Gustaf Molander: Grounded-teoria ja sen soveltaminen käytännön työssä
Grounded-teorian taustaa
Tutkimuksen tarkoitus on keskeinen tutkimusta ohjaava tekija, minkälaista tietoa halutaan saada? Minä halusin tutkia vakavasti sairaita vanhuksia ja tuottaa tietoa heidan suhtautumisestaan elettyyn elamaan ja kuolemaan. Aineisto koostui minulle useamman haastattelukerran yhteydessa suullisesti kerrotuista elamakerroista, joihin lisattiin ns. kuvakertomus eli haastateltavien tuottama tarina neljaan kuvaan liittyen. Tapasin kertojat monta kertaa ja valillemme muodostui suhde, millä omalta osaltaan on ollut merkitysta kertomusten sisaltöön. Pyrin eläytymään heidän ajatteluunsa ja tapaansa kokea asioita ja olen olemuksellani vaikuttanut heidän puheeseensa. Kvantitatiivisen perinteen vaatimus tutkijan ja tutkittavan kohteen valisen etäisyyden säilyttamisestä ei siis voinut toteutua ja laadullinen "ihmistiedeparadigma" oli selvä valinta. "Luontoa selitamme, sielunelämää ymmarramme", sanoi Wilhelm Dilthley 1957.
Minkä takia grounded-teoria tutkimuksen menetelmäksi?
Tavoitteenani oli ymmärtää erilaisten asioiden merkityksiä haastateltavien sisäisessä maailmassa. Tehdä näkyväksi puheen takana oleva näkymätön merkitysmaailma ja siinä vallitseva logiikka. Merkityksen merkitys? Merkityksellä tarkoitan jonkin ilmiön/asian mieltä jollekin jossakin tilanteessa eli sitä, mikä jokin asia kulloinkin tarkoittaa. Tiesin, että grounded-teoria on kehitetty kuolemakontekstissa j a että se on metodisidonnainen menetelmä, joka perustuu vaiheittain etenevään analyysiin, ilmiöiden kategorisointiin ja että analyysiprosessin eri faasit rakentuvat toistensa päälle. Tiesin myös, että kyse on käsitteiden luomisesta ja käsitejärjestelmien rakentamisesta, joiden "rakenneosat" ovat selkeästi palautettavissa aineistoon.
Miellyin tähän erivaiheisen analyysiprosessin näkyvyyteen etenkin, kun kyse oli opinnäytteestä lääketieteellisessä tiedekunnassa. Ihmismielellä on sanottu olevan luontainen halu lokeroida asioita ja on väitetty, että vältämme kaaosta ja järjestämme maailmamme ryhmittämällä ja yhdistämällä kohtaamiamme ilmiöitä erilaisiin luokkiin. Oletin, ettei tämän tapainen ajattelu voi olla kenellekään täysin vieras. Perustuuhan esimerkiksi lääkäreiden diagnosointi (tautiluokitus) siihen, että puheet erilaisista oireista ja todetut löydökset (havainnot) liitetään yhteen ja mietitään, minkälaisen yläkäsitteen alle ne voisivat sopia.
Grounded-teoria suuntauksen taustaa
- Sosiologit Barney Glaser ja Anselm Strauss 1967: The Discovery of Grounded Theory
- Ground the theory in data, grounded theory vs. groundless theory =ilman empiiristä taustaa
- Aineistolähtöinen, "maadoitettu"
- Colombia+Chicago=Grounded Theory (GT)
- Glaser: Colombia yliopisto: 1950-luvun kvantitatiivisen perinteen traditio, koodaus, ydinmuuttujat, komparatiivinen analyysi jne.
- Strauss: Chicago-perinne (1920-1959) "down-to-earth" qualitative research, John Dewey, George Herbert Mead
- Parsonin funktionalismi, "grand theory" liian abstrakti, haluttiin käytännönläheisempää "tutkimusteoriaa", lähellä havaittavia ilmiöitä
- Symbolinen interaktionalismi (Herbert Blumer 1937) Maailma (kuolema) kaikille sama, mutta jokaiselle erilainen.
- University of California, tutkimushanke, josta syntyi "Awareness of Dying" 1967, kuolema perheen ja terveydenhuollon näkökulmasta
- Kokemukset tämän tutkimushankkeen myötä olivat merkityksellisiä "The Discovery of Grounded Theory" - kirjan kannalta (Starrin 1996)
- Laimea vastaanotto
- Ruotsi: Sosiologisk Forskning ei esitellyt kirjaa eikä sitä käytetty referenssinä mainitussa lehdessä 1967-1971. 1985 kvalitatiivisten metodien teemanumero ja siinä grounded-teoria esillä ensimmäistä kertaa.
- Euroopassa Käppeli (1984) tutki vanhusten hoitoa sveitsiläisessä hoitolaitoksessa.
- Suomi 1990-luvulla: Mielenkiinto levinnyt yristystalouden, kasvatustieteen, kansanterveystieteen j a etenkin hoitotieteen alalle.
Avainkäsitteet
- 1. "Ihminen symboleja manipuloiva olento" symbolit välittävät merkityksiä, tutkijan tehtävä havainnoiva osallistuminen, jotta oppisi ymmärtämään symbolien sisällön
- merkitykset tulevat jostakin, ovat kontekstisidonnaisia, liukuvia, moniselitteisiä (vert. semiotiikka, merkitsijä ja merkitty, kuin paperin kaksi puolta)
- 2.Elämismaailma, prosessinomaisuus, emergenssi liikkeessä oleva, muuttuva sosiaalinen maailma, seuraamukset jatkuvasti hakemassa muotoaan, kaikki on mahdollista, "merkitysten virtaaminen"
- 3.Vuorovaikutuksellisuus Yksilö ei olemassa yksinään eristettynä muista yksilöistä, vaan suhteessa toisiin, verkostoituminen muihin (vrt. sosiaalinen kuolema)
- minuus vuorovaikutuksen perusyksikkönä, minä katson itseäni muiden silmin, objektina, roolien omaksujana
- 4. Metaperspektiivi symboli- ja vuorovaikutusmaailmaan Havaintojen takana olevan näkymättömän merkitysmaailman ja siinä vallitsevan logiikan näkyväksi tekeminen
Analyysin lähtökohdat
- hypoteettis-deduktiivisen (yleisestä yksittäiseen) tieteenihanteen kritiikki, etsitään vastausta kysymykseen mitä on ja eniten on, ei mitä pitäisi olla
- pyritään löytämään aineistossa oleva käytännön tason logiikka, pyritään teorianmuodostukseen, ei olemassaolevien teorioiden testaamiseen, aineistokohtainen substantiivinen vs. formaalinen teoria
- "tyhjin käsin kentälle", ei etukäteen ohjaavaa viitekehystä, eriytymätön kiinnostus johonkin ilmiöön, tutkimuskysymykset yleisiä ja avoimia, ongelmanmäärittely pikemminkin lopputulos kuin lähtökohta
- tutkija osallistujana/havainnoijana, pyrkii opettelemaan tutkittavien maailmaa ja "avaamaan mielensä aineiston vietäväksi", kääntää ensikäden tiedon ("first hand knowing") tutkimuskielelle
- emergenssioletus: oletetaan luokittelun (kategorioiden) nousevan aineistosta ja niiden välisten suhteiden selvenevän koodausprosessin myötä (vrt. klusteri- ja faktorianalyysi)
- aineiston osittaminen ja eri osien jatkuva vertailu, jonka myötä analyysi etenee ja pysyy hallinnassa
- analyysiprosessi etenee kohti korkeampaa abstraktion astetta, teoria rakentuu luokittelun tuloksena syntyneiden abstraktien kategorioiden välisistä suhteista
- tavoitteena on representoida (esittää) käsitteellisesti, mitä aineisto heijastaa empiirisesti eli nostaa arkipäivän tieto käsitteelliselle tasolle
- "teoria" perustuu aineiston sisäiseen juoneen ja tulee ymmärtää aineiston ylittämisen näkökulmasta
Aineistonkeruumenetelmät
- Haastattelu, havainnointi, erilaiset dokumentit ja videointi, useampia aineistoja yhdessä (triangulaatio)
- rikkaan aineiston saamiseksi yhdistetään erilaisia aineistonkeruumenetelmiä
- laatu primääriä määrään nähden
Analyysin perusidea
- Koodauskeskeinen etenemistapa
- Tutkijan ajattelun sanoiksi pukeminen
- memojen kirjoittaminen ("memoilu") tarkoituksena analyysiprosessin hallinta. Substantiaaliset ja teoreettiset memot; edelliset koskevat aineistoon liittyviä muistiinpanoja, jälkimmäiset siitä muodostettavaan teoriaan liittyviä muistiinpanoja
- monta asiaa samanaikaisesti mielessä, eikä vain toisiaan seuraavia lineaarisia askeleita
- teoreettinen otanta, hankitaan lisää aineistoa sen mukaan, miten aineisto kulloinkin kykenee vastaamaan tutkimuskysymykseen. Teoreettinen otanta poikkeaa tilastollisesta otannasta siinä, että sen tarkoitus ei ole edustaa perusjoukkoa, vaan sen avulla pyritään vastaamaan tutkijan asettamaan kysymykseen.
Ensimmäinen vaihe: Avoin koodaus
- aineiston aukikirjoittaminen, eräänlainen ideointivaihe, verrattu nuottikirjoitukseen, tutkija laatii partituurin, joka saa sävellyksen soimaan hänen mielessään
- alkuperäisistä ilmauksista substantiivisia, sisällöllisiä koodeja
- merkitykset eivät ole jossain "tuolla" vaan syntyvät kysymyksistä mitä, miten, mistä on kyse?
- aineiston rivi riviltä läpikäyminen, koodit yleensä gerundeja eli kuvaavat toimintaa
- Esimerkki 1. (NT 1) "Hmm... no niin, lapsena, ku mä asuin maalla, ei ollut mahdollisuutta, mä aina toivoin, et voi jos pääsis jatkamaan siitä niin kutsutusta kansakoulusta eteenpäin. Mä viisvuotiaana menin kouluun sen takia, et mä osasin, jo täysin lukea, koska mull oli vanhempia sisaria ja veljiä, jotka oli käyny ... viisvuotiaana kato, ei kukaan opettanu, mut mä oon vissiin kattonu, ku ne on lukenu ... ja ne oli maalla semmosia niin kutsuttuja kiertokouluja... tiedätkö sä semmosia" /En/ "Kato, ku ei ollu koulupakkoo sillo Anno Domini 1919 ..."
Tutkimusongelma: Mitä elämässä on tärkeätä kuoleman edessä?
- Tutkimuksen perusyksikkö, ajatuskokonaisuus
- Mistä tässä on kysymys?
- pyritään löytämään tutkimuksen kannalta relevantit kohdat, joiden avulla tutkimusongelmat voidaan lähteä ratkaisemaan
- tapahtumien ja löydettyjen ilmiöiden nimeäminen
- haastateltavan yksittäistä ilmausta käytetään vain kerran
- suorat koodit, kuvaavia, arkipäiväisiä, tutkittavien kielenkäyttö
- koodi edellisestä sitaatista: toivoo
- ylikoodauksen vaara/ Glaserin varoitus "overconceptualization"
- "No mä alotan nyt siitä, et mä oon syntyny Karjalan kannaksella ... mä oon ollu semmonen kulkija ... mä oon aina halunnu mennä ja mennä vaan. /Mä olisin sillo halunnu mennä tonne Amerikkaan, mut vanhemmat ei antanu lupaa, sillo olis pitäny olla 24-vuotias ennenku ois saanu päättää ite ... mä en päässy ja se jäi se Amerikan matka".
- koodi: haluaa
- pyritään löytämään ilmiöille/asioille yhteinen nimittäjä ja muodostamaan koodiperheitä yhteensopivuuden mukaan
- teoreettiset koodit yhdistävät substantiiviset koodit löytyneen logiikan mukaan, kuvaus/selostus/deskriptio vs teoria
- mihin koodiperheeseen voisi kuulua?
- puitteet, tilanteen määrittely, tapahtumakoodit., ajattelutapa, luonteenominaisuus, säännöllinen käyttäytyminen (toimintakoodit), muutokset (prosessikoodit), syy-seurauskoodit
- Seuraava taso
- raakahavaintojen yhdistäminen
- ominaisuus (property): tahdon ilmaisuja, tavoitteleminen
- enemmän tai vähemmän, miten paljon, yksilötaso ohitettu, abstraktio
- Aineisto - tapahtuma/tapahtuma/tapahtuma/tapahtuma - koodi koodi/koodi/koodi/koodi - yhteinen nimittäjä/yhteiset piirteet/ .. muodostavatko tapahtumat tapahtumat tunnistettavan kuvion/logiikan
- Vertailuun perustuva koodaus, aineistosta haetaan samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien pohjalta aineisto luokitellaan
- Samoja sanontoja?
- Korkeammalle abstraktiotasolle, yläkäsite alakategoria: pyrkimykset / toteutumiset
- mitä erilaista voisi hakea?
- "mä en päässy ..."
- koodi: ei päässyt
- ominaisuus: vaillejääminen
- Tutkimusongelma: Mitä elämässä on tärkeätä kuoleman edessä?
- kategoria: korkeamman abstraktiotason käsite, joka pitää allaan kyseessä olevan ilmiön erilaisia ilmenemismuotoja
- yhteisnimi toimii otsikkona, jonka alle jäävät tapahtumat/ilmiöt ovat yhteisnimen/otsikon/kategorian ominaisuuksia
- kategoria: elämässä eteneminen
- analyysi ei ole lineaarisesti etenevä, vaan edestakaisin sahaava prosessi
- induktiivinen, deduktiivinen ja ahduktiivinen ajattelu Mitä kaikkea voi kuulua elämässä etenemiseen?
- Kuva: ks. Kalvo 1.
- Koodausesimerkki 1 " ... tässäki iässä kattoo mielellään taaksepäin ... missä oon valikoinu oikein ja missä tein virheen ..." (NT) "Mä oon tehny monia virheitä ... uskon, että itse kukin on elämänsä aikana tehny virheitä ..." (MT) "Usein ajattelee, et onko kaikki tehty niinku ois pitäny ..." (MS) " ... jos tuotat muille harmia, sä joudut maksamaan, se on karma . . . " (NT)
- Mistä tässä on kysymys?
- "epäilee itseään" aineiston kaikki
- itse-epäilyä ilmaisevat toteamukset merkittiin saman koodin alle
- "... en ollu onnellinen sillo, ku tulin raskaaks taas keskellä talvisotaa ... mulla oli jo viis lasta ... ja mä ajattelin, et mä en kestä ... se oli hirveen vaikeeta ... mä oisin ... jos mä oisin saanu abortin, nii mä oisin tehny sen ... ja ymmärrätekö, ku mä sit menetän tän lapsen . . . nii se tuntuu niin karmeelta ... ihan ku mun pahat ajatukset ois ..." (NS) "... se alkoholi, siitä ma lasken itteni, nää omat arvopisteet ..." (MS) "... ne vänrikkivuodet (sota-aikana) ... siin on sellasta (syvä huokaus), mitä ois voinu tehdä eri tavalla..." (MS) ". . . tiedän, että olen ... laiminlyönyt perhettäni ... " (MT)
- Mistä tässä on kysymys?
- "syyttää itseään" aineiston kaikki itsesyytöstä ilmaisevat toteamukset merkittiin samalla koodilla
- miten voisi yhdistää "epäilee itseään" ja "syyttää itseään"
- molemmat prosessikoodeja
- mikä on yhteinen nimittäjä
- ominaisuus: "itsensä moittiminen"
- tässäki iässä
- sijoitettiin elämänkategoriaan eikä kuolemankategoriaan
- Taksonominen esimerkki: ks. Kalvo 3.
Toinen vaihe: Aksiaalinen koodaus
- Pyritään tarkentamaan avoimessa koodauksessa induktiivisesti löydettyjä kategorioita
- kategoriaa koetellaan aineiston avulla
- käytännössä rinnakkain, vaikkakin loogisesti aksiaalinen koodaus seuraa ajallisesti avointa koodausta
- Valikoiva eli selektiivinen otanta - pääkäsitteiden muotoutuessa lisää aineistoa identifioimaan muotoutumassa olevan kategorian ominaisuuksia ja sisältöä, lihaa luille, deduktiivista ajattelua, yleisestä takaisin yksittäiseen. Oliko johtolanka oikea?
- Koodausparadigma: ilmiön konteksti, toiminnan ehdot. Missä olosuhteissa kategoriat esiintyvät? Liiallisen induktiivisuuden korjausyritys, toimiiko malli käytännössä (Strauss ja Corbin 1990). Aineisto "pakotetaan" vastaamaan tutkijan oletuksiin.
- Saturaatiopisteen löytyminen: jos tutkija on "varma" muodostuneesta kategoriasta, hän voi lopettaa aineistonkeruun siltä osin (kyllääntyminen)
Tutkimuksen kategoriat
- ELäMäNKATEGORIAT
- "Elämänlankojen yhdistäminen"
- Ruumiinkronologian päättäminen
- KUOLEMANKATEGORIAT
- 'Kuolemaa kohti liukuminen
- 'Rajan ylittäminen'
- `Lopputulokseen päätyminen'
- Valmis kategoriakartta lopputulokseen päätymisestä, ks. Kalvo 5.
- Ruumiinkronologian päättäminen, miehet ks. Kalvo 7. ja naiset ks. Kalvo 8.
Kolmas vaihe: Valikoiva eli selektiivinen koodaus
- pyritään kategorioiden yhtenäistämiseen määrittelemällä niiden väliset suhteet ("teorian koherenssi").
- Kategorioille yhteinen nimittäjä eli niitä yhdistävä logiikka.
- Esimerkki Ollikaisen tutkimuksesta
- Kategoriat
- "Järkeily teon taustalla"
- "Viimeiset pyynnöt"
- Millä tavalla viestiin "ajateltu vastaanottaja" on yhteistä kirjoittajan "järkeilyyn teon taustalla" ja "viimeisiin pyyntöihin"?
- tutkimuksen substantiivinen malli ja ydinkategoria
- " ... simply the emergent connection between categories and properties based on theoretical codes, and it just happens, because the world is integrated and we are discovering the world - not creating it"; (Glaser 1992, s.76)
- tutkittavaa toimintaa ilmentävä keskeinen kategoria eli ydinmuuttuja - aineiston kompakti kuvaus
- Kategorioiden välisten suhteiden tiivistelmä, ks. Kalvo 10.
- Tutkimuksen malli: kuoleminen mielen maailmassa, ks. Kalvo 11.
Substantiivinen teoria ja formaalinen teoria
- Teorian pätevyysalue
- Monenlaista substantiaalista aineistoa, substantiivisessa teoriassa vältetään yleistämisestä johtuvat virheet, teoria suhteessa aineiston kuvaukseen
- Tuotetun teorian arvioinfkriteerit
- Validiteetti eli pätevyys (autenttisuus): tutkijan ja tutkittavan vuorovaikutus, metodin sopivuus, tulkinnan paikkansapitävyys ja tuotetun tiedon käytännön toimivuus
- Reliabiliteetti eli luotettavuus: ei sattumanvaraisia tuloksia. Aineiston käsittelyn ja analyysin eteneminen tulkintaan ja teoriaan. Raportin selkeys ja seurattavuus
- Glaserin ja Straussin mukaan tuotettua teoriaa voi arvioida neljästä näkökulmasta: 1. sopivuus 2. ymmärrettävyys 3. yleistettävyys 4. kontrolli
- Sopivuus: aineistolähtöisyys, käsitteet palautettavissa empiirisiin havaintoihin tai haastateltavien ilmaisuihin
- Ymmärrettävyys: lukijan mahdollisuus seurata analyysiprosessin etenemistä.
- Yleistettävyys: käyttökelpoisuus käytännön tilanteissa
- Kontrolli: arkipäivän tilanteet, teoriaa käyttävä henkilö pystyy tunnistamaan ja "hallitsemaan" tilanteita teorian pohjalta
Kritiikki
- 'Tie vääristämättömään todellisuuteen on mutkikas"
- Grounded theory-induktivismi induktiivinen imperatiivi äärirajoilla, kun tutkimusongelmankin tulisi nousta vasta tutkimuksen myötä
- emergenssioletus, teesi teorian nousemisesta itsestään aineiston analyysin myötä
- puhuuko aineisto tutkijalle vai tutkija aineistolle? o lähteekö luokittelu "tekstistä itsestään" vai tutkijan päästä? (emic/etic erottelu)
- Giddensin kaksoishermeneutiikka
- Biologit: kohteiden omat merkitysrakenteet luokittelukriteerejä, lajit laatuja. Urpiaisen levinneisyyslaskenta edellyttää vastausta kysymykseen, onko tundraurpiainen oma lajinsa vai urpiaisen alalaji. Asiasta ei vallitse konsensusta (Töttö 1997)
- Ovatko katajanmarjat käpyjä?
- Alkuaineet edustavat laatua, joka on tai ei ole kultaa.
- "Kaikki mikä kiiltää ei ole kultaa", laadulliset erot atomipainojen määrällisiä suhteita.
- Käytännössä tehtävä jokin ratkaisu, minä tulkitsen asian näin
- "We are discovering the world - not creating it" (Glaser 1992) eli kategoriatko jo ennestään olemassa, luovuus? Kategorioiden kehittäminen tai nouseminen.
- Miten analyysiprosessin tulisi edetä?
- Voiko olla täysin vailla ennakko-oletuksia?
- Milloin perehtyä kirjallisuuteen? "Tyhjin käsin` -vaatimus rajaa tutkijat. Kirjanoppinut vähemmän luovako?
- Crick ja Watson, Bohr, Darwin, Marx, Wittgenstein - usko omaan elämykselliseen, intuitiiviseen tietoon.
- Nimeämisen neutraalisuus
- tutkijan viitekehys
- Kyllääntyminen
- Eli: Teoreettisen ajattelun ja kokemusperäisen tiedon vuoropuhelua
- Mikä on teoria?
- Minkä lajin teoriaa saisi olla?
- Aineistolähtöinen, fenomenologinen, etnografinen, etnometodologinen vai joku muu?
- "Tutkijan ei tule vilkuilla sivuilleen" - vaatimus johtaa siihen, että "teorioita" voi olla yhtä monta kuin aineistoja.
- "Common sense" - tyyppisiä teorioita
- Teoria = aineiston kompakti tai tiheä kuvaus aineistolle/metodille uskollisella, mutta sen omasta poikkeavalla kielellä
- "Teoria on olemukseltaan jatkuvasti kehittyvä prosessi, ei täydellinen tuote" (Glaser ja Strauss 1967)
- "Tuotettua totuutta" ei voi kanonisoida soida uudeksi totuudeksi tai "todeksi" teoriaksi
Kysymyksiä
Kalvoja
Kalvo 1.
Kalvo 2.
Kalvo 3.
Kalvo 4.
Kalvo 5.
Kalvo 6.
Kalvo 7.
Kalvo 8.
Kalvo 9.
Kalvo 10.
Kalvo 11.
Kalvo 12.
