Opiskelu - Opiskelijaksi

Valtio-oppi

Valtio-oppi perehdyttää opiskelijat poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan kansallisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Opetuksen tavoitteena on opiskelijoiden kyky muodostaa ja soveltaa itsenäisesti oppiaineen alaan kuuluvaa tutkimustietoa - ja samalla kyky kehittää tähän tietoon nojaavan käytännön toimintaa niin julkisissa kuin yksityisissä organisaatioissa. Opetuksessa pyritään avaamaan uusia näkökulmia yhä vaikeammin hallittaviin yhteiskunnallisiin arvo- ja eturistiriitoihin, niiden syihin ja ratkaisuyrityksiin sekä vaikutuksiin niin Suomessa kuin maailmanmitassa.

Poliittista toimintaa kuvataan usein valtiolliseen päätöksentekoon liittyväksi vallankäytöksi ja yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkomiseksi. Hallinto käsitetään puolestaan usein näin syntyneiden päätösten valmisteluksi ja toimeenpanoksi. Politiikka ja hallinto tulevat kuitenkin esiin kaikkien organisaatioiden toiminnassa, kuten kuntien, järjestöjen ja yritysten toiminnassa sekä yhteiskunnallisissa liikkeissä ja niiden johtamisessa. Nämä ovat monesti läheisessä yhteydessä valtiolliseen toimintaan paikallisesti, alueellisesti tai kansainvälisesti.

Poliittinen ja hallinnollinen toiminta ovat voimakkaasti kansainvälistyneet. Samalla pyrkimys taloudelliseen tehokkuuteen on johtanut markkinoiden voimistuvaan rooliin myös muiden kuin yritysorganisaatioiden toiminnassa. Nämä muutokset ovat sekoittaneet perinteisiä jakolinjoja kansallisen ja ei-kansallisen sekä julkisen ja yksityisen välillä. Lisäpiirteenä on informaation ja viestinnän poliittisen ja hallinnollisen merkityksen kasvu, joka muuttaa valtiollisen toiminnan tehostamisen ja oikeuttamisen tapoja. Kun globaalien ja paikallisten ongelmien ratkaisumallit kilpailevat äärellisistä voimavaroista, myös politiikan ja hallinnon moraaliset ongelmat kärjistyvät. Valtio-opin opetusta on uudistettu kattamaan näiden kehityspiirteiden vaikutus niihin työelämän haasteisiin, joita oppiaineesta valmistuneet joutuvat kohtaamaan.

Valtio-oppia opiskellaan kolmella opintolinjalla, joista yksi valitaan yliopistoon pyrittäessä. Linjat ovat politiikan tutkimuksen linja, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja sekä maailmanpolitiikan tutkimuksen linja.

Valtio-opin opetus nojaa alkuvaiheessa yhteiseen perusrunkoon, jonka jälkeen opiskelija jatkaa omalla linjallaan. Linjajaosta huolimatta kaikilla valtio-opin opiskelijoilla on kuitenkin yhteisiä opintoja, kuten ns. intersektio-opetusta, jossa uudella tavalla yhdistetään poliittinen, hallinnollinen, kansallinen ja kansainvälinen näkökulma.

Politiikan tutkimuksen linjalla opetus kohdistuu politiikan teoriaan, politiikan ilmiöön elämän eri alueilla, eri maiden poliittisiin järjestelmiin, kansalaisten poliittisiin valmiuksiin ja poliittiseen käyttäytymiseen, poliittisiin instituutioihin ja niiden toimivuuteen sekä poliittiseen kulttuuriin, kuten uusiin poliittisiin liikkeisiin ja politiikan kieleen. Erityisesti pyritään vertaillen ja opiskelijoita tutkimuksen tekoon opastaen selventämään Suomen asemaa yleiseurooppalaisessa poliittisessa, taloudellisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.

Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalla opetus kohdistuu julkisiin organisaatioihin ja niiden erilaisiin johtamistapoihin, Euroopan unioniin, hallinnon ja organisaatioiden kulttuuriin ja etiikkaan, hallinnon kansallisten muotojen vertailuun, kansainvälisiin organisaatioihin, hallinnon kansallisten ja kansainvälisten muotojen uudistamisen sekä niiden arvioimiseen unohtamatta uudistamisen yhteyttä julkisen ja yksityisen sektorin toimintamuotojen lähentymiseen. Linjalla opiskelevat suorittavat vähintään perusopinnot johtamisen sivuainekokonaisuudesta.

Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla tutkitaan diplomatian toimintaa ja eri maiden ja muiden toimijoiden ulkopolitiikan muotoutumista; rauhan, poliittisen väkivallan ja sotien syitä; sekä globaalia hallintaa ja maailmantalouden kehitystä. Tarkastelun kohteena on politiikka, joka on kansainvälistä tai maailmanlaajuista, sekä sellaiset poliittiset tilat, jotka läpäisevät tai ylittävät perinteisten poliittisten yhteisöjen rajat. Maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalla opiskelevat valitsevat jonkin kolmesta erikoistumisalueesta (ulkopolitiikka ja diplomatia, rauhan- ja konfliktintutkimus, globaali poliittinen talous ja globaali hallinta), johon syventyvät tarkemmin.

Lue linjoista tarkemmin:

• Politiikan tutkimuksen linja
• Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja
• Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja

Valtio-opin opiskelu antaa yleisiä valmiuksia toimia tehokkaasti monen tyyppisissä tehtävissä. Tämä perustuu koulutuksen kykyyn antaa realistinen yleiskuva poliittisen ja hallinnollisen toiminnan roolista kansallisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa. Tällainen tietämys on erityisen käyttökelpoista verkostoituvassa toimintatavassa, joka ylittää organisaatioiden, alueiden ja valtioiden rajoja ja jossa olennaista on kyky suuntautua uudelleen nopean muutoksen oloissa.

Valmiuksia tehokkaaseen yhteistoimintaan kehittävät myös opetuksessa käytettävät menetelmät, joissa sovelletaan sekä ryhmäperusteista että itsenäistä työskentelyä unohtamatta esiintymisvalmiuksien kohentamista. Ulkomaalaisille suunnattu englanninkielinen opetus on osin yhdistetty suomalaisten opiskelijoiden opetukseen.

Valtio-opin opetuksessa on panostettu tieteellisen ajattelun soveltamiseen itsenäisissä harjoitustöissä, tähän liittyvään tiedonhankintaan uusimpien tietoverkkopalvelujen avulla ja opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tutkimustiedon ja eri menetelmien omakohtainen soveltaminen tiiviissä ohjauksessa tehostaa oppimista ja mahdollistaa suoriutumisen vaativistakin tehtävistä. Opetukseen kuuluu myös tutustuminen vierailujen, harjoitustöiden laadinnan ja työharjoittelun kautta siihen kansalliseen ja kansainväliseen toimijaverkostoon, joka on valtio-opin tutkimuskohteena. Tällä tavalla tutuksi tulevat polttavien yhteiskunnallisten ongelmien taustat niin globaalilla kuin paikallisella tasolla, samoin kuin mahdolliset tulevat työnantajat.

Valtio-opista valmistuneet ovat sijoittuneet hyvin. Lähes tasavahvuisesti on sijoituttu valtionhallintoon sekä järjestöjen ja yritysten palvelukseen. Yleisiä tehtäviä ovat suunnittelu, johtaminen, tiedotus tai tutkimus mitä erilaisimmilla toimialoilla. Monet ovat sijoittuneet keskeisiin tiedotusvälineisiin sekä kansainvälisten järjestöjen ja EU:n tehtäviin. Tutustu laitoksen alumni-sivuihin.

Ammattiin hakeutumisessa valtio-opin antamaa yleistä pätevyyttä täydentävät erikoistuneemmat sivuaineopinnot, joiksi kannattaa harkita myös tiedekunnan ulkopuolisia opintoja, kuten tietojenkäsittelytiedettä, kansainvälistä oikeutta, hallinto-oikeutta, maantiedettä tai liiketaloustiedettä. Tiedekunnassa on tarjolla myös kehitysmaaopetusta. Valtio-opin laitos kantaa päävastuun johtamisen sivuainekokonaisuudesta sekä kansainvälisten tehtävien opintokokonaisuudesta ja on myös mukana EU-opintokokonaisuudessa. Nämä kaikki soveltuvat sivuaineeksi myös valtio-opin pääaineopiskelijoille kaikilla opintolinjoilla.

Opiskelijaksi-aloitussivulle.

Päivitetty 1.2.2007