vastuullisempia tehtäviä. Myöhempään urakehitykseen vaikuttavat toisaalta myös monet muut tekijät kuin nuorena aikuisena suoritettu tutkinto. On hyvin yleistä ja täysin ”normaalia”, että yhteiskuntatieteellisen alan opinnot aloittanut opiskelija ei vielä tiedä tulevaa ammattiaan. Tällöin on tärkeää opiskella sitä, mistä on kiinnostunut ja missä kokee myös onnistuvansa. – Yleistä tietoa valtiotieteilijöiden työhön sijoittumisesta tiedekunnan sivuilta.

Laitoksella on oman yhteysverkoston kautta tietoja myös opintolinjoittaisesta työhön sijoittumisesta. Politiikan tutkimuksen linjalta (aiemmin yleisen valtio-opin linjalta) vuosina 1999-2003 valmistuneet ovat sijoittuneet esimerkiksi seuraaviin tehtäviin: henkilöstöpäällikkö, tutkija, human resources communication officer, rahoituspäällikkö, tiedottaja, analyytikko, toimittaja, kampanjasuunnittelija, kansanedustajan avustaja, projektisihteeri, asiakaspalvelupäällikkö, amanuenssi, kurssipäällikkö.

Politiikan tutkimuksen linjalta vuosina 1999-2003 valmistuneiden työnantajat jakautuivat sektoreittain seuraavasti:

• yksityinen sektori: 38,0 %
• kunta 4,0 %
• valtio 40,0 %
• järjestö, säätiö tai yhdistys 12,0 %
• yliopisto, korkeakoulu tai Suomen Akatemia 6,0 %

Tutustu myös laitoksen alumni-sivuihin.

Miksi juuri Helsingin yliopistoon?

Helsingin yliopistossa politiikan tutkimuksen linjan opiskelussa on otettu huomioon niin ammattikäytäntöjen kuin alan tutkimuksenkin uudistuminen. Politiikka ja hallinto sekä kansalliset ja kansainväliset kysymykset kietoutuvat nykyään entistä monimutkaisemmin yhteen. Poliittisen toiminnan ja organisaatioiden toimintaympäristöt ovat yhä monimutkaisemmalla tavalla sekä poliittisia ja hallinnollisia että kansainvälisiä. Opiskeluun sisältyykin integroidulla tavalla myös hallinnon ja maailmanpolitiikan opintoja. Näiden yhteyksien nivoutuminen valtio-opin opiskeluun politiikan tutkimuksen linjalla on koulutuksen erityisvahvuus.

Politiikan tutkimuksen linjan vahvuutena on myös EU-aiheiden opiskelu. Valtio-opin laitos on mukana Suomessa ainutlaatuisessa monitieteisessä EU-opintokokonaisuudessa, jota suositellaan Euroopan unionista kiinnostuneille politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoille sivuaineeksi tai joka voidaan muuten vapaasti yhdistää sivuaineopintoihin. Opintokokonaisuudessa on mukana valtiotieteellisen tiedekunnan muiden oppiaineiden ohella myös Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien oppiaineita (oikeustiede, Eurooppalaisten kulttuurien ja alueiden tutkimus, taloustiede (maatalous- ja metsätieteellinen tdk), teologia) (ks. tarkemmin EU-sivuainekokonaisuus).

Sivuaineiden opiskeluun tarjoutuu ylipäätään Helsingin yliopistossa erinomaiset mahdollisuudet, sillä oppiaineita ja erillisiä opintokokonaisuuksia on enemmän kuin missään muussa suomalaisessa yliopistossa. Yleisperiaatteena on sivuaineopiskelun vapaus, mutta eri oppiaineilla voi olla tarkempia määräyksiä sivuaineopiskelusta. - Tarkemmin opintolinjan oppisisällöt selviävät tutkintovaatimuksista. Lukuvuoden 2006-2007 opinto-oppaaseen.

Vaihto-opiskelu ulkomaisissa yliopistoissa on valtio-opin laitoksella laajamittaista. Laitoksella opiskelee myös kymmenittäin ulkomaisia opiskelijoita, usein samoissa opetusryhmissä suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Näin opiskeluympäristö on monella tavalla kansainvälinen. Halutessaan opiskelijat voivatkin lähteä vaihtoon johonkin hyvään ulkomaiseen yliopistoon – tätä varten laitos tarjoaa hyvät tukipalvelut. Tavanomaisen puolen vuoden opintojakson aikana on hyvä mahdollisuus luoda uusia ystävyyssuhteita alan ulkomaisiin opiskelijoihin ja tutustua eri maiden poliittisiin kulttuureihin. Helsingin yliopisto kuuluu myös 12 eurooppalaisen huippuyliopiston ryhmään: LERU – League of European Universities.

Yleisen valtio-opin laitos on valittu koulutuksen valtakunnalliseksi laatuyksiköksi vuosiksi 2004–2006. Tähän suppeaan mutta arvostettuun ryhmään kuuluminen takaa sen, että opetuksen laatu on korkeatasoista ja jatkuvan kehitystyön kohteena. Helsingin yliopisto – ja yleisen valtio-opin laitoksen piirissä tehty tutkimustyö – on myös menestynyt suomalaisista yliopistoista parhaiten monissa yliopistojen kansainvälisissä arvioinneissa (ks. tarkemmin). Siten opetus perustuu myös kansainvälisesti noteerattuun tieteelliseen osaamiseen.

Opiskelu- ja asuinympäristönä Helsinki tarjoaa suurkaupungin edut, mutta tällä on yhteys myös opiskelusisältöihin. Helsinki on politiikan, hallinnon sekä yritys- ja järjestötoiminnan valtakunnallinen keskus, joka on osa kiinteää kansainvälistä toimijaverkostoa. Laitoksen kursseilla on helppo käyttää opettajina Suomen parhaita asiantuntijoita. Toisaalta Helsingissä vierailee myös paljon ulkomaisia asiantuntijoita. Työharjoittelupaikkoja ja muita omaan alaan sopivia työpaikkoja on tarjolla runsaasti – myös kansainvälisissä tehtävissä. Opiskelun myötä syntyneet kontaktit ja oman alan työkokemus edistävät hyvin työpaikan saantia tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Opiskelijavalinta opintolinjaan

Politiikan tutkimuksen linjan opiskelijavalinta on osa valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Valtio-oppi on pääainenimike myös politiikan tutkimuksen linjan opiskelijoilla, vaikka suomen- ja ruotsinkielisen pääsykokeen mukainen opiskelijavalinta tehdään suoraan opintolinjaan. Pääsykoekirja on politiikan tutkimuksen sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen opintolinjoilla Erkki Berndtsonin teos Politiikka tieteenä (Politik som vetenskap), josta laaditaan kysymykset valintakokeen kirjallisuuskokeeseen. Valtio-opissa on kullekin opintolinjalle oma aineistokoe, johon vastataan pääsykokeessa – näin myös politiikan tutkimuksen linjalle pyrkiville. Valtiotieteellinen tiedekunta antaa tarkempia ohjeita opiskelijavalinnasta.

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa on mahdollista vaihtaa pääainetta ja myös valtio-opin opintolinjaa. Vaihtamista koskevat kuitenkin omat määräyksensä, jotka tiedekunta vahvistaa lukukauden alkuun mennessä. Yleisperiaatteena opiskelijavalinnassa on ollut, että vastaanottava pääaine tai opintolinja voi säädellä uusien opiskelijoiden määrää hakijoiden opintomenestyksen ja käytettävissä olevien opetusresurssien mukaan. Vaihtamisen ehtona on myös ollut, että opinnot pääsykokeen yhteydessä valitussa oppiaineessa tai opintolinjassa ovat edenneet riittävän pitkälle.

Valtio-opin yleisesittelyyn.

Päivitetty 1.2.2007