Jukka Törrönen: Tekstianalyysi, semiotiikka ja subjektiposition käsite

Kuuntele luento (nauhoitus loppuu tunnin jälkeen)

1) Tekstianalyysi ja semiotiikka

a) tekstianalyysiä voidaan soveltaa eri tavoin kerättyihin aineistoihin. Ehtona on, että aineisto keruun jälkeen litteroidaan tekstuaaliseksi. Hyvin monentyyppiset aineistot tavallisesti käännetään tutkimusprosessissa tekstuaalisiksi: etnografiassa havainnot kirjataan kenttäpäiväkirjaksi, haastattelut tavallisesti jälkikäteen litteroidaan, jne. Ja tietysti on olemassa jo valmiita sekä käsitteellisiä että visuaalisia tekstiaineistoja: uutiset, mainokset, historialliset lähteet, asiakirjat jne.

b) tutkijan tuottamat aineistot vs. aineistot, jotka tuotetaan tutkijasta riippumatta

c) kasvokkainen kommunikaatio vs. ei-kasvokkainen kommunikaatio

d) tekstianalyysi pitää sisällään monenlaisia suuntauksia: sisällönanalyysi, grounded teoria, etnografinen tekstianalyysi, etnometodologia (jäsenyyskategoria-analyysi), uusi retoriikka, diskurssianalyysin eri suuntaukset, Foucaultilaiset tekstianalyysin sovellukset, semioottisesti orientoituneet analyysitavat jne. Monia näistä on jo kurssilla esitelty. Tällä luennolla esittelen erästä semioottisesti orientoitunutta tapaa analysoida tekstejä, jossa subjektiposition käsite on keskiössä.

e) analyysitapaa voi luonnehtia tekstinanalyyttiseksi etnografiaksi: analyysivälineitä käyttäen tutkija lähestyy aineistoa kuin antropologi vierasta kulttuuria. Hän soluttautuu tekstiin tai puheeseen kuin maailmaan, jossa mikään ei ole itsestään selvää. Pyrkimyksenä on ymmärtää, miten tekstiaineistossa merkityksiä tuotetaan ja mistä näkökulmista (ks. Sulkunen ja Törrönen 1997, Törrönen 1999).

f) tällaisessa semioottisessa tekstianalyysissä kohdistetaan huomio kieleen: kielen ei katsota viittaavan läpinäkyvästi siitä riippumattomaan todellisuuteen vaan kieltä pidetään sosiaalista todellisuutta ja yksilöllistä kokemusta jäsentävänä, luokittelevana ja muuntavana aineksena

g) semioottinen tekstianalyysi jakaa diskurssianalyysin eri suuntausten kanssa viisi lähtökohtaa (ks. Jokinen ja muut 1993):

1) kielenkäytöllä rakennetaan sosiaalista todellisuutta 2) sama ilmiö voidaan kuvata, tunnistaa, kehystää tai nimetä useilla eri tavoilla 3) maailman merkitysvälitteinen rakentaminen on kontekstisidonnaista 4) tekstit sekä rakentavat sosiaalista todellisuutta että subjektiasemia siinä toimimiselle 5) kielenkäyttöön sisältyy vallankäyttöä

Tällä luennolla rajaudun käsittelemään kohtaa 4: subjektiaseman käsitettä.

2) Subjektiasema: taustaa ja yhteys identiteettiin

a) luokan käsite

b) sosiaalisen roolin käsite

c) position käsite ja sosiaalinen konstruktionismi

d) positio suhdekategoria, jota ylläpidetään, täsmennetään ja muunnetaan erityyppisissä vuorovaikutustilanteissa

e) monentasoiset subjektiasemat: yksilöpositiot, ryhmäpositiot, yrityspositiot, kansakunta-positiot

f) on huomioitava se seikka, että empiirinen analyysi tehdään aina erityisen teoreettisesti motivoidun kysymyksenasettelun kontekstissa. Tutkijan kysymyksenasettelu määrää, miten yksityiskohtaisesti, millä tasolla ja suhteessa mihin subjektiaseman rakentumista kannattaa analysoida.

3) Subjektiasema: teoreettiset avainkäsitteet

a) Stuart Hall (1999): subjektiaseman rakentumista kehystää kaksi ulottuvuutta: erottautuminen muista (difference, rupture) ja asemoituminen historiaan (continuity, re-telling the past).

b) Positioning teoria (Harré ja Langenhove 1999) :

i) yhtäältä subjektiaseman omaksuminen tapahtuu retorisia keinoja käyttämällä, joiden avulla puhujat asemoivat itsensä ja muut puhujat erilaisiin suhteisiin: suhteet voivat olla valtasuhteita (vallankäyttäjä -alistettu), asiantuntijasuhteita (tietävä - tietämätön), tasavertaisia suhteita (tasapuolinen keskustelu ja kuuntelu), intiimejä suhteita (rakastaja - rakastettu) jne.

ii) Toisaalta position omaksuminen tapahtuu suhteessa tekstissä/puheessa rakentuviin kategorioihin ja tarinalinjoihin (retorinen uudelleenkuvailu).

c) Soveltamalla Hallia ja positioning -teoriaa subjektiaseman rakentumisesta voidaan tunnistaa kolme aspektia (Törrönen 2000)

1) asemoituminen tilaan/paikkaan/ alueeseen/ merkitysmaailmaan: vastakkainasettelut

• spatiaalinen aspekti: asiat saavat merkityksensä erojen kautta.

• subjektiaseman näkökulmasta puhuja tai kertoja symbolisesti tai metaforisesti kuvittaa tai rajaa omien arvojensa alueen Muita vasten.

• Me (sosiaalinen järjestys, harmonia, sivistys, itsenäisyys...) vs. Muut (kaaos, ristiriidat, taantuma, riippuvuus...)

• Spatiaalinen erottautuminen voi tapahtua eri tasoilla: sosiaaliset motiivit, sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset instituutiot.

• Puhujat tai kertojat liittävät eri vuorovaikutustilanteissa, konteksteissa ja kulttuureissa näihin vastakohtapareihin erilaisia sisältöjä.

• tyypit vs. stereotyypit.

2) asemoituminen ajan/historian kulkuun: toiminta

• temporaalinen aspekti: Meidän ja Muiden välisissä kategorisoinneissa syntyvät arvot ja niiden kantamat sosiaaliset maailmat asettuvat historiallisiin jatkumoihin erityisiä tarinalinjoja muodostamalla (Davies ja Harré 1999).

• sen ohella että subjektiasema akkuroituu väliaikaisesti johonkin arvo- tai merkitysmaailmaan, se narrativisoituu eli se saa toiminnallisen aspektin.

• subjekti asemoituu erityisellä tavalla ajan kulkuun, tulee jostakin, on jotakin nyt ja on menossa johonkin suuntaan.

3) asemoituminen näkökulmaan/näkökulmiin

• positionaalinen aspekti: kertoo kenen identiteettiä tai identiteetin osa-aluetta kommunikaatiossa vahvistetaan ja kenen heikennetään.

• yksilö ei ole ainut toimija, jonka identiteetin tai subjektin rajoja, ajallisuutta ja maailmassa olon asentoja kommunikaatio vakauttaa tai transformoi. Subjektin paikan voi ottaa ryhmäidentiteetti, erilaiset institutionaaliset identiteetit, kansalliset identiteetit ja globaalit identiteetit.

• näkökulma paljastaa (eli se kenen silmin, korvin, aistein asioita tarkastellaan) mistä identiteetin osa-alueesta on kyse.

• yksilön jatkuvuuden lisäksi ryhmän, valtion, laajemman alueen, jne. yhtenäisyys perustuu diskursiiviseen yhteen punomiseen.

Miten tällaista teoriaa subjektiasemasta voidaan soveltaa empiirisessä tutkimuksessa?

4) ESIMERKKI: PALA RYHMÄHAASTATTELUA JA SEN TUTKIMUSKONTEKSTI

• Baltica-projekti

• aineistona: ryhmähaastatteluja Tallinna, Helsinki

• ryhminä: talous, media, hallinto, 1995

• tutkimuksen teoreettinen lähtökohta: transitio Baltian maissa (Neuvostoliiton luhistuminen) ja Suomessa (hyvinvointivaltion murros)

• kysymyksenasettelu: millaisten kulttuuristen käsitysten ja ajattelutapojen varassa vaikuttajat jäsentävät murrosyhteiskunnan sosiaalisia ongelmia.

• ryhmähaastattelujen kysymysrungot: teemoina alkoholi, sosiaaliset ongelmat yleensä ja ympäristöongelmat

• alkoholiteeman aihepiirit ryhmähaastattelussa: 1) Millaisia alkoholiongelmia Suomessa/Virossa on? Mistä ne johtuu? 2) Kuka on vastuussa ongelmien ehkäisystä ja hoidosta? 3) Millaista alkoholipolitiikkaa valtion tulisi harjoittaa?

• kun aineisto oli koottu, se litteroitiin ja koodattiin (grounded teoria) eli valmistettiin analyysikuntoon.

• analyysitapa: subjektiaseman kolmen aspektin analyysi ja tulkinta.

Esimerkki 1. Ote talousryhmän ryhmähaastattelusta (yksityinen yritys)

(1) Sirpa: mulla on se käsitys että tuolla [Etelä- ja Keski-Euroopassa] alotetaan myöhemmin juominen (2) että se ei oo niinkun kouluikästen hommaa ollenkaan, koska se ei oo kiellettyä sä saat mennä (3) vapaasti ja ostaa maitokaupasta viiniä tai mitä vaan, sen takia ei se oo kiinnostanut kun se ei oo (4) kiellettyä (5) Irja: must se mikä siinä on poikkeaa just näihin Välimeren maihin esimerkiksi, siellähän perheet (6) käy yhdessä syömässä ravintoloissa pienestä saakka (7) Sirpa: viiniä annetaan lapsille ruokapöydässä (8) Irja: niin eli tää varmaan muuttuu myöskin tähän ettei tarvii kuljettaa sitä muovikassilla kolistella (9) salaa jossain mennä kivien taakse, kun sä saat joku on hakenut sulle sen kielletyn määrän muuta- (10) man keskikaljapullon, eli mulla on siinä mielessä sellanen mielikuva että koska niille se on ihan (11) normaalia et sitä on sitä viiniä, siellä nyt ei en tiedä kuinka paljon jossain juodaan olutta, se oluen (12) juominen varmaan [...] paljon tavallisempaa, mutta ehkä se että niille se ei ole mitään ihmeellistä (13) Pasi: se kuuluu osana kasvatukseen (14) Irja: niin aivan (15) Pasi: lapsi ihan pienestä pitäen on tekemisissä (16) Irja: ja kulkevat vanhempien mukana ravintoloissa, siellä kulkee koko suku, jos me katotaan jos- (17) sain Italiassa, Espanjassa, Kreikassa et siinä tulee varmaan se ero mikä aiheuttaa sit siinä vaiheessa (18) kun [...] sitä ei sit ainakaan saa ottaa (19) Elina: ja kyllähän se et Pohjoismaissa ollaan kasvatettu itsenäisiä lapsia niin kyllähän me on siihen (20) päästy, ja Keski-Euroopassa mä oon asunut 7 vuotta Belgiassa Luxemburgissa ja sitten tuolla (21) Saksassa, niin siellä ollaan paljon enemmän perhesidonnaisia niin siellä on nää asiat jotka, sun nyt (22) vaan on tultava kotiin silloin ja sun nyt vaan on syötävä isoäidin kanssa lauantaina ja sun nyt vaan (23) on oltava perheen kanssa osallistuttava tähän, että siellä on tätä traditioo ja semmosta mikä pitää (24) niinkun kontrollin päällä niin pidempään kun meillä, et mä oon samaa mieltä et siellä alotetaan (25) myöhemmin sit vasta kun ruvetaan opiskelemaan.

5) ESIMERKIN ANALYYSI JA MAHDOLLISIA ANALYYSIVÄLINEITÄ

1) spatiaalinen aspekti

Subjektiaseman spatiaalinen arvoperusta rakentuu lukuisille eronteoille ja kontrastoinneille Euroopan ja Suomen välillä eurooppalaisen liberalistisen alkoholipoliittisen perinteen hyväksi.

• Etelä- ja Keski-Euroopassa aloitetaan myöhemmin juominen (1-2)

• juominen ja juomien ostaminen ei ole kiellettyä (2-4)

• perheet käyvät yhdessä syömässä ravintoloissa (5-6)

• lapset saavat kokemuksia alkoholista vanhempien ja suvun seurassa, osana kasvatusta (7, 14-19, 21-25)

• juominen on avointa ja normaalia (8-11)

• "kansalaisyhteiskunnan" traditiot ja kontrolli alkoholiongelmien ehkäisyssä toimivat (20-27)

Paradigmaattinen analyysitapa:

a) luokitukset/ vastakkainasettelut (Claude Lévi-Strauss):

• -> binääriset oppositiot
• -> luonto vs. kulttuuri, työstämätön vs. työstetty

b) jäsenyyskategoria-analyysia (Harvey Sacks):

• -> kategoriat kantavat mukanaan oman kokoelmansa

c) semioottinen neliö (A.J. Greimas)

• -> vastakohtien lisäksi luokituksiin sisältyy ristiriitasuhteita ja implikaatiosuhteita

d) erottautuminen (Pierre Bourdieu)

• -> distinktio

e) metafora -analyysi (Geroge Lakoff ja Mark Johnson)

• -> lähdealue (kone) kohdealue (subjektiasemat hampurilaisravintolassa = koneen kaltaisia)

f) me/ muut (esim. Jeffrey C. Alexander)

• -> me sivistyneet juojat, muut barbaariset juojat

2) temporaalinen aspekti

Subjektiaseman rakentumisen tarkastelu temporaalisen aspektin näkökulmasta osoittaa, että eronteot ryhmittyvät haastateltavien puheessa kielletyn ja sallitun väliseen jännitteeseen (pääjännite).

Haastateltavien mukaan Suomessa valtion asettamat kiellot ovat kanavoineet halun vääriin objektiarvoihin, synnyttäneet juomisen ympärille salailun ilmapiirin ja luoneet lapsille tahtoa rikkoa auktoriteettien asettamat rajat.

Sitä vastoin Etelä- ja Keski-Euroopan sallivassa ilmapiirissä alkoholi on osa jokapäiväistä, normaalia arkea, minkä johdosta lasten ja nuorten asenne alkoholiin kehittyy avoimeksi ja luontevaksi: perhe- ja sukutraditiot ja alkoholin näkyvä läsnäolo arkipäivän toiminnoissa juurruttavat lapsille tarvittavat kyvyt ja kompetenssit alkoholin sivistyneelle käytölle.

Suomessa taas kiellot ovat ajaneet lapset yhteisön ulkopuolelle kilistelemään pulloja salaa, minkä seurauksena juomisen kyvyt ja kompetenssit jäävät kehittymättä ja vääristyvät humalahakuisiksi.

Syntagmaattinen analyysitapa/kertomusanalyysi:

• juonianalyysi (Vladimir Propp) -
• -> ihmesadut ja 31 funktiota (jäsentää toimintaa)

• narratiivinen kaavio ja aktanttimalli (Greimas)
• -> kolme testiä ja kuusi aktantiaalista positiota.

• tarinalinja (Harré ja Langenhove)
• -> subjektin kulku, muutos, alkutilasta lopputilaan.

• pragmaattiset modaliteetit (Sulkunen ja Törrönen 1997) --> täytyminen, haluaminen tai tahtominen, kykeneminen, osaaminen.

• erilaiset narratiiviset tai narratologiset analyysitavat

c) positionaalinen aspekti

Puhujat kulkeutuvat Etelä- ja Keski-Eurooppaan ja asemoituvat sieltä käsin arvioimaan Suomen alkoholioloja. Samalla he samastuvat liberalistiseen alkoholipoliittiseen perinteeseen ja tarkastelevat, mitä se vanhempien, perheen ja suvun kannalta merkitsee. Näiden asemoitumisten kautta he luovat itselleen suomalaisesta kulttuurista erottuvaa asemaa tarkastella alkoholiongelmia ja alkoholipolitiikkaa.

Näkökulmat: Etelä- ja Keski-Eurooppa, perhe

Enonsiaation analyysi:

• ääni (M. M. Bahtin, kuka puhuu) ja fokalisaatio (Gérald Genette, kenen näkökulmasta asiat esitetään, koetaan, aistitaan).

• enonsiatiiviset modaliteetit (Sulkunen ja Törrönen) --> veridiktorinen ja episteeminen modaalisuus, ontologisen ja episteemisen näkökulman diskursiivinen asettaminen

• retorinen identifikaatio (Kenneth Burke) --> ihmisten intressit eriäviä --> retorisesti pyritään taivuttamaan yhteisesti jaetun näkökulman alle.

6) MILLAISTA TIETOA ANALYYSI EDELLYTTÄÄ

• aineiston sisäiset konteksti vs. ulkoiset kontekstit, mikrokontekstit vs. makrokontekstit, 1) aineistovetoinen analyysi: aineiston sisäiset kontekstit saa etusijan. 2) aineistoa analysoidaan osana yhteiskunnan materiaalisia, poliittista taloudellista historiaa: analyysi etenee suhteessa ulkoisiin konteksteihin. 3) aineistoa analysoidaan osana kulttuuria (ks. Jokinen ja muut 1999).

• tutkijan kysymyksenasettelu määrää, miten yksityiskohtaisesti, millä tasolla ja suhteessa mihin subjektiaseman rakentumista kannattaa analysoida. Samankin empiirisen aineiston analyysi tuottaa erilaisia tuloksia riippuen siitä, mikä on tutkimuksen aihe ja tutkitaanko subjektiaseman rakentumista käyttämällä analyysiyksikköinä yksilöitä, ryhmiä, instituutioita, kaupunkeja, vapaa-aikaa, työtä, jne.

• esimerkin sisäiset kontekstit ja ulkoiset kontekstit

• analyysin tulokset (viivytetty tulkinta) ja kontekstuaalinen konstruktionismi: tutkijan on tiedettävä ulkoisista konteksteista riittävästi, jotta analyysin tulokset voidaan suhteuttaa laajempiin sosiokulttuurisiin yhteyksiin.

• Esimerkissä kehkeytyvä subjektiasema: suomalaisia suostutellaan kasvamaan kohti eurooppalaista identiteettiä.

• Empiiristen tulosten tulkinta ja tulkintakehys.

7) Esimerkkejä erilaisista tutkimusasetelmista, joissa subjektiaseman käsitettä voidaan soveltaa

a) media-analyysi: miten lehdistö positioituu erityiseen yhteiskuntapolitiikan lohkoon jonakin ajanjaksona

b) media-analyysi: miten jotain ilmiötä käsitellään lehdistössä jonakin ajanjaksona

c) organisaatio-analyysi: millaisia subjektiasemia työntekijät ottavat suhteessa organisaation julkilausuttuihin tavoitteisiin. Miten julkilausutut tavoitteet ja epävirallinen kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa?

d) Olemassa olevien hallitsevien kulttuurituotteiden kritiikki ja dekonstruktio, pyrkimyksenä luoda vaihtoehtoisia subjektiasemia. Näkökulmana sukupuoli, etnisyys tai ikä jne.

• tieteelliset tekstit (sukupuolen tila, aika ja näkökulmat)
• elokuvat
• kirjallisuus
• viranomaisjulkaisut
• oppikirjat
• maalaukset jne.

e) Kaupunkisosiologia: asukkaiden tila-, toiminta- ja näkökulmakartoitus asuinalueestaan.

Jne.

Esimerkit erilaisista tutkimusasetelmista kertovat, että subjektiaseman käsitettä voidaan soveltaa monentyyppisissä tutkimusasetelmissa. On kuitenkin muistettava: kukin tutkimusasetelmista tarvitsee oman erityisen teoreettisen taustan ja motivoinnin.

8) Kirjallisuutta

Alasuutari, Pertti (1999). Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos, 1. painos 1993. Jyväskylä: Vastapaino.

Bahtin, M.M. (1981). The Dialogic Imagination. Four Essays. Edited by Michael Holquist. Translated by Caryl Emerson and Michael Holquist. Austin: University of Texas Press.

Genette, Gérald (1980). Narrative Discourse. Oxford: Blackwell.

Hall, Stuart (1999): Identiteetti. Vastapaino, Tampere.

Harré, R ja L. van Langenhowe (1999): Positioning theory. Moral contexts of intentional action. Blackwell, Oxford.

Jokinen, Arja, Kirsi Juhila ja Eero Suoninen (1999). Diskurssianalyysi Liikkeessä. Vastapaino, Tampere.

Jokinen, Arja, Kirsi Juhila ja Eero Suoninen (1993). Diskurssianalyysin aakkoset. Vastapaino, Tampere.

Lehtonen, Mikko (1996): Merkitysten maailma. Kulttuurisen tekstintutkimuksen lähtökohtia. Vastapaino, Tampere.

Palonen, Karo ja Hilkka Summa (toim.)(1996). Pelkkää retoriikkaa. Vastapaino: Tampere.

Silverman, David (1993). Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. London, Thousand Oaks, New Delhi: Sage.

Stillar, Glenn F. (1998). Analyzing Everyday Texts. Discourse, Rhetoric, and Social Perspectives. London: Sage.

Sulkunen, Pekka ja Törrönen, Jukka (1997). Semioottisen Sosiologian Näkökulmia. Sosiaalisen Todellisuuden Rakentuminen ja Ymmärrettävyys. Helsinki: Gaudeamus.

Titscher, Stefan, Michael Meyer, Ruth Wodak and Eva Vetter (2000). Methods of Text and Discourse Analysis. Sage: London.

Törrönen, Jukka (2000). Subjektiaseman käsite empiirisessä sosiaalitutkimuksessa. Sosiologia 37: 3, 243-255.

Törrönen, Jukka (1999). Juomisen vapaus ja vastuu. Sosiosemioottinen analyysi alkoholipoliittisesta liberalismista maallikkoajattelussa. HY, sosiologian laitoksen tutkimuksia No. 234. Yliopistopaino, Helsinki.

Törrönen, Jukka (1996) Aito Rakkaus Maskuliinisessa Maailmassa. Harlekin -romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa. Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 47. Jyväskylän yliopistopaino: Jyväskylä.

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta