Tietoa laitoksesta:
Yhteystiedot: Toimisto: |
Opiskelijavaihto - Usein kysyttyä (uusimmat ensin)
K: Onko laitoksella jotain suositusta siihen milloin opiskelijan kannattaisi hakeutua vaihtoon jos niin on ajatellut tehdä? V: Vaihtoon lähdön ajankohdasta ei ole erityistä suositusta. Vaihtoon lähtijällä on oltava vuosi yliopisto-opintoja takana ja valtio-opin vaihtopaikalle lähtevällä perusopinnot suoritettuna. Nordplus-paikat ovat vähintään kaksi vuotta opiskelleille. Laitoksen tutkintorakenne "suosii" lähtemään maisterivaiheessa, koska siellä tutkinnossa on vapaiden opintojen kohta, mihin ylimääräiset vaihto-opinnot voi näppärästi käyttää. Lisäksi kandivaiheessa valtio-oppiin hyväksyttävien vaihdossa suoritettujen aineopintojen määrä on enintään 20 op, mikä taas tarkoittaa, että jos nostaa KELA:n opintotukea, on vaihdossa opiskeltava muutakin kuin valtio-oppia tai tietoisesti ylimääräistä, jotta KELA:n vuositasolla vaatima op-määrä täyttyy. Jos meinaa suorittaa kandivaiheen kolmessa vuodessa läpi, voi pakollisten kurssien suorittamisen vuoksi mahdotonta olla vaihdossa puolta vuotta pidempään, mutta kandivaiheessakin saa lähteä vaihtoon koko lukuvuodeksi, opintoaika sitten vain helposti pidentyy kolmesta vuodesta, mutta eihän tuosta vielä sanktioida. Edellä sanotusta ei siis seuraa mitään velvoittavaa. Jokaisen vaihtoa harkitsevan on suunniteltava omasta opiskelutilanteestaan ja aikatauluistaan käsin, missä vaiheessa vaihtoon tähtää. Kielitaidon vahvistaminen on hyvin tärkeää ja kielenhallinta myös lähdön ajankohtaan vaikuttava tekijä. Vaihdossa ollessaan saa laitoksen puolesta opiskella sekä aine- että
syventäviä opintoja, jos vain vaihtopaikassa niin voi tehdä. Joissakin
maissa syventäville kursseille eivät vaihtarit pääse tai niitä ei edes
juuri ole, mutta kaikkea siis saa opiskella, mihin vaihtoyliopistossa saa K: Vaihtuvatko vaihtopaikat joka vuosi? Vai ovatko laitoksen vaihtopaikat ensi vuonna todennäköisesti samoissa yliopistoissa kuin tänä vuonna? Erityisesti olen kiinnostunut siitä, onko todennäköistä, että Berliiniin voi hakea myös ensi keväänä? V: Berliinin sopimus on voimassa kesään 2010 saakka, samoin kuin
valtaosa yleisen valtio-opin Erasmus-sopimuksista. Vain jotkut yksittäiset sopimukset on solmittu vain ensi lukuvuodeksi. Yleensä kerran vaihto-ohjelmaan tullut
sopimus jatkuu, jollei siihen liity erityisiä ongelmia tai sopimus
jää täysin kuolleeksi kirjaimeksi, jolloin se on syytäkin lopulta lopettaa. V: Hakemukset ovat sitovia eikä niitä voi perua ilman erittäin painavaa perustetta. Erittäin painava peruste määritellään tapauskohtaisesti. Jos se esim. liittyy siihen, että on saanut jonkun muun vaihtopaikan, ollaan joustavia. Jos on saanut paikan ja jättänyt ottamatta sen vastaan, ei joudu karenssilistalle, vaan voi hakea myöhemmin uudestaan. Ensimmäisellä kierroksella hakeneiden on kerrottava, ottavatko paikan vastaan 15.3. mennessä, koska toisella kierroksella haettavissa olevien paikkojen lista on julkaistava ennen toisen kierroksen hakuajan alkamista. K: Olenko ymmärtänyt oikein, että hakemus laaditaan suomeksi ja opintosuoritusotteeksi riittää weboodista tilattava epävirallinen ote? V: Kyllä. Vaihtopaikan saaneet hakevat myöhemmin vielä erikseen vaihtoyliopistoon vaihtokoordinaattorin antamin ohjein. N.B. Jag mottar ansökningar även på svenska. K: Onko ranskankielisiin paikkoihin vaikea päästä? V: Ranskankieliset kohteet ovat perinteisesti olleet suosittuja valtio-opissa. Vaihtoon lähtöä suunnittelevan on syytä huomata, että myös Belgiassa ja Sveitsissä voi opiskella ranskan kielellä. Lukuvuodeksi 2007-2008 yleisen valtio-opin ranskankielisten vaihtopaikkojen määrä on kasvanut. Tärkeintä on hakea ensisijaisesti juuri siihen yliopistoon, mihin haluaa eikä jäädä pohtimaan muiden hakijoiden aikeita tai menneiden vuosien vaihtopaikkojen jakautumista. Jos vaihtoon lähtö lukuvuoden 2007-2008 aikana on omien aikataulujen vuoksi välttämätöntä, on kuitenkin hyvä miettiä toissijainen vaihtokohde sellaiseksi, että sen kanssa voi ns. elää. Vaihtopaikkahakemuksen opintosuunnitelma laaditaan kuitenkin vain ensisijaiseen hakukohteeseen. K: Mitkä ovat riittävät kieliopinnot vaihtopaikan saamiseksi? V: Vaihtoon lähtijällä pitäisi olla hyvä kielitaito vaihtokohteen
kannalta relevanteissa kielissä. Nyrkkisääntönä tämä tarkoittaa vähintään kahden vuoden kieliopintoja (perus- ja jatkokurssit) hyvillä arvosanoilla. Tietysti
yksilökohtaiset eroavaisuudet ovat suuret. Heikommalla kielitaidolla Erasmus-vaihtoon lähtevät hyötyvät ennen lukukautta pidettävistä EILC-kielikursseista, jos onnistuvat niille pääsemäään. Eli omaa kielitaitoaa on syytä arvioida kahdesta näkökulmasta: miten selviää a) arkielämästä kohdemaassa ja b) opiskelusta
sillä kielellä, millä opetusta annetaan. Hakemukseen on syytä liittää kaikki mahdolliset relavanttia kielitaitoa kuvaavat todistukset (lukio, yo, yms.). Todistuksia ei tarvitse todistaa oikeiksi. HY:ssä suoritetut kieliopinnot käyvät ilmi opintorekisteriotteesta. Lisäksi omaa kielitaitoaan voi arvioida hakemuksessa sanallisesti. V: Kysymyksen myötä Erasmus-hakukelpoisuuden yleiset periaatteet on tarkistettu yliopiston kv-palveluista ja Erasmus-vaihdon kelpoisuus-kohtaa on nyt muutettu: "Erasmus-vaihtoon ei lähetetä ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Vaihtoon lähtiessään opiskelijalla on oltava suoritettuna vähintään yhden vuoden opinnot (60 op). Yleisen valtio-opin Erasmus-paikkaa hakevalla on oltava suoritettuna vähintään yleisen valtio-opin perusopinnot." Huom. JOS- tai EU-perusopinnot eivät ole yhtä kuin yleisen valtio-opin perusopinnot. K: Tuleeko hakuun paikkoja, joissa voisi hakea pelkästään kevääksi 2008 / syksyksi 2008? V: Kyllä. Erasmus-vaihtopaikkahakemukseen pyydetään kirjaamaan, milloin stipendi on tarkoitus käyttää (syyslukukausi, kevätlukukausi, lukuvuosi) ja missä yliopistossa. Eli pääsääntöisesti voi hakea myös vain yhden lukukauden paikkaa, paitsi tiettyihin kohteisiin, joista on maininta vaihtopaikkojen listassa. Nordplus-stipendiä voi hakea vain lukukaudeksi, paitsi Islantiin voi hakea koko lukuvuodeksi. Yleisen valtio-opin laitoksen vaihtopaikkoja koskeviin kysymyksiin vastaa amanuenssi Piia Susiluoto, piia.susiluoto[at]helsinki.fi.
Päivitetty 7.9.2007 |
||||||||||||||||||||||||||||