Yhteiskuntahistorian tutkimusprojektit

Pohjoismainen hyvinvointivaltio
Kansalaisyhteiskunta, kansallisvaltio ja pohjoismaisuus pohjoismaisissa yhteiskuntanäkemyksissä
Hankkeen tarkoituksena on myötävaikuttaa keskusteluun ns. pohjoismaisen mallin menneisyydestä ja tulevaisuudesta analysoimalla historiallisesti pohjoismaisia näkemyksiä yhteiskunnasta. Lähestymistavassa ovat keskeisellä sijalla käsitehistorian tarjoamat välineet. Käsitehistorialliseen tarkasteluun kytketään niiden käytäntöjen ja instituutioiden tutkiminen, joihin on viitattu käsitteellä yhteiskunta ja siihen liittyvillä käsitteillä, kuten kansakunta, kansa, kansalainen, patriotismi ja demokratia.
Pauli Kettunen on kv. tutkimusverkoston johtoryhmässä.

Pohjoismainen hyvinvointivaltiotutkimuksen huippuyksikkö
The Nordic Welfare State – Historical Foundations and Future Challenges (NordWel) on NordForskin rahoittama pohjoismainen huippututkimusyksikkö, jota koordinoidaan yhteiskuntahistorian laitoksella. Huippuyksikön tehtävänä on edistää pohjoismaisen hyvinvointivaltion historiallis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta ja sen kansainvälistä näkyvyyttä. Sen keskeisiä toimintamuotoja ovat tutkijoiden liikkuvuuden edistäminen sekä tutkimusyhteistyö ja tutkijakoulutus. Huippuyksikön toimintakausi on 2007 – 2012 ja siihen osallistuu yhteensä seitsemän yliopistoa kaikista Pohjoismaista.

Huippuyksikössä tehdään vertailevaa tutkimusta viidessä monitieteisessä ryhmässä. Ryhmät on tietoisesti koottu ylittämään kansalliset rajat.
Tutkimusryhmien otsikot ovat

• Religion, Lutheranism and the Nordic Welfare State Model
• The National Welfare State: Citizenship and Democracy
• Epistemic Communities: Knowledge and Social Interests in the Making of the Nordic Welfare State
• The Value Systems and Legitimacy in the Nordic Welfare State Model
• The Normative Charges of Work: The Labour Market and the Welfare State

Huippuyksikkö pyrkii edistämään tutkijoiden liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä tarjoamalla sekä väitöskirjan tekijöille että tohtoritutkijoille mahdollisuuden siirtyä johonkin huippuyksikköön osallistuvista laitoksista määräajaksi. Lisäksi huippuyksikköön kutsutaan lyhytaikaisia vierailijaprofessoreita myös Pohjoismaiden ulkopuolelta. Myös tutkijakoulutus kuuluu huippuyksikön keskeisiin tehtäviin.

Helsingin yliopistosta mukana ovat yhteiskuntahistorian osaston lisäksi Renvall-instituutissa toimiva Pohjoismaiden tutkimuksen keskus ja Svenska social- och kommunalhögskolan. Huippuyksikön muut osanottajat tulevat Bergenin, Etelä-Tanskan (Odense), Islannin (Reykjavik), Kööpenhaminan ja Tukholman yliopistoista, Åbo Akademista sekä Norjan teknologia- ja tiedeyliopistosta (Trondheim).

Yksikköä johtaa professori Pauli Kettunen.

Historiatietoisuus Suomessa
Tutkijatohtori Pilvi Torstin vetämä hanke on ensimmäinen koko Suomen väestön ajatuksia menneisyydestä kartoittava tutkimus. Kyselytutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat menneisyydestä ja miten menneisyyskäsitykset vaikuttavat nykypäivän ajatteluun ja asenteisiin sekä tulevaisuuden odotuksiin. Tutkimushankkeen taustalla vaikuttavat 1990-luvulla Euroopassa toteutettu Nuoret ja Historia -tutkimushanke sekä Yhdysvalloissa, Australiassa ja Kanadassa viime vuosina tehdyt laajat kansalaisten menneisyyssuhdetta käsitelleet tutkimushankkeet.

Who is who in security? Gender perspectives on civil-military relations in changing secutiry environment
Projektissa tarkastellaan siviiliyhteiskunnan ja asevoimien välisiä suhteita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa muuttuvassa, kylmän sodan jälkeisessä turvallisuusympäristössä. Miten uudet uhat, kansainväliset sotilasoperaatiot sekä siviilien ja sotilaiden välisen rajan hämärtyminen vaikuttavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sukupuolittuneisuuteen?
Tutkimusryhmä: Anne-Maria Marttila, Kirsi Mäki, Teemu Tallberg ja Johanna Valenius.
Vastuullinen johtaja: Johanna Valenius.
Projektin kotisivu

1800-luvun tutkimus
Suomen suuriruhtinaskunnan historia on ollut perinteisesti tärkeä teema poliittisen historian oppiaineessa. Yliopistonlehtori, dos. Kristiina Kalleinen on tutkinut mm. Suomen kenraalikuvernöörihallinnon historiaa sekä osallistunut Suomen sotasurmat 1914-1922 -projektin tutkimustyöhön. Tämänhetkinen tutkimus koskee Suomen santarmihallinnon historiaa 1809-1918. VTM Klaus Lindgren on ollut tutkijana projektissa Kielen emansipaatio Suomessa ja Ruotsissa - Språklig emacipation i Finland och Sverige - Language Emancipation in Finland and Sweden (LEFS). Lindgrenin tutkimusaihe on Säätykielistä kansalliskieliksi. VTT Katja Huumon väitöskirja Perkeleen kieli’ – suomen kieli ja poliittisesti korrekti tiede 1800-luvulla on osa monitieteisen tutkimusprojektin Suomen kirjakielen kehitys ja vakiintuminen 1800-luvulla tuloksia.

Alkoholi ja naiset Suomessa 1917-1987
Tutkimushankkeen tarkoituksena on avata 1900-luvun suomalaisten alkoholiolojen historia naisten näkökulmasta. Hankkeessa keskitytään neljään jaksoon, jotka kattavat kiinnostavimmat vaiheet ja murroskohdat. Naisia ei tarkastella yhtenäisenä ryhmänä, vaan yhteiskunnalliset hierarkiat otetaan huomioon. Tarkastellaan alkoholissa ja raittiudessa muitakin aspekteja kuin kulutus ja sen aiheuttamat haitat. Tämän näkökulman tärkeyttä korostaa se, että alkoholin kulutus oli Suomessa poikkeuksellisen vähäistä 1969 lakimuutokseen saakka.
Tutkijat: Aija Kaartinen ja Hanna Kuusi
Rahoitus: Alkoholitutkimussäätiö
Projektinjohtaja: Matti Peltonen

Environmental Literacy - Perceiving Nature in Cultural and Historical Context
Tutkija: Anu Eskonheimo (VTM), Rahoitus: Helsingin yliopisto
Projektin johtaja: dosentti Timo Myllyntaus
Tutkimus tehdään yhteistyössä Viikin Tropiikki-instituutin kanssa, joka on osa Helsingin yliopiston metsäekologian laitosta.

Etnisyys ja syrjäytyminen 1900-luvun Suomessa
Helsingin yliopiston Yhteiskuntahistorian ja Historian laitosten sekä Tampereen yliopiston Historiatieteen laitoksen projektin keskiössä on se kuinka köyhyyden, huono-osaisuuden ja syrjäytymisen suuret linjat ja ns. perinteiset etniset vähemmistöt ovat kohdanneet ennen 1990-luvun lamaa ja maahanmuuttoa. Suomalaisen yhteiskunnan suurten sosiaalisten ongelmien (maaseudun ns. liikaväestö, työttömyys, siirtoväen asuttaminen ja sotainvalidien ongelmat) ratkaisuun on käytetty vaihtelevassa määrin sekä supportiivisia ja että repressiiviä menetelmiä. Ne ovat sekä poistaneet köyhyyttä että luoneet uusia köyhyyden määritteitä, sekä lisänneet tasa-arvoa että vahvistaneet erillisyyttä ja eriarvoisuutta. Sosiaalipolitiikan uusien avausten taustalla ovat usein olleet pelot ja uhkakuvat, näin myös suhteessa etnisiin vähemmistöihin. Etenkin romaniväestön osalta etnisesti määritellyn sosiaalipolitiikan tärkein tulos ei ole ollut niiden ongelmien poistuminen, joiden poistamiseen tähdättiin, vaan etnisyyden ja etnisen määrittelyn vahvistuminen sekä vähemmistön itsensä että valtakoneiston osalta.
Hankkeen vastuullinen johtaja: Antti Häkkinen

Euroopan pienten maiden konsensustraditiot
EU:n tutkimushanke A Framework for Socio-Economic Development in Europe? The Consensual Political Cultures of the Small West European States in Comparative and Historical Perspective (Smallcons) tutkii historiallisesta ja vertailevasta näkökulmasta poliittisia konsensustraditioita kuudessa Euroopan maassa, Alankomaissa, Itävallassa, Ruotsissa, Sveitsissä, Suomessa ja Tanskassa. 1.3.2003 alkaneeseen kolmevuotiseen hankkeeseen osallistuu kuusi näissä maissa toimivaa yliopistoa. Smallcons-hankkeen koordinaattorina on Uwe Becker Amsterdamin yliopistosta. Suomalaista osaprojektia johtaa Pauli Kettunen yhdessä Henrik Steniuksen (Renvall-instituutti) kanssa, ja sen tutkijoina ovat Johanna Rainio ja Milka Sunell.

Imperiumit ja rajamaat 1800- ja 1900-luvulla
Projekti tutkii imperiumien (Venäjä, Itävalta) ja niiden reuna-alueiden (Suomi, Puola, Galitsia, Unkari) taloudellisia suhteita. Tutkimuskysymykset koskevat seuraavia aihepiirejä: miten imperiumi - reuna-aluesuhteet vaikuttivat taloudelliseen kehitykseen, miten taloudelliset suhteet oli järjestetty, minkä verran vapautta imperiumit antoivat talouskysymyksissä reuna-alueille, mistä tulivat aloitteet reuna-alueiden kehittämiseen. Tutkimuksessa ovat mukana Moskovan valtionyliopiston, Pietarin tiedeakatemian, Helsingin yliopiston, Wienin yliopiston, Varsovan yliopiston ja Krakovan yliopiston tutkijoita. Projektin johtajat prof. Leonid Borodkin, Moskovan yliopisto ja prof. Riitta Hjerppe, Helsingin yliopisto. Projektia ovat rahoittaneet Moskovan valtionyliopisto ja Helsingin yliopisto.

Kilpailu ja yhteistyö - Suomen ja Ruotsin välinen taloudellinen vuorovaikutus
Projektin pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa Ruotsin ja Suomen välisten taloudellisten siteiden kehittymisestä pitemmällä aikavälillä. Tutkijaryhmä tulee kiinnittämään erityistä huomiota talouksien historiallisiin eroihin, maiden rajat ylittävään taloudelliseen toimeliaisuuteen sekä maiden väliseen teolliseen yhteistyöhön. Taloudellisen kanssakäynnin ohella projektissa tarkastellaan myös talous- ja ulkopoliittista ohjausta, tavoitteiden asettelua ja päätöksentekoa. Tarkasteltava ajanjakso ulottuu sotien välisestä ajasta aina meidän päiviimme asti. Tavoitteena on tarkastella nykyisiä muutoksia Ruotsin ja Suomen välisissä taloudellisissa siteissä historiallista taustaa vasten. Projekti on jaettu neljään erilliseen tutkimukseen. Historiallista materiaalia analysoidaan ensi kädessä historiatieteen menetelmin, mutta myös talous- ja valtiotieteiden käsitteitä ja analyysimenetelmiä tullaan käyttämään. 1900-luvulla Ruotsi tarjosi paitsi uuden työpaikan ja kotimaan monille suomalaisille myös tärkeän markkina- ja toiminta-alueen suomalaisille yrityksille. Uumajan yliopistossa tehdään professori Olle Krantzin johdolla tutkimus Suomen ja Ruotsin suhteiden perustasta, eli maiden välisestä liikenteestä ja viestintäyhteyksistä. Myös kauppaa ja suomalaisia suoria investointeja Ruotsiin tutkitaan.
Projektinjohtaja:Hjerppe, Riitta

Kommunismi Pohjoismaissa 1917-1990
Pohjoismaisen projektin tarkoituksena on laatia vertaileva yleisesitys kommunismista viidessä Pohjoismaassa 1917-1990. Se tarkastelee maiden kommunistisia liikkeitä seuraavien teemojen kautta:1) organisatorinen kehitys, luonne ja kannatus, 2) aatteellinen kehitys, 3) suhde muihin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin voimiin, 4) kommunismi ja sukupuoli 5) kommunismi ja kulttuuri, 6) pohjoismainen kommunismi ja kansainvälinen kommunistinen liike. Teemakohtaisella lähestymistavalla tuotetaan uutta tietoa erilaisten olojen vaikutuksesta kommunistiseen liikkeeseen. Vuonna 2002 käynnistynyttä ja vuonna 2005 päättyvää projektia johtaa professori Åsmund Egge Oslon yliopiston historian laitokselta ja siihen osallistuu tutkijoita kaikista viidestä Pohjoismaasta. Projektin suomalaiset jäsenet ovat Elina Katainen, Joni Krekola, Kimmo Rentola ja Tauno Saarela. Projektia rahoittaa Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk forkning.Vertailun avulla tuotetaan uutta tietoa erilaisten olojen vaikutuksesta yhtenäisyyttä korostavaan kommunistiseen liikkeeseen. 1.1.2002 käynnistynyttä projektia johtaa professori Åsmund Egge Oslon yliopiston historian laitokselta. Yhteiskuntahistorian laitokselta siihen osallistuvat ass. Elina Katainen, VTM Joni Krekola, dosentti Kimmo Rentola ja dosentti Tauno Saarela.

Kotitalouksien riskienhallinta ennen hyvinvointivaltiota: Turvattomuudesta selviytyminen 1900-luvun alun Suomessa
Miten tarve hallita taloudellisia ja sosiaalisia riskejä yksityisesti vaikutti arkielämään Suomessa ennen sodanjälkeistä vaurastumista ja hyvinvointivaltiokehitystä? Hanke tarkastelee historiallisesti kotitalouksien yksityisiä toimia hyvinvointinsa turvaamiseksi sekä näiden toimien vaikutusta kotitalouksiin ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon. Hankkeen keskeinen argumentti on, että itse asiassa sekä virallinen että epävirallinen sosiaaliturva ovat olleet yliarvostettuja tutkimuskohteita talous- ja sosiaalihistoriassa – ne ovat muodostaneet vain pienen osan kaikesta siitä, mitä yksilöt ja kotitaloudet ovat tehneet selviytyäkseen riskeistä. Laajan julkisen sektorin poissaolo ei merkitse vain tiettyjen etuuksien tai palvelujen puuttumista, vaan sillä on mahdollisia palautevaikutuksia kaikkeen ihmisten arkielämän järjestämisessä. Lähestulkoon jokaista kotitalouden tointa on mahdollista tarkastella riskienhallinnan näkökulmasta ja havaita piirteitä, jotka ovat muun tarkoituksen lisäksi turvallisuushakuisia. Kotitalouksien riskienhallinnan näkökulma tuo esiin uudenlaisten, yksityisesti järjestetyn turvallisuuden kustannuksiin ja saavutettavuuteen perustuvien epätasa-arvoisuuksien kentän. Tutkimuksen pääosa perustuu historiallisten kotitalousbudjettiaineistojen ja niihin yhdisteltyjen muiden aineistojen mikroekonometriseen analyysiin. Sukupuoli on keskeinen ulottuvuus, koska köyhyyden lopullinen kohtaanto määrittyy suurelta osin kotitalouden sisäisissä, sukupuolitetuissa päätöksissä resurssien jaosta. Kehitystaloustiedettä ja historiallisia aineistoja yhdistelevä kirjallisuus on toiminut hankkeen innoittajana. Hanke pyrkii hyödyntämään Suomen poikkeuksellisen hyviä aineistoja kansainvälisessä keskustelussa ja kannustamaan paradigmauudistukseen suomalaisessa historiantutkimuksessa julkaisujen, yhteistyön, opettamisen, ja aineistotuotteiden avulla.
Projektin johtaja: Sakari Saaritsa

Kulutusyhteiskunnan muutoksen tutkijakoulu
Helsingin yliopiston rahoittama Kulutusyhteiskunnan muutoksen tutkijakoulu sai 16.3.2005 konsistorin päätöksellä kolme nelivuotista tutkijakoulupaikkaa. Tutkijakoulu tarkastelee suomalaisen kuluttajuuden rakentumista sekä historiallisena että jälkimodernina ilmiönä suomalaisessa kulutuskulttuurissa. Tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on luoda pohja keskeisissä tieteellisissä traditioissa tehtävälle monitieteiselle kulutustutkimukselle. Suomalaisten yhteiskuntatieteiden näkemys yhteiskunnasta on perinteisesti ollut työ- ja tuotantokeskeinen. Vaikka kulutusta koskeva tutkimus on lisääntynyt 1990-luvulla, ei kulutuksen merkitykseen Suomen modernisaatiossa ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Samalla vaille huomiota on jäänyt vertaileva näkökulma. Huomiotta on jäänyt myös kulutuksen ja ympäristön materiaalinen luonne. Kuluttajan näkeminen perinteisesti ainoastaan rationaalisena valitsijana jättää lukuisia mielenkiintoisia kulutuksen ulottuvuuksia tarkastelun ulkopuolelle. Monitieteisyys korostuu tutkijakoulussa, mikä tarkoittaa myös erilaisten tutkimusmenetelmien opettelua ja käyttöä sekä uudentyyppisten aineistojen kuten esimerkiksi elokuvien, mainosten ja muiden kulttuurituotteiden hyödyntämistä tutkimusaineistoina.Tutkijakoulu syntyi yhteistyössä maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan kuluttajaekonomian oppiaineen ja talous- ja sosiaalihistorian oppiaineen kesken. Tutkijakoulun vastuullisina johtajina toimivat kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen ja sosiaalihistorian professori Matti Peltonen. Tutkijakoulutettavat ovat MMM Kaisa Huttunen, VTM Riitta Matilainen ja VTM Sari Rauhamäki. Tutkijakoulun yhteydessä järjestetään KUMU-seminaaria,jossa vierailee alan koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita, ja jossa käsitellään opiskelijoiden tutkimusraporttien etenemistä ja heidän käyttämiänsä tutkimusmenetelmiä.

Kylmä sota
Projektissa tutkitaan Suomea kylmässä sodassa yhteiskuntahistoriallisesta näkökulmasta, jossa poliittisen ja diplomatian historian ohella painotetaan rakenteellisia tekijöitä sekä vertailevaa otetta. Tutkimusohjelma kiteytyy neljään temaattiseen osa-alueeseen: a) kulttuuriset ja symboliset merkitykset; b) ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteet; c) sotilas- ja turvallisuuspolitiikka; d) talous, kauppa ja integraatio. Tavoitteena on kytkeä "Suomen tapaus" kiinteäksi osaksi kansainvälistä kylmän sodan historian tutkimusta.
Projektin johtaja: Seppo Hentilä

Kymmen sukupolvea - kolmesataa vuotta
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on konstruoida suomalaisen yhteiskunnan sosiaalihistoria kolmensadan vuoden ajalta perheiden ja yksittäisten henkilöiden toteutuneiden elämänkulkujen kautta. Tutkimusta varten on valittu kymmenen sukua, joihin tulee lukeutumaan noin 50.000 yksittäistä henkilöä, miestä ja naista. Tutkimus alkaa 1700-luvun alusta ja päätyy nykyaikaan. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. sitä, miten sosiaalinen asema ja ammatti periytyvät sukupolvelta toiselle, miten yksittäisten ihmisten elämänkulun muutokset on tulkittavissa ja miten sosiaalisen aseman pysyvyys tai muutokset, sosiaalinen nousu tai lasku on ymmärrettävissä. Tutkimuskauteen sisältyvät suuret yhteiskunnalliset muutokset ja murrokset: teollistuminen ja urbanisoituminen, modernisaatio, de-industrialisaatio ja globalisoituminen. Usein nämä ilmiöt on nähty toimijoiden elämänkulkuun ulkopuolelta vaikuttavina tekijöinä. Tässä tutkimuksessa näkökulma on toinen. Näiden murrosten toteutumista analysoidaan yksittäisten ihmisten ja perheiden tekojen ja sukustrategioiden vuorovaikutuksellisena lopputuloksena. Tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ovat jatkuvuus ja muutos. Tutkimuksessa selvitetään sitä, mitkä tekijät ovat eri sukujen elämässä ylläpitäneet jatkuvuutta ja miten on tulkittavissa murroskohdat. Katkokset näyttäisivät liittyvät kahteen eri vaiheeseen. Ensiksi ylisukupolviseen perimään, jossa uudelle sukupolvelle välittyvät epäyhtenäisesti erilaiset taloudelliset, sosiaaliset ja henkiset resurssit. Toisaalta murroskohtia tutkitaan yksittäisten ihmisten elämänkulussa. Katkoksia voivat tällöin aiheuttaa mm. koulutus, asuin- tai työpaikan vaihtaminen, yritystoiminta, avioliitto, avioero, sairaudet, onnettomuudet tai kuolemantapaukset. Näiden katkosten syitä ja mekanismeja analysoidaan vertailemalla sekä ajallisia, alueellisia, sosiaaliseen luokkaan, ammattiin, sukupuoleen että sosiaalisiin verkostoihin liittyviä tekijöitä. Teoreettisesti tutkimus nojautuu Giovanni Levin, James Colemaninja Pierre Bourdieun käsityksiin materiaalisen ja henkisen pääoman eri muodoista ja niiden periytyvyydestä.
Projektinjohtaja: Antti Häkkinen

Liennytyksen historia
Projektissa on kuusi osatutkimusta, joissa tuotetaan uutta, alkuperäislähteisiin perustuvaa tutkimustietoa keskeisistä liennytyksen ja Euroopan turvallisuuden historiaan liittyvistä ongelmista. Suomen Etyk-aloitetta ja sen kansainvälistä vastaanottoa laajempia teemoja projektissa ovat liennytyksen ja Euroopan turvallisuuskehityksen tarkastelu sekä Etykin kolmannen korin ja esimerkin selvittäminen yhden kansandemokratian, Unkarin tapauksessa. Suomen näkökulmaan painottuvissa tutkimuksissa tarkastelu keskittyy Etyk-prosessin valmistelu- ja toteutusvaiheeseen, joka päättyi Helsingissä 1.8.1975 pidettyyn Etykin huippukokoukseen.
Projektinjohtaja: Seppo Hentilä

Muotoiltu arki: kansallista identiteettiä muokkaamassa 1950–1980-lukujen Suomessa
Tutkimushankkeen tarkoituksena on tutkia suomalaisen muotoilun kultakautta ja sen seurauksia modernisoituvassa kulutusyhteiskunnassa. Tarkastelun kohteena on modernin muotokielen läpimurto kuluttajien arkielämään ja siihen liittyvät kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Hankkeessa jäljitetään suomalaiseen muotoiluun (myös kultakauden jälkeen) kiinnittyneitä kansallisia merkityksiä. Lisäksi selvitetään 'hyvän maun' muotoutumiseen liittyviä sosiaalisia, valistuksellisia ja kaupallisia ulottuvuuksia. Hanke koostuu neljästä toisiinsa nivoutuvasta tutkimuksesta. Yksi tutkimuksista (post-doc) tarkastelee modernin muotokielen leviämistä suomalaisiin koteihin 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Keskeisenä kysymyksenä on se, miten kuluttajien maku kehittyi ja miten sitä muokattiin - sukupuoli, luokka ja ikä huomioon ottaen. Ajallisesti sitä seuraa väitöstutkimus, joka keskittyy dynaamisiin vuosiin 1965-75 ja syventyy vallankumoukseen kodeissa: uusien tyylien, värien ja muotojen evoluutio suhteutetaan yhteiskunnalliseen murrokseen. Toinen post-doc -tutkimus tarkastelee julkisen äänimaiseman muotoilua musiikilla 1960-luvun Suomessa. Tutkimuksen kohteena olevilla Muzak-yhtiön tuotteiden maahantuonnilla pyrittiin huolellisesti jäsentämään julkista tilaa ja työpäivää musiikillisilla elementeillä. Suomalaisten kuluttajien arkikokemusta muokattiin äänen avulla. Neljäs tutkimuksista taas lähestyy suomalaista muotoilua institutionaalisen taloushistorian ja yrityshistorian näkökulmasta. Sen tarkoituksena on kuuden yrityksen vaiheita (1950-1980-luvuilla) tarkastelemalla selvittää muotoilun kansalliseen menestystarinaan liittyviä taloudellisia tekijöitä ja sitä kautta laajemmin pohtia innovatiivisuuden, tuotannollisuuden, kaupallisuuden ja yhteiskunnallisten intressien välistä logiikkaa.
Tutkijat: Jaakko Autio, Tiina Huokuna, Kaarina Kilpiö, Hanna Kuusi
Rahoitus: Suomen akatemia
Projektinjohtaja: Matti Peltonen

Nälkävuosista pankkikriisiin - pettuleivästä leipäjonoon.Suomalaisen pulan sosiaalihistoriaa
Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten yleisellä ja paikallisella tasolla kriisit muotoutuvat, miten yksityiset kansalaiset ja yhteiskunnalliset instituutiot ne kokivat ja miten ne niistä selviytyivät ja miten kriisit muokkasivat kehitystä purkaen ja muovaten vanhoja rakenteita ja käytäntöjä, luoden uusia pitkäaikaisia ristiriitoja ja eriarvoisuuksia, synnyttäen uusia ajatusmalleja ja toimintatapoja sekä vaikuttaen yksilöön ja yhteisöllisyyteen liittyneisiin mentaalisiin tekijöihin. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää suomalaisen yhteiskuntakriisin teoreettista ja historiallista tietämystä, käsitteistöä ja malleja; vastata kysymykseen, mitkä kriisielementit ovat historiallisesti pysyviä ja mitkä ovat muuttuvia, mitkä ovat spesifisti suomalaisia ja mitkä ovat kansainvälisiä. Tutkimus toteutetaan poikkitieteellisinä, talous-, sosiaali-ja poliittishistoriallisina tapaustutkimuksina, jossa tutkimuskohteina on seitsemän erityyppistä kaupunki- ja maaseutukuntaa. Tutkijat: Matti Hannikainen, Gia Virkkunen.
Projektinjohtaja:Häkkinen, Antti

Performance of European Business in the 20th century
Projektissa tutkitaan eurooppalaisten suuryritysten toimintaa ja menestymistä 1900-luvulla. Tavoitteena on yhdistää kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen analyysi käyttämällä institutionaalista lähestymistapaa yrityksiin pitkällä aikavälillä. Projektissa kootaan tietokanta eurooppalaisista yrityksistä, joka perustuu tietoihin julkaistuista ja arkistolähteistä. Kokoamme tietoa yritysten koosta. voitoista, toiminta-ajasta ja kilpailukyvystä sekä omistajista, johtamistavasta, henkilökunnasta, maineesta, etiikasta ja kulttuurista. Tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä institutionaalisesta rakenteesta, yritysten toiminnasta ja menestymisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Aineisto antaa hyvät mahdollisuudet eri maiden yritysrakenteen vertailuihin.
Projektin pääpaikka on Business History Unit, London School of Economics and Professor Youssef Cassis Université de Genèvestä on projektikoordinaattori. Suomalaista tutkimusryhmää johtaa prof. Riitta Hjerppe ja siinä ovat mukana Andrea Lorenz-Wende ja Janne Itkonen. Koko projektin rahoittaja on Leverhulme Foundation, Suomessa rahoitusta on saatu Aaltosen Säätiöltä.

Pohjoismaisten historiallisten kansantalouden tilinpitolaskelmien menetelmien yhtenäistäminen
Yhteistyöprojekti Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin taloushistorioitsijoiden ja tilastovirastojen asiantuntijoiden välillä. Tavoitteena on etsiä yhteistä menetelmäkehikkoa historiallisille kansantalouden tilinpidon laskelmille, jota sitten käytetään uusien aggregaattisarjojen pohjana. Näin saadaan uusi vankka pohja vertaileville tutkimuksille, joissa tutkitaan näiden maiden taloudellista toimintaa.Tehtävät sisältävät mm.yhteisistä SNA:han perustuvista historiallisten kansantalouden tilinpidon määritelmistä ja periaatteista sopimisen, historiallisten kansantalouden tilinpidon laskelmien laajentaminen käsittämään myös epävirallisen sektorin, luonnonvarat ja ympäristön, yhtenäisten deflaatiomenetelmien kehittämisen ja käytön olemassa olevien pohjoismaisten laskelmien erojen ja yhtäläisyyksien tutkimuksen, olemassa olevien historiallisten laskelmien yhdistäminen nykypäivän virallisiin laskelmiin yhtenäisten pitkien kansantalouden aikasarjojen konstruoimiseksi.
Tutkimusprojektin johtoryhmään kuuluvat prof. Ola Honnindal Grytten (Norjan Kauppakorkeakoulu, Bergen), prof. Riitta Hjerppe (Helsingin yliopisto), prof. Gudmundur Jonsson (Reykjavikin yliopisto), dos. Hans Kryger Larsen (Kööpenhaminan yliopisto) ja prof. Olle Krantz (puheenjohtaja, Uumajan yliopisto). Suomalaiset osanottajat ovat tällä hetkellä Riitta Hjerppe, Jukka Jalava, Jari Kauppila ja Seppo Varjonen (OECD). Projekti on saanut taloudellista tukea Pohjoismaiselta taloudelliselta tutkimusneuvostolta ja NORFAlta.
Projektinjohtaja: Hjerppe, Riitta

Sosiaalisen pääoman mahdollisuudet muuttuvassa taloudessa
Yhteisöt, naapurustot ja yhdistykset 1800- ja 1900-luvun Suomessa
Tutkimushankkeen tavoitteena on a) tutkia sosiaalisen pääoman ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisen kehityksen välistä suhdetta, b) selvittää, miten ihmiset käyttivät ja uudensivat sosiaalista pääomaansa, kun taloudelliset ja sosiaaliset olot ja institutionaaliset rakenteet muuttuivat, c) problematisoida ja kehittää sosiaalisen pääoman käsitteen eri muotoja. Hankkeessa painotetaan naisten sosiaalista pääomaa ja -verkostoja sekä arvioidaan kriittisesti oletuksia perinteisten yhteisö- ja sukulaissiteiden historiallisesta murenemisesta.
Tutkijat: VTT Antti Häkkinen, VTT Marjatta Rahikainen, VTM Miika Tervonen, FM Maija-Liisa Tuomi, Kansallisarkisto
Rahoitus: Suomen Akatemia
Projektin johtaja: Professori Riitta Hjerppe
Yhteistyötahot: Professor Laurence Fontaine, Directrice de Reserches, Centre de Reserches Historiques, École des Hautes Études en Sciences Sociales, Paris Professor Pat Thane, School of Social Sciences, University of Sussex, UK Dr. Kerstin Norlander, Centre for Women Studies, University of Umeå, Sweden VTT, akatemiatutkija, dos. Niilo Kauppi, Yleinen valtio-oppi, Helsingin yliopisto

Suomalaisen palkkatyöyhteiskunnan synty
Sosiaalinen koheesio ja taloudellinen rationalisointi toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa
"Palkkatyöyhteiskunnan kriisistä" on keskusteltu niin yhteiskuntatieteissä kuin myös laajemmin julkisuudessa 1980-luvulta lähtien. Kriisin on katsottu koskevan työn yksilöllisiä ja kollektiivisia merkityksiä, palkkatyön yhteiskunnallista arvostusta sekä niitä instituutioita, jotka ovat perustuneet palkkatyön "normaaliuteen". Nämä suuret muutokset vaikuttavat myös taloudellisen menestykseen ja yhteiskunnallisen integraation edellytyksiin. Tässä tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisen palkkatyöyhteiskunnan muotoutumista toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Aikaisempien tulkintojen kriittinen arviointi on yksi tutkimushankkeen perusjuonteista. Muutoksen tutkiminen liitetään sosiaalisesta pääomasta käytyyn teoreettiseen keskusteluun. Tutkimushankkeeseen kuuluu kuusi osaprojektia, joissa tarkastellaan pääasiassa toimihenkilöistymistä suomalaisilla työmarkkinoilla:
Matti Hannikainen: Alempien toimihenkilöiden työmarkkinat kasvun vuosina 1950-1990
Heidi Haggrén: Naiset palvelusektorin palveluksessa. Sosiaalisten sitoumusten ja kollektiivisen järjestäytymisen väliset jännitteet
Jussi Vauhkonen: Sosiaalinen kansalaisuus ja palkkatyön normaalius. Ansiosidonnaisen eläketurvan synty
Susanna Fellman: Omistajat, johtajat ja toimihenkilöt suomalaisissa yrityksissä 1960-2000
Sakari Heikkinen: Inhimillinen vai sosiaalinen pääoma? Palkkaerot vuosina 1950-1990
Pauli Kettunen: Pohjoismaisuus sosiaalisen kiinteyden ja taloudellisen suorituskyvyn ongelmien suomalaisissa käsittelytavoissa.
Hankkeen johtaja: Pauli Kettunen

Suomen ulkomaankauppapolitiikka 1944-1995
Hankkeen tavoitteena on tieteelliset kriteerit täyttävä yleisesitys Suomen ulkomaankauppapolitiikan kehityksestä vuosina 1944-95. Tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva Suomen ulkomaankauppapolitiikan päämääristä, tehtävistä, ratkaisuista, sisällöistä ja toteutuneesta kehityksestä.
Tutkimuskysymykset liittyvät kolmeen laajempaan teemaan: 1) ulkomaankauppapolitiikka osana Suomen taloudellista kehitystä 2) Suomen ulkomaankauppapolitiikan kytkeytyminen kansainvälisen kauppapoliittisen järjestelmän kehitykseen 3) ulkomaankauppapolitiikka osana Suomen ulkopolitiikkaa. Tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu taloudelliset muutokset ja ulkomaankaupan kehitys sinänsä.
Pääasiallisena tutkimusaineistona hyödynnetään asianomaisten viranomaisten ja poliittisten päätöksentekijöiden (hallitus, ulkoasiainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Pankki) ulkomaankauppapolitiikkaan liittyviä alkuperäislähteitä Suomessa ulkomailla. Tutkimushanke on alkanut keväällä 2005 ja se päättyy vuonna 2009. Projektin tutkijana toimii Juhana Aunesluoma ja sen vastuullinen johtaja on Seppo Hentilä.

Terveyden edistäminen ideologiana, politiikkana ja käytäntönä Suomessa 1900-2000
Tutkimuksen tavoite on selvittää suomalaisen terveyspolitiikan muotoutumista yhteiskuntahistoriallisena ilmiönä. Lähtökohtana on, että terveys on yhtä paljon sosiaalinen ja kulttuurinen ilmiö kuin fysiologinen. Tutkimuksen heuristisena mallina on tutkia terveyden edistämistä tieteellisen, poliittisen ja praktisen diskurssin vuorovaikutuksena. Tutkimuksen empiirisenä kohteena on 1900-luvun "kansantautien" ennaltaehkäisyyn kohdistunut toiminta. Lähemmän tarkastelun kohteiksi on valittu kansanterveysprojekteja, jotka ovat läpäisseet terveyden edistämisen kaikki tasot. Poikkitieteellisessä projektissa yhdistyvät väestö- ja sosiaalihistorian, historiallisen epidemiologian, sosiologian sekä informaatiotutkimuksen näkökulmat. Laitoksen osaprojektien nimikkeinä ovat: "Valistus ja vastaanotto: ravinto, liikunta ja terveys 1900-luvulla", jossa ylisukupolvisen näkökulman avulla tarkastellaan ravintoon liittyvää terveyskampanjaa sekä sen vastaanottoa sosiaaliluokittaisena ja perhekohtaisina käytäntöinä sekä "Valistus ja vastaanotto: katse tulevaisuuteen - nuorten terveyden edistäminen". Siinä tutkimuksen kohteena ovat nuorison terveysvalistuksen kohteet, keinot, vastaanotto ja tulokset.
Tutkijat: Leino-Kaukiainen, Pirkko; Linnanmäki, Eila; Häkkinen, Antti; Kauranen, Kaisa; Korhonen, Martti.
Vastuuhenkilö: Haapala, Pertti; dosentti.

Ympäristöhistoria
Ympäristöhistoriallisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka ihminen on muuttanut elinympäristöään ja toisaalta kuin ympäristömuutokset ovat vaikuttaneet ihmisten elämään vastavuoroisesti. Menetelmällisesti ympäristöhistorian tutkimus on monitieteistä. Ympäristöhistorian tutkii ympäristöpolitiikan, ympäristötutkimuksen ja ympäristötekniikan kehitystä kansainvälisellä, alueellisella (Itämeri), kansallisella (Suomi) ja paikallisella (Helsinki) tasolla.
Projektinjohtaja:dosentti Laakkonen, Simo
Ympäristöhistoriasivusto