Johdatus laadullisen tutkimuksen metodologiaan
Yliopistonlehtori Eeva Pyörälä,
VTL, FT
Oppimisen kehittämisyksikkö, PL 63,
00014 Helsingin yliopisto
e-mail eeva.pyorala@helsinki.fi
Katso myös luennolla jaettu moniste pdf-muodossa
Mitä ja millaista on laadullinen tutkimus?
- Kymmenen viime vuoden ajan puhuttu laadullisesta tutkimuksesta, sitä ennen kvalitatiivisesta tutkimuksesta
- Laadullisen tutkimuksen avulla tarkastellaan ihmisten käyttäytymistä heidän omasta näkökulmastaan
- Päämääränä on ihmisten käyttäytymisen ymmärtäminen, heidän omien tulkintojensa ja tutkittavalle ilmiölle antamiensa merkitysten hahmottaminen
- Tulokset ovat "tiheää" kuvausta tutkittavasta ilmiöstä, tuloksia ei pyritä ensisijaisesti esittämään numeraalisesti
- Tutkimusraportissa pyritään säilyttämään tutkimuksen merkitysympäristö, jossa aineisto on kerätty
- Laadullisen tutkimuksen aineistojen pieni koko saattaa johtaa tilastolliseen tutkimukseen tottuneen lukijan tulkitsemaan ne esitutkimuksiksi: hyvä laadullinen tutkimus on aivan yhtä tarkkaa, huolellista ja itsekriittistä kuin tilastollinen tutkimus
- Parhaimillaan laadulliset ja tilastolliset menetelmät täydentävät toisiaan
- Laadullinen tutkimus saattaa auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan tilastollisen tutkimuksen tuloksia
- Päästään tutkimaan sellaisia ilmiöitä ja kohderyhmiä, joita tilastomenetelmillä ei voi tutkia (esim. narkomaanien tai lasten vuorovaikutuksen tutkimuksessa)
- kvalitutkimus tiheä siivu empiirisestä maailmasta, kvantitukimuksessa taas otetaan mahdollisimman kattava otos (kalvo)
Teoria, empiria ja metodologia
- Mitä on teoria, tulkintoja:
- 1) Teoria = tieteen tulokset systemaattisesti järjestettynä kokonaisuutena (luonnontieteellinen näkemys)
- 2) Teoria = looginen apuväline, jota voidaan käyttää tutkimuksen välineenä tai keinona (yhteiskuntatieteellinen näkemys)
- Teoreettinen työskentely on käsitteellistä työskentelyä
- Laadullinen tutkimus on kiinteässä suhteessa teoriaan, se täsmentää teoriaa
- Ihmisten toimintaa ja käyttäytymistä ei voi tutkia sellaisenaan, sitä voidaan tutkia vain sen ilmentymien kautta käsitteiden avulla
- Aineisto edustaa tutkimuksessa empiiristä maailmaa
- Laadullisessa tutkimuksessa aineisto on "siivu" yhteiskunnallisesta todellisuudesta
- "Autenttista" aineistoa ei ole olemassa; aineisto on representaatio todellisuudesta
- Metodologian tehtävänä on ylittää empiirisessä tutkimuksessa teorian ja empirian välinen kuilu
- Metodologia = keinot rakentaa teoreettisesti perusteltu tutkimusasetelma, jonka avulla voidaan tutkia empiiristä todellisuutta
- Kalvo metodologian roolista tutkimuksessa
Laadullisen tutkimuksen eteneminen
- Ensin kysymyksenasettelu, sitten tutkimusasetelman rakentaminen ja aineiston miettiminen (minkälainen aineisto, miten kerätään ja kuinka suuri aineisto), analyysimenetelmien miettiminen
- Kysymyksenasettelu = tutkimuksen pääkysymys, joka tarkentuu tutkimuksen aikana
- Mitä ilmiötä tutkitaan, mistä näkökulmasta, ketkä tutkittavia, missä kontekstissä, minä ajanjaksona?
- Pääkysymyksenasettelun lisäksi tutkimus jäsennetään tarkennetuiksi tutkimuskysymyksiksi, jotka täydentävät toisiaan
- Tutkimusasetelmassa teoreettisen ja metodologisen taustan esittely ja perustelu (näiden tulisi olla keskenään yhteensopivia)
- Myös tutkimuksen empiiristen ratkaisujen esittäminen ja perusteleminen
- Mikä ja millainen on tutkimuksen aineisto, aineiston keruupaikka, tutkittavien valintakriteerit
- Aineiston koko ja litteraatiotaso
- Aineiston käsittely- ja analyysimenetelmät
- Tutkimuksen merkitys: mitä uutta tietoa tämän tutkimuksen avulla pyritään saamaan selville (lopullinen merkitys selviää tutkimuksen kuluessa)
Tutkimusaineistot
- On tärkeää, että tutkimusta varten on olemassa systemaattinen aineisto
- Aineistoon pitää voida aina palata
- Aineistotyyppi valitaan kysymyksenasettelun pohjalta: "voiko tämän aineiston avulla vastata näihin tutkimuskysymyksiin?"
- Aineistotyyppejä: haastatteluaineistot, ryhmähaastattelut, tekstiaineistot, havainnointiaineistot (etnografia, osallistuva havainnointi, observointi), vuorovaikutusaineistot, visuaaliset aineistot
- Aineistoon liittyviä metodologisia valintoja:
- yksilöaineisto vs. ryhmäaineisto; 1990-luvulla erityiseti nuoria haastateltiin ryhmissä
- nykyisin käytetään myös focus group -haastatteluja, joissa kerätään tietty kohderyhmä
- esimerkkinä tekstiaineistosta: kalvo Niksi Pirkasta (valistuksen karnevalistinen muoto)
- havainnointi tärkeä osa muutakin kuin etnografista tutkimusta
- vuorovaikutustutkimus ollut nousussa; edellyttää vähintään nauhoittamista (mielellään videointia) ja aikamoista litteraatiotarkkuutta
- visuaaliset aineistot: kaikki kuvat, elokuvat, mainokset ym. (näiden käyttö aika vähäistä)
- luonnollinen aineisto (luonnollinen tilanne) vs. tutkimusta varten järjestettyyn tilanteeseen perustuva aineisto
- yksittäisaineisto, vertailuaineisto tai pitkittäisaineisto; vertailu aina hyvästä
Aineiston koko, litteraatio, koodaaminen ja analyysi
- Milloin aineistoa on kerätty tarpeeksi?
- Aineiston kokoa ei voi määritellä tilastollisesti (yksi tosin liian vähän)
- Riippuu resursseista
- Aineiston kyllääntyspiste eli saturaatiopiste
- Aineiston keruun voi lopettaa, kun uudet tapaukset eivät enää tuo esiin uusia piirteitä; tutkijalla oltava tuntuma aineistoon aineiston keruuvaiheessa
- Aineisto muokataan yhtenäiseen, yleensä kirjalliseen muotoon
- Litteraatiosäännöt kirjataan ylös; pitää myös kirjata ylös, kuka puhuu
- Samoja litteraatiosääntöjä noudatetaan läpi koko aineiston
- Jos haluat käyttää tietokoneohjelmia, ota selville ohjelman vaatimat litteraatiosäännöt
- Kun aineisto on koodattu, analyysia ei suinkaan ole vielä tehty
- Aineisto koodataan systemaattisesti
- Merkitse ylös tarkka paikka aineistossa, jotta perusaineistoon voi palata, arvioi koodatuille osioille riittävä konteksti
- Aineiston rinnakkaiskoodaus auttaa tutkimuksen reliabiliteetin arvioimisessa
- Tietokoneohjelmat avuksi aineiston koodauksessa?
- Vertikaalit memot/muistiinpanot: kustakin aineiston "yksiköstä" (haastattelu, nauhoitus jne.) kirjoitetut memot
- Horisontaalit memot: temaattiset memot, kustakin aineiston "yksiköstä" kirjoitetut temaattiset muistiinpanot, joiden avulla voidaan hahmottaa teemaa koko aineistossa
- Aineistotyöskentely pitkälti systemaattista työskentelyä, joka jo osittain analyysia
- Analyysi: koodausten, memojen ja aineiston vuoropuhelua, työkaluina teoria ja metodologia
- Primaariaineistoon palaaminen usein hyödyllistä
- Hahmota läpi aineiston esiintyvät piirteet ja jäsennykset
- Kiinnostavaa on se, mikä aineistossa on yleistä, ei se, mikä on tutkijalle helposti avautuvaa ja ymmärrettävää tai toisaalta tutkijalle yllättävää
- Poikkeaviin tapauksiin otetaan kantaa
Laadullisen tutkimuksen raportointi ja arviointi
- Tutkimusraportti parhaimmillaan eloisa kuvaus
- Aineisto ei puhu puolestaan; raporttiin vain tärkeimmät sitaatit, tekstin toimittava ilman sitaattejakin
- Keskeistä on tuoda esille se, mitä uutta tämä tutkimus on tuonut ilmiöstä esille ja suhteuttaa se olemassa olevaan tietoon
- Tutkimusympäristö ja kulttuurinen konteksti tuodaan esille raportissa
- Tutkijan oma rooli aineiston keruussa ja mahdollinen vaikutus aineistoon tuotava esiin ja arvioitava
- Aineiston käsittelyssä ja analyysissä tehdyt ratkaisut kirjataan ja perustellaan
- Triangulaatio: eri näkökulmien tietoinen hyödyntäminen tutkimusprosessissa (ks. Denzin
Laadullisen tutkimuksen oppi- ja käsikirjoja
Alasuutari P. Erinomaista, rakas Watson. Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Hanki ja Jää, Helsinki 1989.
Alasuutari P. Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Vastapaino, Tampere 1999.
Arksey H & Knight PT. Interviewing for Social Scientist. An Introductory Resource with Examples. Sage, London 1999.
Atkinson P (ed.) Handbook of Ethnography. Sage, London 2001.
Bloor M, Frankland J, Thomas M & Robson K. Focus Groups in Social Research. Sage, London 2000.
Coffey A & Atkinson P. Making Sense of Qualitative Data. Complementary Research Strategies. Sage, London 1996.
Denzin NK & Lincoln YS, toim. Handbook of Qualitative Research. Sage, London 1994.
Denzin NK & Lincoln YS, toim. Handbook of Qualitative Research, 2nd edition. Sage, London 2000.
Eskola J & Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Vastapaino, Tampere 2000.
Gilbert N, toim. Researching Social Life. Sage, London 1993.
Greenbaum TL. Moderating Focus Groups. Sage, London 2000.
Grönfors M. Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. WSOY, Juva 1982.
ten Have P. Doing Conversation Analysis. A Practical Guide. Sage, London 1999.
Gubrium JF. Handbook of Interview Research. Sage, London 2001.
Hirsjärvi S & Hurme H. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki University Press, Helsinki 2000.
Jokinen A, Juhila K & Suoninen E. Diskurssianalyysin aakkoset. 2. painos. Vastapaino, Tampere 2000.
Jokinen A, Juhila K & Suominen E. Diskurssianalyysi liikkeessä. Vastapaino, Tampere 1999.
Kreuger AR. Focus Groups. A Practical Guide for Applied Research. 3rd edition. Sage, London 2000.
Leskinen J. Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki 1995.
Kvale S. InterViews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing. Sage, London 1996.
Miller G. Context and Method in Qualitative Research. Sage, London 1997.
Morgan DL & Krueger RA. The Focus Group Kit. Volumes 1-6. Sage, London 1997.
Mäkelä K, toim. Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Gaudeamus, Helsinki 1990.
Pyörälä E. Kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. Teoksessa J. Leskinen Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla. Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki 1995.
Pötsönen R & Välimaa R, toim. Ryhmähaastattelu laadullisen terveystutkimuksen menetelmänä. Terveystieteen laitoksen julkaisuja 9/1998, Jyväskylän yliopisto.
Seale C. The Quality of Qualitative Research. Sage, London 1999.
Silverman D. Qualitative Methodology & Sociology. Gower, Aldeshot 1985.
Silverman D. Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. 2nd edition. Sage, London 2001.
Silverman D, toim. Qualitative Research. Theory, Method and Practice. Sage, London 1997.
Silverman D. Doing Qualitative Research. A Practical Handbook. Sage, London 2000.
Strauss A. Qualitative Analysis for Social Scientists. Cambridge University Press, Cambridge 1987.
Strauss A & Corbin JM. Basics of Qualitative Research. Grounded Theory Procedures and Techniques. 2nd edition. Sage, London 1998.
Strauss A & Corbin J, toim. Grounded Theory in Practice. Sage, London 1997.